Aihearkisto: Raskaus

Sopivasti proteiinia ravinnosta raskauden aikana

Raskaus, Ravitsemus, Yleinen

Proteiinin saanti ravinnosta on välttämätöntä raskauden aikana. Proteiineista saatavilla välttämättömillä aminohapoilla on tärkeä tehtävä kehon rakennuspalikoina ja monissa aineenvaihdunnan toiminnoissa. Äidin syömä ravinnon proteiini mahdollistaa osaltaan sikiön hyvän kasvun ja kehityksen. Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa proteiinin saantisuositus aikuisille on 10-20 % energiansaannista. Esimerkiksi 2500 kcal kuluttavalle tämä tarkoittaa 62,5 – 125 g proteiinia päivässä. Suosituksissa on myös määritelty proteiinin saanti 1.1 – 1.3 g kehon painokiloa kohti.

Raskauden aikana proteiinin tarve nousee uusien kudosten, kuten sikiön, kohdun, rintojen sekä istukan, kehittyessä. Varsinkin loppuraskaudessa proteiinin tarve kasvaa lapsen kasvun ja kehityksen kiihtyessä. Raskaus nostaa proteiinin tarvetta noin 6 g/päivä. Muiden tehtäviensä lisäksi proteiini pitää yllä kylläisyyden tunnetta, joten sen riittävä syöminen voi auttaa pysymään suositelluissa painonnousurajoissa raskauden aikana.

Erään tutkimuksen mukaan proteiinin riittävästä saannista saattaa olla hyötyä esimerkiksi sikiön painon kehityksessä. Tulee kuitenkin muistaa, että liiallisesta proteiinin saannista ei luultavasti ole hyötyä raskauden aikana, vaan ylimäärä voi johtaa painonnousuun, saattaa kuormittaa munuaisia sekä lisätä kalsiumin erittymistä kehosta. Tästä syystä proteiinia ei kannata tankata liikaa.

  • Hyviä proteiinin lähteitä ovat liha, kala, kana, kananmuna ja maitovalmisteet, ja kasvikunnan tuotteista viljatuotteet ja erityisesti palkokasvit. 6 grammaa proteiinia saa mm. ruisleivästä, jonka päällisenä on levitettä ja muutama siivu kokolihaleikkelettä.

Suomalaisten raskaana olevien naisten proteiinin saanti ruokavaliosta on monissa tutkimuksissa ollut varsin hyvällä tasolla ja proteiinia saadaan jopa enemmän kuin tarpeeksi. Tässäkin on kuitenkin yksilökohtaisia eroja.

Lähteet:

  • Ota E, Hori H, Mori R, Tobe-Gai R, Farrar D. Antenatal dietary education and supplementation to increase energy and protein intake. Cochrane Database of Systematic Reviews 2015, Issue 6. Art. No.: CD000032. DOI: 10.1002/14651858.CD000032.pub3.
  • Terveyttä ruoasta – Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. Valtion ravitsemusneuvottelukunta.

Tuoreen tutkimuksen mukaan raskauteen ja synnytykseen liittyvät riskit kohoavat jo luultua nuoremmilla

Raskaus, Yleinen

Helsingin Sanomat kertoo uudesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) raskauden ja synnytyksen riskeihin liittyvästä tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan riskit kasvavat jo luultua nuoremmilla äideillä. Ensisynnyttäjä Suomessa on keskimäärin noin 29-vuotias ja riski raskausdiabetekseen ja keisarileikkaukseen on jo tuolloin lisääntynyt. THL:n tutkimuksen riski näihin alkaa nousta jo 25-vuotiaana. Kun synnyttäjä on yli 33-vuotias, lisääntyy myös kohonneen verenpaineen riski ja yli 38-vuotiaana kohoaa myös raskausmyrkytyksen riski. Tutkimuksen mukaan myös vastasyntyneen riskit, kuten alhainen syntymäpaino ja ennenaikainen synnytys, kohoavat äidin iän myötä.

Tutkimus antaa hyvää tietoa erityisesti äitiyshuoltoon, jossa voidaan näihin riskeihin kiinnittää huomiota jo hyvissä ajoin.

Lue lisää linkistä. http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005047889.html

Vauva vatsassa: mitä vauva kuulee?

Raskaus, Yleinen

Miten äänet kuuluvat kohtuun ja miten kehittyvä vauva niihin reagoi? Äidit ovat huomanneet että kova ääni voi saada vauvan säpsähtämään mutta entä äidin ja läheisten puhe ja vaikkapa musiikki? Kehittyvän sikiön aivoissa tapahtuvia reaktioita ulkoisiin ääniin on hankala tutkia, mutta sikiön magneettikenttien muutoksi vertaamalla esitettyihin ääniin, voidaan saada jotain tietoa.

Vauva tunnistaa jo muutaman päivän ikäisenä oman äidin äänen. Äidin äänen lisäksi vauva tunnistaa myös muut läheiset, jotka ovat jutelleet äidille loppuraskauden aikana. Tässä taustalla saattaakin olla se, että vauva liittyy tuttuun yhteisöön, eli jo raskausaikana vauva muotoutuu osaksi perhettä.

Entä musiikki? Vauva tunnistaa äidin loppuraskauden aikana kuuntelemat kappaleet ja yllättäen myös muiden esittäminä. Äidin laululla on todettu vaikuttavan vauvan tunnetilaan, kehtolaulut ovat tästä hyvä esimerkki.

Sikiö ja vauva on siis kiitollinen kuuntelija. Äidin, isän ja sisarusten juttelulla ja laulamisella on tärkeä merkitys. Yhteisen ajanvieton lisäksi nämä mukavat äänet lisäävät vauvan hyvinvointia.

Lähde: Minna Huotilainen, Sikiöaikainen oppiminen valmistaa tien syntymänjälkeiseen elämään, TIETEESSÄ TAPAHTUU 4/2004

Jodin saanti

Lapsi, Raskaus, Ravitsemus

Jodia tarvitaan kilpirauhashormonien valmistukseen, joilla on tärkeitä tehtäviä elimistössä, kuten perusaineenvaihdunnan säätely. Kehittyvällä lapsella ne osallistuvat sekä hermoston ja luiden kehittymiseen.

Jodin puutos voi johtaa struumaan (kilpirauhasen suurentuma). Se on Suomessa erittäin harvinainen sairaus, joka on lähes hävinnyt 1950-luvun jälkeen, jolloin otettiin valtakunnallisesti käyttöön jodioitu ruokasuola ja jodioidut eläinten rehut. Jodin puutos on kuitenkin edelleen maailman mittakaavassa yleisin ravintoainepuutos: kehitysmaissa vakava jodinpuutos aiheuttaa yhä vakavia kehityshäiriöitä. VAikka Suomesta vakavat puutokset ovat lähes hävinneet, silti jopa 79 % aikuisista saattaa kärsiä lievästä jodin puutoksesta.

Äidin raskaudenaikainen jodinpuutos sekä puutos lapsilla on yhteydessä hermoston kehityshäiriöihin ja kognitiiviseen suoriutumiseen. Raskausaikana on kiinnitettävä erityistä huomiota riittävään jodin saantiin, sillä jodin puute raskausaikana voi pahimmillaan johtaa sikiön kasvuhäiriöihin ja henkisen kehityksen häiriöihin. Lievempänä jodin puutos voi haitata lapsen kognitiivista kehitystä ja heikentää myöhemmin koulussa tai työssä suoriutumista. Tämä saattaa olla yleinenkin ongelma ottaen huomioon miten yleistä lievä jodinpuutos on yleisesti aikuisväestössä Suomessa. Toisaalta liiallinen raskausajan jodin saanti voi aiheuttaa vastasyntyneellä struuman ja kilpirauhasen vajaatoimintaa. Haitallisen suuria jodimääriä voi saada kuivatusta merilevästä, ravintolisistä ja joistakin lääkkeistä.

Parhaita jodin lähteitä ovat maitotaloustuotteet, kala ja jodioitu ruoka- suola.

 

Kirjallisuus: Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2016.

Ravintoaineet raskauden tarpeisiin ruuasta

Raskaus, Ravitsemus

image4

Raskauden aikana tarvittavien vitamiinien ja kivennäisaineiden tarve saadaan tyydytettyä monipuolisella ja vaihtelevalla ruualla. Vain foolihappoa ja D-vitamiinia tarvitaan purkista ravintolisänä. Kalsiumia, rautaa ja jodia saatetaan tarvita valmisteena, jos näiden ravintoaineiden saanti ruokavaliosta on vähäistä, tai verestä mitattu hemoglobiinimittaus on matala. Jos ruokavalio on hyvin yksipuolinen tai niukka, raskauspahoinvointi on voimakasta tai sikiöitä on useampi kuin yksi, voidaan ruokavaliota tukea vitamiini- ja kivennäisainelisillä. Valmisteita, joissa on samoja vitamiineja tai kivennäisaineita ei tulisi käyttää päällekkäin. Käyttää ei pitäisi myöskään A-vitamiinia sisältäviä valmisteita. Hyvin suurina annoksina A-vitamiini voi aiheuttaa sikiövaurion.

Ruokavalinnoilla on mahdollista turvata riittävä ravintoaineiden saanti raskauden tarpeisiin:

Kasvikset, marjat ja täysjyvävilja      → kuitua, rautaa ja foolihappoa

Liha ja kala    → rautaa

Maitovalmisteet (5-6 dl/pvä vähärasvaisina ja vähäsokerisina, muutama siivu juustoa)           → kalsiumia, D-vitamiinia ja jodia,

Kala    → D-vitamiinia, hyvälaatuisia rasvoja, jodia

Kasviöljyä        → hyvälaatuisia rasvoja

 

Kirjallisuus: Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2016.

 

Raskausdiabetes ja Ravinto- tutkimuksen osallistujien ravinnonsaanti

Ajankohtaista tutkimuksesta, Raskaus, Ravitsemus

Kerron tässä blogi-kirjoituksessa Pro gradu –tutkielmastani, jossa selvitetään naisten raskaudenaikaista ravinnonsaantia. Tutkimuksen lopulliset tulokset tulevat toki vielä tarkentumaan tutkimuksen edetessä, kunhan saamme kerättyä kasaan koko aineiston. Laskin 99 tutkimukseen osallistuneen äidin ruokapäiväkirjoista energian ja ravintoaineiden saannin alku- ja loppuraskaudessa. Tavoitteenani oli selvittää, onko tutkimukseen osallistuneiden naisten raskaudenaikainen ravinnonsaanti suomalaisten ravitsemussuositusten mukaista.

Tulokset osoittivat, että naisten ravinnonsaanti oli pääosin kunnossa raskauden aikana muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Ravinnonsaannissa oli suomalaisille tyypillisiä ongelmakohtia: rasvan laatua tulisi parantaa ja kuitua saada enemmän. Tyydyttyneen eli kovan rasvan saanti oli liiallista, mikä onkin hyvin yleinen ongelma myös ei-raskaana olevilla suomalaisilla. Liiallinen tyydyttyneen rasvan saanti voi lisätä esimerkiksi raskausdiabeteksen riskiä. Tyydyttyneitä rasvoja saadaan esimerkiksi rasvaisista liha- ja maitotuotteista sekä leivonnaisista. Kokonaisrasvan saanti oli kuitenkin hienosti suositusten rajoissa alku- ja loppuraskaudessa.

Hiilihydraatteja raskaana olevat naiset puolestaan saivat hieman suosituksia niukemmin loppuraskaudesta. Hiilihydraattien riittävä saanti tukee solujen kasvua, sekä elinten ja hermoston toimintaa, joten niitä ei kannata vältellä raskauden aikana. Lisäksi kuidun saanti jäi selkeästi alle suosituksen, mikä voi johtaa esimerkiksi ummetukseen ja vaikeuksiin painonhallinnassa. Positiivista on, että tutkimukseemme osallistuneiden naisten sokerin saanti oli keskimäärin suositusten mukaista raskauden aikana, vaikka useiden suomalaisten tutkimusten mukaan sokeria saadaan liikaa raskauden aikana.

Raskaudenaikainen vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti ravinnosta oli monelta osin kunnossa, mutta myös siinä oli joitakin puutteita: erityisesti D-vitamiinin ja foolihapon saanti ravinnosta oli suosituksia vähäisempää, foolihappoa saatiin vain noin puolet suositellusta määrästä. Foolihapolla on tärkeä rooli lapsen keskushermoston kehityksessä, joten sen riittävä saanti ravinnosta on tarpeellista. D-vitamiinia tarvitaan puolestaan kalsiumin imeytymiseen ja siten luuston vahvistumiseen. D-vitamiinia ja foolihappoa suositellaankin käytettäväksi ravintolisänä koko raskausaikana ja foolihappoa jo ennen raskautta.

Tulee kuitenkin muistaa, että yksilöiden välillä voi olla huomattavia eroja ravinnonsaannissa. Sen vuoksi tutkimukseemme osallistuneiden naisten kannattaakin tarkastella ruokapäiväkirjasta saamaansa palautetta, josta saa tietoa henkilökohtaisesta ravintoaineiden tarpeesta!

Terkuin Ella

Lopuksi oikein hyvää juhannusta kaikille lukijoille!kesäkuva1

Ruoka raskausaikana

Raskaus, Ravitsemus


image6

Raskauden aikana tarvitaan vain vähän lisäenergiaa, mutta monien ravintoaineiden tarve kasvaa. Ravintoaineita tarvitaan sikiön kudosten kasvuun sekä istukan, kohdun tms. kasvuun. Äidille kertyy myös rasvavarastoja, joilla valmistaudutaan synnytyksen jälkeiseen aikaan ja vauvan ruokintaan rintamaidolla. Koska energiaa tarvitaan vain hivenen enemmän ja lähinnä vasta loppuraskaudessa, turvataan lisääntynyt vitamiinien ja kivennäisaineiden tarve ruokavalion ravintoainetiheyttä nostamalla. Tällä tarkoitetaan sitä, että syödään sellaisia elintarvikkeita, joista saa runsaasti suojaravintoaineita, kuten kasviksia, marjoja ja hedelmiä tai vähärasvaisia maitovalmisteita sekä täysjyväviljavalmisteita ja syödään vain harvoin ja pienissä määrin energiapommeja, kuten leivonnaisia, suklaata tai vaikkapa kermaperunoita. Sopivaa painonnousua raskauden aikana seurataan säännöllisesti neuvolassa, joten sen mukaan voi säätää syödyn ruuan määrää. Ravinnon laatuasiat on hyvä laittaa kuntoon mielellään jo ennen raskautta, mutta viimeistään raskauden alkuvaiheessa.

Raskauden aikana tästäkin blogista jo tutuksi tullut ruokavalio riittää pitkälle. Odottava äiti ja sikiö saavat tyydytettyä ravintoaineiden tarpeensa, kun äiti syö monipuolista ruokavaliota. Foolihappolisä tulisi olla käytössä jo ennen raskautta ja raskausaikana otetaan käyttöön vielä D-vitamiinilisä. Suositeltava määrä D-vitamiinia ravintolisänä on 10 mg per päivä. Tämä on sopiva määrä raskauden ajan tarpeeseen ja valmisteen rinnalla saadaan D-vitamiinia ravinnosta mm. kalasta, kananmunasta ja D-vitamiinilla täydennetyistä nestemäisistä maitovalmisteista ja levitteistä. Odottava äiti saattaa tarvita myös kalsium- tai rautalisän, mutta näiden käytöstä ravintolisänä on hyvä keskustella neuvolassa. Rautalisä aloitetaan vasta hemoglobiinimääritysten perusteella. Raskauden aikana hemoglobiini laskee veren tilavuuden kasvun seurauksena. Rautalisä on tarpeen vasta, jos alkuraskaudessa hemoglobiinitaso laskee alle 110 g/l ja myöhemmin raskaudessa alle 100 g/l. Ruuasta rautaa saa hyvin lihasta, mutta myös ruisleivästä, pavuista, herneistä ja tummanvihreistä kasviksista. Kasvikunnasta saatavan raudan imeytymistä tehostaa C-vitamiinipitoisen ruuan nauttiminen samaan aikaan.

Dvitamiini

Kirjallisuus: Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2016.

 

Ruokavalio kuntoon jo ennen raskautta

Raskaus, Ravitsemus

15800083686_2605d81878_n Raskausaikana sikiö turvautuu äitiin saadakseen tarvitsemansa ravintoaineet. Tulevan äidin onkin hyvä varustautua raskauteen jo hyvissä ajoin ennen hedelmöittymisen h-hetkeä. Viimeistään tässä kohtaa on hyvä ottaa runsaaseen käyttöön kasvikset, marjat ja hedelmät ja muutkin suositeltavan ruokavalion perustat. Monipuolinen, vaihteleva ja riittävä ravitsemus turvaavat äidin hyvän ravitsemustilan, josta voi olla hyötyä raskaaksi tulemisessakin. Äidin hyvä ravitsemustila turvaa myös sikiön riittävän ravinnonsaannin ja edesauttaa raskauden normaalia sujumista.

Monipuolinen ruokavalio on raskautta suunniteltaessa ja myös raskauden aikana edelleenkin keskeistä hyvässä terveyttä edistävässä ruokavaliossa. Alkion kehityksessä tunnetaan muutaman ravintoaineen riittävän saannin osalta erityisiä tehtäviä. Keskeisin on foolihappo. Suomessa foolihapon saanti ravinnosta on yleisesti niukahkoa ja siksi riittävä saanti raskauden aikana tulee turvata ravintolisällä. Foolihappolisän käytön aloittamista (400 mg/pvä) suositellaan raskautta suunniteltaessa noin kaksi kuukautta ennen ehkäisyn poisjättämistä. Foolihappolisän käyttöä tulisi jatkaa alkuraskaudessa 12. raskausviikon loppuun saakka. Tämän ajan jälkeen foolihapon saannin kannalta kriittiset vaiheet lapsen keskushermoston kehityksessä ovat ohi. Toki rinnalla kannattaa pitää edelleen ravinnon hyvät folaatin lähteet, kuten kasvikset ja täysjyvävilja.

Ruokavalioon ja liikuntatottumuksiin liittyen, on normaalipainon saavuttamisesta hyötyä jo ennen raskautta. Ylipainoisen laihtuminen voi edistää hedelmöittymistä. Ylipainon myötä raskausaikana voi tulla monia ongelmia kuten sokeriaineenvaihdunnan häiriö, joten laihtuminen ja varsinkin normaalin painon saavuttaminen ennen raskautta on monella tapaa hyödyllistä.

Tulevan äidin ja koko perheen ruokatottumusten remontti (jos tarpeen) on tärkeää, kun perheeseen odotetaan vauvaa. Uusi perheenjäsen oppii jo pienestä pitäen matkimalla vanhemmiltaan ja sisaruksiltaan. Myös ruokatottumusten syntymisessä on mallivaikutus tärkeä. Jos äiti ja isä syövät värikkäitä ja rapeita kasviksia ja valitsevat lautaselleen ennakkoluulottomasti vaikkapa violetin parsakaalin, seuraa lapsi esimerkkiä ja tottuu samanlaiseen ruokavalioon kuin muukin perhe. Samalla tavalla käy mallivaikutuksen kanssa tietysti, jos äidin ja isän lautaselta löytyy usein vaikkapa makkaraa ja ranskalaisia eikä lainkaan kasviksia…

 

Lähde: Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2016.

Liikunta ja raskaus

Raskaus

crocuses, freestocks

Kevät ja aurinko tulevat! Ihanaa kuoriutua talvivaatteista ja lähteä keväiselle kävelylle ilman paksuja toppakerroksia! Kevät ja liikunta kulkevat käsi kädessä ja myös raskaana voit harrastaa liikuntaa. Liikunta raskauden aikana parantaa kuntoa ja mm. nopeuttaa synnytyksen jälkeistä palautumista. Liikunta voi myös ehkäistä liiallista painonnousua, raskausdiabetesta, selkävaivoja, jalkojen turvotusta ja suonikohjuja. Lisäksi liikunnalla on mielialaa kohentava vaikutus!

Mikäli ennen raskautta et ole harrastanut liikuntaa, on tärkeää että aloitat maltillisesti, esimerkiksi 10–15 minuuttia kolme kertaa viikossa ja voit lisätä vähitellen liikuntakerran kestoa ja kertoja viikossa. Sopivia lajeja ovat esimerkiksi reipas kävely, sauvakävely, hiihto ja uinti. Harjoita lisäksi lihaskuntoa 2 kertaa viikossa. Sopivia lajeja ovat esimerkiksi voimistelu, kuntosaliharjoittelu ja kuntopiiri. Neuvolasta saat hyviä ohjeita kuinka aloittaa sopiva laji. Mikäli olet aiemmin harrastanut liikuntaa, voit jatkaa liikuntaasi kuten ennenkin.

Muutamia asioita kannattaa kuitenkin huomioida: raskausaikana ei pitäisi harrastaa lajeja joissa on iskuja, putoamisvaaran tai nopeita suunnanvaihdoksia, kuten esimerkiksi jääkiekko, pallopelit, ratsastus, laskettelu. Vältä myös vatsamakuulla harjoittelemista, koska siinä kohtu joutuu voimakkaaseen puristukseen. Raskauden 16. viikon jälkeen on vältettävä selinmakuuta, koska tässä asennossa kohtu painaa sydämeen palaavia suuria verisuonia, mikä saattaa aiheuttaa pahoinvointia. Jos lajivalinta askarruttaa, kannattaa asiasta keskustella neuvolassa. Keskustele myös liikunnastasi neuvolassa raskauden edetessä ja jos sinulla ilmenee ongelmia, kuten verenvuotoa synnytyselimistä, voimakkaita ja kivuliaita supistuksia, epäily lapsiveden menosta, päänsärkyä, huimausta, hengenahdistusta tai voimakasta hengästymistä, rintakipua, voimakasta väsymistä tai voimattomuuden tunnetta, pohkeen kipeytymistä tai turpoamista (mahdollinen laskimotukos).

Raskauden loppupuolella liikunnan määrä vähenee ja kevenee luonnollisesti kun vatsa kasvaa. Synnytyksen jälkeinen liikunta auttaakin sitten palautumaan mittoihin ennen raskautta ja kuten myös raskauden aikana, virkistää ja kohentaa mielialaa!

running_picjumbo

Lähteet:

Syödään yhdessä

UKK-instituutti

Kuvat: picjumbo.com ja freestocks.org

Sikiön kehitys kohdussa, osa 3

Lapsi, Raskaus

Juttusarjan kolmas osa kertoo sikiön kehityksen viimeisestä kolmanneksesta. Sikiön katsotaan yleensä olevan elinkelpoinen 24. raskausviikosta eteenpäin eli kolmannen raskauskolmanneksen alussa. Ennen raskausviikkoa 37 syntynyttä lasta kutsutaan keskoseksi.

Kolmannella raskauskolmanneksella sikiö kasvaa kokoa, jakson alkuvaiheessa pituus on noin 35 cm. Sikiö liikkuu paljon sekä jaloillaan että käsillään, mutta liikkeiden tuntemus on yksilökohtaista äitien välillä. Loppuraskautta kohti liikkumatila pienenee ja sikiön liikkeet muuttuvat. Sikiöllä on tässä vaiheessa usein myös hikka, jonka voi tuntea ulospäinkin. Sikiön hiukset ja kynnet ovat jo kasvaneet ja viimeisinä raskausviikkoina sikiö lisää painoaan jopa 200 g viikossa.

Keskushermosto, keuhkot ja suolisto jatkavat kypsymistään aina synnytykseen asti sekä myös useita vuosia sen jälkeen; muut elimet ja ruumiinosat ovat saaneet lopullisen muotonsa jo alkuraskaudesta. Keskushermosto kehittyy vielä aivan viimeisinä raskauden viikkoina ja erityisesti aivot ”tankkaavat” tärkeitä rasvahappoja äidin kehosta (ruokavaliosta ja rasvavarastoista) rakennusaineekseen. Tämän vuoksi on tärkeää, että äiti syö terveellisesti koko raskauden ajan. Keskosena syntyneet lapset saattavat jäädä vaille tätä ”rasvahappolatausta” ja se saattaa olla syynä mm. oppimisvaikeuksiin, jotka ovat keskimäärin yleisempiä keskoslapsilla kuin täysaikaisesti syntyneillä lapsilla.

Raskauden loppuvaiheessa sikiön pää on yleensä alaspäin ja se painuu lantiota vasten ennakoiden tulevaa synnytystä. Synnytys on yleensä raskausviikkojen 39-41 tienoilla. Synnytyksen arvioitu ajankohta lasketaan edellisten kuukautisten alkamispäivästä lukien. Täysiaikaisen raskauden kesto on 280 päivää (40 viikkoa) edellisten kuukautisten alkamispäivästä tai 38 viikkoa hedelmöityksestä. Tekijöitä jotka käynnistävät synnytyksen ei vieläkään tunneta tarkasti, mutta normaalin synnytyksen arvellaan käynnistyvän äidin hormonien ja vauvan sekä istukan lähettämien signaalien yhteisvaikutuksesta. Voimakkaat, säännölliset supistukset ovat merkki alkaneesta synnytyksestä.

070914 438

 

(Pääasialliset lähteet:

http://www.epshp.fi/kersanet/lapsen_odotus/sikion_kehitys

www.terve.fi/raskaus-ja-odotus)