Koko perhe syömään yhdessä

Perheen yhteiset ateriat yhdistävät perhettä ja mukava yhdessäolo kehittää samalla lapsen ruokatottumuksia. Harrastusten ja töiden lomassa perheen arki voi pirstaloitua ja aikaa yhteisille aterioille ei saatakaan löytyä. Ajan varaaminen yhteisille aterioille ja säännöllinen syöminen kuitenkin edistävät hyvän ruokavalion toteutumista koko perheessä. Jos ruokavälit ovat pitkiä, voi syömisestä tulla hallitsematonta napostelua. Tämän tyyppinen ruokailu on yhdistetty lisääntyneeseen lihomisen alttiuteen. Sopiva aterioiden väli on 3-4 tuntia eli 4-6 ateriakertaa päivässä. Näin ruokaillessa annoskoot pysyvät paremmin kohtuullisena ja ateriat monipuolisena.

Välipalalla on väliä

Uusissa suosituksissa annetaan vinkkejä tilanteisiin, jolloin säännöllinen ruokailu ei onnistu. Esimerkiksi, jos vapaapäivänä lounas ja päivällinen yhdistyvät yhdeksi ateriaksi, tarjotaan kuitenkin lapselle välipaloja tutussa rytmissä. Jos arkipäivällinen siirtyy vaikkapa harrastuksen vuoksi myöhemmäksi, on välipala tarpeen. Lapsen, ja miksei aikuisenkin, välipalojen laatu on tärkeää. Kasvikset, marjat, hedelmät, täysjyväviljainen leipä kasvimargariinilla, rasvattomat maitovalmisteet ja pähkinät sopivat välipalalle hyvin. Janojuomaksi sopii vesi ja ruokajuomaksi rasvaton maito tai piimä. Sokeroidut juomat voi hyvin jättää hankkimatta, ja hammasterveyden näkökulmasta satunnaisesti käytettynä mehut tms. on paras nauttia aterian yhteydessä.

Hyvän ruokavalion voi koostaa monella tapaa. Monipuoliset ja terveelliset ruoka-aineet luovat hyvän pohjan.

Raskauspahoinvoinnin hoito

Useimmiten raskauspahoinvoinnin oireet eivät haittaa normaalia elämää. Moni kuitenkin joutuu muuttamaan ruokavaliotaan, ja on hyvä jättää kahvi, happamat ja kovin maustetut ruoat pois. Kannattaa syödä usein sekä juoda nesteitä, jotka tuntuvat parhaiten pysyvän sisällä. Vatsan toiminta hidastuu raskauden aikana hormonien vaikutuksesta. Ruoansulatusta helpottaa, kun syö pieniä annoksia, syö rauhallisesti ja pureskelee ruoan hyvin. Pienet välipalat kannattaa muistaa, koska närästys ja pahoinvointi voimistuvat tyhjällä vatsalla. Ärsyttäviä hajuja ja makuja kannattaa välttää. Rasvainen ja kovin maustettua ruoka voi vaikeuttaa pahoinvointia. Ummetuksen hoidossa kuitupitoinen ruokavalio on tärkeä. Lisäksi voidaan käyttää ummetuslääkkeitä.

B6-vitamiini eli pyridoksiini on eräissä lumekontrolloiduissa tutkimuksissa todettu toimivaksi ja turvalliseksi hoidoksi raskauspahoinvointiin. Eri tutkimusten tulokset ovat kuitenkin ristiriitaisia. Ravinnosta B6-vitamiinia saadaan erityisesti eläinkunnan tuotteista; lihasta, kalasta, munankeltuaisesta ja maidosta, sekä hiivasta ja täysjyväviljasta. Vähimmäissaantisuositus raskaana olevilla naisilla on 1,5 mg päivässä ja yleensä tämä toteutuu hyvin suomalaisnaisten ruokavaliossa, jossa pyridoksiinin keskimääräinen saanti on 1,6 mg päivässä. B6-vitamiinia saa myös apteekista ilman reseptiä ja sitä on monissa raskausajan monivitamiinivalmisteissa. Pyridoksiinin toimintatapaa pahoinvoinnin vähentämisessä ei tunneta. Useimmin suositeltu tehokas annos on 10-25 mg kolmesti päivässä.

Tutkimuksissa on havaittu, että naiset, jotka käyttivät monivitamiinivalmisteita säännöllisesti jo ennen raskaaksi tuloa ja alkuraskauden aikana, kokivat vähemmän pahoinvointia kuin vertailuryhmän naiset. Vitamiinivalmisteen käytön aloittaminen heti raskauden alussa voi auttaa helpottamaan pahoinvointia.

Vatsanpohjan sulkijalihas löystyy raskauden aikana hormonien vaikutuksesta. Sulkijalihaksen rentoutuessa mahan sisältöä voi nousta ruokatorveen, mikä aiheuttaa polttavaa tunnetta, närästystä. Närästys voi pahentaa pahoinvointia, muttei yksinään aiheuta sitä. Hyperemeesin ja närästyksen esiintyvyyden välillä ei ole havaittu yhteyttä, mutta jos närästystä on jo alkuraskauden aikana yhtä aikaa raskauspahoinvoinnin kanssa, se voi vaikeuttaa tilannetta. Närästystä voi helpottaa käyttämällä maitotuotteita ja nukkumalla sängyn pääty koholla, jolloin mahaneste ei pääse nousemaan ruokatorveen niin helposti. Närästyksen hoitoon on myös raskauden aikana turvallisiksi todettuja lääkkeitä.

Jos oksentelu on pitkittynyt eivätkä nesteetkään pysy sisällä, kannattaa tilanne rauhoittaa sairaalassa laskimonsisäisellä nestehoidolla, joka vähentää oksentelua.

Raskauspahoinvoinnin lääkehoidosta päättää aina lääkäri. Kaikki lääkkeet eivät tehoa kaikille, ja raskaana olevien naisten kohdalla lääkehoidossa käytetään tarkkaa harkintaa sikiön turvallisuuden varmistamiseksi. Suomessa käytetään jonkin verran lääkkeitä vaikean pahoinvoinnin hoitoon. Pahoinvointia voivat hillitä eräät antihistamiinit sekä metoklopramidi. Näiden lääkkeiden tehosta ei kuteinkaan ole kunnon tieteellistä näyttöä, mutta niitä pidetään turvallisena raskauden aikana.

Lähteet:

Duodecim Terveyskirjasto

Turun Yliopiston Lopu Jo –tutkimuksen internetsivut http://lopujo.fi/

Finravinto 2012 -tutkimus

Uusissa tammikuussa ilmestyneissä suosituksissa kuvataan terveyttä edistävän ruokavalion periaatteet koko perheelle. Suositus on tarkoitettu tietolähteeksi ja tueksi ammattilaisille eli esimerkiksi neuvolassa työskenteleville, mutta myös muillekin asiasta kiinnostuneille. Suosituksilla tavoitellaan parempaa terveyttä väestössä, mutta yksilökin voi hyötyä näistä käytännönläheisistä vinkeistä paremman ruokavalion laatimiseksi.

Hyvän ja terveyttä edistävän ruokavalion voi koostaa monella tapaa. Keskeisimmät opit on esitetty liikennevalojen värien avulla kuten alla olevassa kuvissa. Laadukkaita elintarvikkeita valitsemalla monipuolisesti ja vaihtelevasti ja syömällä energiantarvetta vastaava ruokamäärä ollaan jo pitkällä.

Jo totuttuun tapaan kasvikset, marjat ja hedelmät ovat edelleen ruokavalion perusta. Säännölliset ateriat, myös viikonloppuna, tukevat hyvää ruokailua. Ruuasta saa ja pitää nauttiakin, se on nyt tuotu suosituksissa esille. Varhainen lapsuus onkin otollista aikaa oppia terveyttä edistävät ruokatottumukset. Perheen yhdessäolo myös ruokailutilanteissa kehittää lapsen ruokatottumuksia.

LÄHDE: THL, Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille 2016,  http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-599-8

Raskauspahoinvointiin liittyviä hyötyjä ja haittoja

Oksentelu tai voimakkaampikaan pahoinvointi ei vaaranna raskauden ennustetta eikä vaurioita sikiötä. Raskauspahoinvoinnilla on joitakin suotuisia vaikutuksia, esimerkiksi pienempi keskenmenon todennäköisyys. Raskauspahoinvoinnista kärsivien äitien lapset myös syntyvät hieman useammin täysiaikaisina. Lisäksi voimakkaasta pahoinvoinnista kärsineiden äitien lapsilla on todettu olevan tilastollisesti hieman vähemmän synnynnäisiä epämuodostumia kuin lapsilla, joiden äidit eivät ole kärsineet pahoinvoinnista. Tutkimusten mukaan äidin pahoinvointi ei aiheuta haittaa lapsen hermoston kehitykselle, päinvastoin: älykkyyden eri osa-alueita mittaavissa testeissä raskauspahoinvoinnista kärsineiden äitien lapset ovat saaneet jonkin verran keskimääräistä parempia tuloksia.

Voimakas oksentelu voi aiheuttaa elimistön kuivumista, mistä voi seurata joskus vakaviakin haittoja äidille. Elimistön happo-emästasapaino voi myös häiriintyä. Sikiö saa yleensä riittävästi ravintoa, vaikka äiti ei saisikaan syötyä kunnolla. Äidin voinnin kannalta nestetasapainon korjaus tarvittaessa suonensisäisesti on tärkeää.

Suomalaistutkimuksen mukaan pahoinvoinnista ja oksentelusta kärsivät raskaana olevat syövät vähemmän lihaa saaden ravinnosta vähemmän proteiineja ja enemmän hiilihydraatteja kuin ne, joilla pahoinvointia ei esiintynyt. Toisaalta proteiinin saanti oli suosituksiin nähden täysin riittävää ja hiilihydraatteja olisi voinut saada enemmänkin. Pahoinvoinnista kärsivät saivat myös ravinnosta ja vitamiinilisistä tilastollisesti vähemmän B12-vitamiinia, magnesiumia ja sinkkiä kuin ne, joilla ei pahoinvointia esiintynyt, mutta näidenkin vitamiinien saanti oli suositusten mukaista. Vain D-vitamiinin ja foolihapon saannit olivat suosituksiin nähden riittämättömiä molemmissa ryhmissä pahoinvoinnista riippumatta. Erittäin harvoin raskauspahoinvointiin liittyvä B6- ja B12-vitamiinien puute voi aiheuttaa ääreisneuropatiaa, jonka oireita voivat olla esimerkiksi ihon ja raajojen puutuminen, pistely ja kipu. Oksentelu voi myös johtaa harvinaiseen natriumin puutteeseen, jonka nopea korjaaminen saattaa aiheuttaa vaarallisia hermostovaikutuksia, kuten mm. puhehäiriö ja nielemisvaikeudet.

Oksentelu ja mahanesteen nousu ruokatorveen voivat aiheuttaa ruokatorven tulehduksen. Tämän hoito kannattaa, koska hoitamattomana se voi vaikeuttaa pahoinvointia. Monia ruokatorven tulehduksen hoitoon käytettäviä lääkkeitä voi käyttää myös raskauden aikana.

Oksentelu ja ravinnon puute vaikuttavat myös maksan toimintaan. Maksaentsyymien määrä veressä voi kohota. Ravinnonsaannin korjaantuminen palauttaa maksan toiminnan taas normaaliksi.

Raskauspahoinvointi rasittaa hampaita kahdella tavalla: oksentaminen aiheuttaa kiilteen ohentumista ja tiheä syöminen aiheuttaa happohyökkäyksiä, jotka altistavat reikiintymiselle. Raskauspahoinvoinnin aikana hampaiden harjaus ei ole aivan yksinkertainen asia. Aamupalan tai oksentamisen jälkeen suu kannattaa huuhtoa vedellä ja katkaista happohyökkäys ksylitolilla ja odottaa jonkin aikaa ennen kuin harjaa hampaat.

Lähteet:

Turun Yliopiston Lopu Jo –tutkimuksen internetsivut http://lopujo.fi/

Latva-Pukkila U, Isolauri E, Laitinen K. Dietary and clinical impacts of nausea and vomiting during pregnancy. J Hum Nutr Diet. 2010 Feb;23(1):69-77

Duodecim Terveyskirjasto

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut uudet Syödään yhdessä – ravitsemussuositukset suomalaisille lapsiperheille, kattaen perheen ruokailun raskauden suunnittelusta aina lapsen varhaiseen aikuisuuteen saakka. Suosituksissa korostetaan ruokakasvatusta, lapsen syömään oppimisen tukemista ja  perheen yhteisten ruokahetkien tärkeyttä. Muutoksia on tullut foolihapon suositeltuun käyttöön jo raskautta suunnitellessa, sekä  imeväisikäisten kiinteiden ruokien aloitusajassa. Uutuutena suosituksista löytyvät myös lautasmallit monikulttuuriseen ruokapöytään ja vegaaneille.

Kirjoitamme suosituksista tarkemmin blogissa alkuvuoden aikana.

Tästä alkaa uusi juttusarjamme raskauspahoinvoinnista. Ensimmäisessä osassa käsitellään ilmiötä yleisesti, toisessa osassa kerrotaan pahoinvoinnin haitoista sekä mahdollisista hyödyistä, ja viimeisessä osassa hoitomahdollisuuksista.

Yleisyys

Pahoinvointia ja oksentelua ilmenee kolmella neljästä raskaana olevasta alkuraskauden aikana. Se on yleistä etenkin raskauden alkuvaiheessa, n. 4.–16. raskausviikolla, ja pienellä osalla naisista pahoinvointi kestää jopa raskauden loppuun saakka. Pahoinvoinnin alku- ja loppuajankohta vaihtelevat odottajasta toiseen ja myös saman odottajan eri raskauksissa. Vain 1 %:lla oireet ovat vaikeita, jolloin käytetään termiä hyperemesis gravidarum, runsas raskaudenaikainen oksentelu. Raskauspahoinvoinnin syytä ei tunneta.

Raskauspahoinvointiin vaikuttavia tekijöitä

Tutkimuksissa on havaittu tilastollinen yhteys raskauspahoinvoinnin esiintyvyyden ja tiettyjen tekijöiden välillä. Vaikutusmekanismit ovat huonommin tunnettuja. Tilastollinen yhteys ei välttämättä tarkoita syy-yhteyttä. Stressin ja pahoinvoinnin yhteys on tyypillinen esimerkki tilanteesta, jossa ei aina tiedetä, kumpi oli ensin, koska stressin on todettu vaikeuttavan pahoinvointia ja pahoinvoinnin stressiä.

Raskauspahoinvointia on enemmän monikkoraskauksissa kuin yhden sikiön raskauksissa. Sikiöiden määrän ja raskauspahoinvoinnin välinen korrelaatio on yksi selvimmistä ja todettu useissa tutkimuksissa. Syyn arvellaan olevan hormonaalinen: monisikiöraskaudessa istukkahormonin pitoisuus on korkeampi kuin yhden sikiön raskaudessa, ja korkeamman hormonipitoisuuden on todettu vaikuttavan pahoinvointiin.

Aiempien raskauksien suurenevan määrän on todettu lisäävän raskauspahoinvoinnin esiintyvyyttä ja kestoa ja aikaistavan pahoinvoinnin alkua. Vaikutusmekanismia ei tunneta.

Joissakin tutkimuksissa on havaittu, että tyttösikiöiden kohdalla pahoinvointia esiintyy jonkin verran enemmän kuin poikasikiöiden kohdalla. Ero on pieni, eikä yhteyttä ole havaittu kaikissa tutkimuksissa.

Normaalipainoisten on todettu kärsivän raskauspahoinvoinnista tilastollisesti hieman vähemmän kuin ali- tai ylipainoisten. Äidin ylipainon on todettu lisäävän raskauspahoinvoinnin esiintyvyyttä ja aikaistavan pahoinvoinnin alkua jonkin verran ja lisäävän selvästi pahoinvoinnin kestoa. Vaikutusmekanismia ei tunneta, mutta syy saattaa olla hormonaalinen. Rasvakudoksen tutkimus on osoittanut, ettei rasvakudos ole vain passiivinen energiavarasto, vaan aktiivista, hormoneja tuottavaa kudosta, joka vaikuttaa koko elimistöön.

Useissa tutkimuksissa on havaittu raskauspahoinvointia esiintyvän vähemmän iän myötä. Eräässä 20 000 odottavan äidin tutkimuksessa havaittiin, että esiintyvyys on korkein 21-25-vuotiailla.

Tupakoinnin on havaittu olevan yhteydessä vähäisempään raskauspahoinvoinnin esiintymiseen. Syyn arvellaan liittyvän istukan toimintaan: tupakointi vähentää istukan verenkiertoa, jolloin istukka tuottaa vähemmän raskaushormonia. Tupakointi on siis haitallista lapselle ja tupakoinnin lopettaminen parantaa istukan toimintaa. Monet äidit ovat huomanneet tupakansavun ja -hajun aiheuttavan pahoinvointia, mikä auttaa tupakoinnin lopettamisessa. Osa tutkijoista arveleekin, että tupakoinnin vaikutus pahoinvointiin voi olla tilastoharhaa: ne, jotka eivät voi pahoin, saattavat jatkaa tupakointia raskauden aikana, ja ne, jotka voivat pahoin, lopettavat tupakoinnin, koska kokevat sen lisäävän pahoinvointia.

Kilpirauhasen liikatoimintaa sairastavilla raskauspahoinvointi on voimakkaampaa kuin muilla.

Lähteet: Turun Yliopiston Lopu Jo –tutkimuksen internetsivut http://lopujo.fi/ ja Duodecim Terveyskirjasto

Helsingin Sanomat uutisoi Terveyden & Hyvinvoinnin laitoksen viimeisimmästä selvityksestä, jossa oli verrattu uusien ravitsemussuositusten toteutumista käytännössä uusimman Finravinto-tutkimuksen haastattelujen perusteella.

Noin 2000 ihmisen haastattelun perusteella todettiin, että suomalaiset syövät huomattavasti terveellisemmin kuin esimerkiksi 3 vuosikymmentä sitten, mutta siitä huolimatta lähes kaikilla haastatelluilla olisi parannettavaa, jotta heidän ruokavalionsa olisi suositusten mukaista. Yhdeksästä terveellisen ruokavalion kriteereistä vähintään viisi täyttyy vain 33 %:lla naisista ja 15 %:lla miehistä.

Ravitsemussuositusten täyttyminen on yhdistetty terveempään elämään THL:n tutkimuksessa, jossa havaittiin, että suomalaista, terveellistä ns. Itämeren ruokavaliota tarkimmin noudattavat ihmiset ovat hoikempia sekä pienemmässä riskissä matala-asteiseen tulehdukseen (mitattuna veren CRP-arvoina), kuin vähemmän suositusten mukaista ruokavaliota noudattavat ihmiset. Itämeren ruokavalion katsotaan sisältävän paljon pohjoisia raaka-aineita eli kasviksia, marjoja, hedelmiä, kalaa, täysjyväruista, rypsiöljyä sekä rasvattomia maitotuotteita, ja siten noudattavan hyvin vallitsevia ravitsemussuosituksia.

Raskaustutkimuksen väki toivottaa kaikille tutkimukseen osallistujille ja blogin lukijoille oikein hyvää alkavaa vuotta 2016!

Eviran tuoreen selvityksen mukaan, suomalaislapset saavat ruoasta vähemmän raskasmetalleja kuin vanhempansa samassa iässä. Esimerkiksi lyijyjäämien määrät ovat elintarvikkeissa vähentyneet muun muassa lyijyttömään bensiiniin siirtymisen vuoksi. Hyvästä suuntauksesta huolimatta, osa lapsista saattaa saada ruoasta ja talousvedestä raskasmetalleja enemmän kuin nykyarvion mukaan on turvallista, koska kadmiumin, lyijyn ja arseenin turvallisina pidettyjä saantimääriä on tiukennettu vuoden 2008 jälkeen. Paras keino välttää elintarvikkeiden mahdollisten haitallisten aineiden vaikutuksia on monipuolinen ruokavalio.  Lue lisää Eviran sivuilta.

Myös paikallinen Turkulainen uutisoi tutkimuksesta sekä äidin ravitsemuksesta raskausaikana. Linkki juttuun tässä.