Aihearkisto: Raskaus

Raskausaikana vältettävät keinotekoiset makeutusaineet

Aiemmassa blogikirjoituksessa  on kerrottu raskausaikana vältettävistä ruoka-aineista. Lisäaineiden, kuten keinotekoisten makeutusaineiden nauttiminen ruuassa saattaa arveluttaa raskausaikana. Keinotekoisia makeutusaineita löytyykin yllättävän useista ruuista, kuten juomista, jälkiruuista ja makeisista – mitä niiden käytöstä suositellaan?
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, THL, on selvittänyt asiaa ja antaa nettisivuillaan tietoa keinotekoisista makeutusaineista raskausaikana:

”Asesulfaamia E950, aspartaamia E951 ja sukraloosia E955 voi käyttää. Syklamaattia E952 ja sakariinia E954 ei suositella. Aspartaamin turvalliseksi arvioitu enimmäiskäyttömäärä ei ylity tavanomaisessa ruokavaliossa. Syklamaatin ja sakariinin on todettu suurina annoksina aiheuttavan koe-eläimille syöpää, ja niiden enimmäiskäyttömäärät ovat huomattavasti pienemmät”

Makeutusaineita voi välttää, kun valitsee janojuomaksi veden tai vaikkapa laimean täysmehun. Jälkiruuista ja makeisista saa paljon sokeria, mieluummin nämä nautitaan vain pienissä määrissä ja aterian yhteydessä ja valitaan tilalle hedelmiä tai marjoja.

 

Raskaus ja paino

Raskauden aikana äidin paino nousee keskimäärin kymmenkunta kiloa, viimeaikaisessa Turun seudulla kerätyssä aineistossa keskimääräinen painonnousu oli lähes 15 kg. Vauvan painon lisäksi, äidin painonnousu selittyy kohdun, istukan ja rintakudoksen kasvulla sekä veren määrän kasvulla ja lapsiveden määrällä. Normaalipainoiselle äidille suositellaan raskauden aikaiseksi painonnousuksi 11.5 – 16 kg ja ylipainoiselle äidille (BMI eli painoindeksi yli 26) hieman vähemmän, 7-11.5 kg.

Äidin painon tulisi raskauden aikana nousta sopivasti, ei liikaa eikä liian vähän. Liian vähäinen painonnousu voi heikentää sikiön kasvua ja kehitystä. Liiallinen painonnousu raskauden aikana puolestaan saattaa mm. lisätä vaaraa sairastua raskausdiabetekseen. Myös sikiö voi kasvaa liian suureksi ja siten lisätä riskejä synnytyksessä. Tutkimusten mukaan näyttää myös siltä, että mitä enemmän äidin paino nousee raskauden aikana, sitä enemmän sitä todennäköisemmin jää pysyväksi. Raskautta voidaan pitää yhtenä naisten lihomisen riskitekijänä. Lihavuus taas on useille sairauksille, kuten aikuistyypin diabetekselle ja sepelvaltimotaudille altistava tekijä.

Liiallista painonnousua voi hillitä ruokavalion muutoksilla. Esimerkiksi valitsemalla kevyempi leipärasva, vähärasvaiset tai rasvattomat maitovalmisteet ja pulla tai hedelmä viinerin, munkin ja pasteijan tilalle. Säännöllinen ateriarytmi helpottaa yleensä painon hallintaa. Myös liikkumisesta on hyvä huolehtia. Synnytyksen jälkeen, paitsi hyvät elintavat eli sopivista ruokavalinnoista ja liikkumisesta huolehtiminen, myös imetys tukee äidin palautumista.

Mitä raskaana olevat naiset syövät?

Raskaana olevien naisten ravinnonsaantia koskevat tutkimukset Turun alueella kertovat hyvin samanlaisista haasteista ruokavaliossa kuin muullakin suomalaisella aikuisväestöllä. Odottavien äitien ruokavalio on monipuolinen ja sisältää keskimäärin riittävästi vitamiineja ja kivennäisaineita. Keskeiset parannuskohteet löytyvät kuidun saannista ja rasvojen laadusta.

Vaikka ruokavalion rasvan määrä oli odottavilla äideillä sopiva, laadullisesti katsottuna kovaa rasvaa oli äitien ruokavaliossa suositeltua enemmän. Kovaa rasvaa tulee tyypillisesti paljon lihasta, rasvaisista maitovalmisteista ja leivonnaisista. Ruokavalion rasvan laadun muuttaminen onnistuu valitsemalla nämä elintarvikkeet vähärasvaisina ja lisäämällä näkyviä, pehmeitä rasvoja ruokavalioon. Kasviöljy mm. ruuanvalmistuksessa, salaatinkastikkeessa ja leivän levitteessä on paikallaan. Pehmeää, hyvälaatuista rasvaa saa myös kalasta ja pähkinöistä ja manteleista. Lisäksi raskausaikana tarvitaan D-vitamiinia valmisteena turvaamaan lisääntynyt vitamiinin tarve.

Kuitua raskaana olevat naiset saivat n 20 g päivässä. Suositeltava saanti olisi huomattavasti suurempi n 35 g päivässä. Ravintokuidulla on monia terveyshyötyä, mutta raskausaikana selvimmin esille tulevat kuidun suolen toimintaa ja veren sokeria tasaavat vaikutukset. Kuidun määrän lisäämiseksi ruokavaliossa on oleellista syödä runsaasti kasviksia sekä runsaskuituista leipää.

Tutkimuksessa odottavia äitejä ohjattiin ruokavalion toteutuksessa. Äidit pitivät ruokapäiväkirjaa ja saivat yksilöllistä palautetta ruokavaliostaan sekä ohjeita miten parantaa ruokavaliotaan vastaamaan paremmin odottaville äideille suositeltavaa ruokavaliota. Ohjauksessa painotettiin ruokavalion kokonaisvaltaista koostamista eli sitä, että ruokavalio on monipuolinen ja sitä kautta sisältää raskauden aikana tarvittavat ravintoaineet. Lisäksi tarkasteltiin erityisesti ravinnon rasvojen laatua odottavan äidin ruokavaliossa. Ohjauksen lisäksi osa äideistä sai kotiin käytettäväksi elintarvikkeita, jotka auttoivat ruokavalion rasvan laadun parantamisessa. Elintarvikkeet olivat mm. leivällä käytettäviä levitteitä ja kasviöljyä. Ravitsemusohjausta saaneiden äitien ryhmässä ruokavalion laatu parani. Varsinkin huomion kohteena olleeseen rasvan laatuun saatiin muutoksia: kovan rasvan määrä ruokavaliossa väheni ja pehmeän rasvan määrä kasvoi. Säännöllisesti toteutettu ravitsemusohjaus ja palaute omasta ruokavaliosta auttoi äitejä ruokavalion koostamisessa. Ruokavaliomuutoksilla tähdätään äidin ja vauvan hyvään vointiin raskauden aikana. Hyvä ravitsemus edistää myös äidin toipumista synnytyksestä ja valmistautumista imetykseen.

Kirjallisuutta:

Piirainen T ym. Impact of dietary counselling on nutrient intake during pregnancy: a prospective cohort study. Brit J Nutr 2006.

Jaakkola J. Individual dietary counselling during and after pregnancy: Impact on diet and body weight. Väitöskirja. Turun yliopisto 2013.

Liikunta raskausaikana

Raskaus ei ole este harrastaa liikuntaa samoin kuin on aikaisemminkin tottunut harrastamaan ja monet liikuntamuodot, kuten kävely, juoksu, pyöräily, uinti, soutu, hiihto, luistelu, suuriin lihasryhmiin kohdistuva aerobic, tanssi ja kuntosaliharjoittelu, sopivat raskaudenaikaiseksi liikunnaksi. Raskausaikana ei kuitenkaan pitäisi harrastaa lajeja joissa vatsaan kohdistuu kovia tärähdyksiä, kuten esimerkiksi ratsastus tai kamppailulajit, sillä niistä voi olla haittaa raskauden normaalille kululle. Jos lajivalinta askarruttaa, kannattaa asiasta keskustella neuvolassa.

Raskausaikana voi myös aloittaa uuden, säännöllisen liikuntaharrastuksen, sillä se on hyvä hetki tarkastella omia elintapojaan ja mahdollisesti edistää omaa ja lapsen terveyttä tekemällä myönteisiä muutoksia niihin. Raskaudenaikaisen liikunnan on osoitettu ylläpitävän ja parantavan äidin verenkierto- ja hengityselimistön kuntoa ilman että siitä olisi haittaa sikiön ja lapsen terveydelle. Terveen äidin liikunta raskausaikana ei lisää ennenaikaisia synnytyksiä, sektioiden määrää tai vaikuta lapsen Apgar-pisteisiin. Päinvastoin, ennen raskautta aloitettu säännöllinen liikunta, joka jatkuu raskauden aikana kohtalaisella tai pienellä rasitustasolla saattavat vähentää äidin liiallista painonnousua ja raskausdiabeteksen vaaraa sekä sikiön liikakasvua parantamalla äidin sokeriaineenvaihdunnan tasapainoa raskausaikana. Liikunta saattaa myös vähentää mm. raskauteen liittyvää ummetusta, väsymystä, masennusta ja turvotusta. Raskauden jälkeen liikunta auttaa myös palautumaan painossa raskautta edeltävälle tasolle.

Liikuntaa suositellaan harrastettavan raskauden aikana päivittäin, ainakin viitenä päivänä viikossa noin 30 minuuttia kerrallaan. Jos raskauteen kuitenkin liittyy ongelmia, kuten esimerkiksi riski ennenaikaisesta synnytyksestä, kohdunkaulan heikkous tai sikiön kasvun hidastuma, silloin liikuntaa ei suositella harrastettavaksi.

Liikunnan määrä vähenee ja kevenee luonnollisesti vatsan kasvaessa, mutta jos raskaus etenee ilman komplikaatioita, voit hyvin jatkaa säännöllistä, kevyttä liikuntaa ihan raskauden loppuun asti omia tuntemuksiasi seuraten.

Voit lukea lisää aiheesta Terveysportista tai Potilaan lääkärilehden artikkelista.

Kahvi ja kofeiinipitoiset juomat raskausaikana

kahvi

Kahvi piristää mukavasti, mutta kahvin sisältämä kofeiini voi myös aiheuttaa jo pieninä määrinä sydämentykytystä, vapinaa ja närästystä erityisesti raskausaikana. Siitä huolimatta, raskausaikana voi juoda kahvia jos se ei aiheuta näitä ikäviä tuntemuksia. Raskausaikana kofeiinin saanti tulee kuitenkin rajoittaa 300 mg:aan/päivä, mikä vastaa noin kolmea pientä 1,5 dl:n kupillista kahvia, sillä suuret annokset (yli 200-300 mg/päivä) voivat joidenkin tutkimusten mukaan lisätä keskenmenon ja lapsen pienen syntymäpainon riskiä.

Myös tee sisältää kofeiinia, mutta vain noin puolet kahvin sisältämästä määrästä; toisaalta teekupillisen kofeiinin määrä riippuu paljon teelaadusta sekä lehtien haudutusajasta. Teen osalta voi siten noudattaa samoja rajoituksia kuin kahvin kanssa.

Myös kolajuomia voi käyttää, mutta rajoitetusti. 2 litrasta kolajuomia saa keskimäärin saman verran kofeiinia kuin 3 kupillisesta kahvia. Tämä määrä sisältää kuitenkin paljon sokeria tai makeutusaineita, joiden saantia kannattaa/pitää rajoittaa raskausaikana. Energiajuomien käyttöä ei suositella ollenkaan.

Kofeiini poistaa tehokkaasti nesteitä elimistöstä, joten nyt helteiden alettua kannattaa kaikkien raskaana olevien ja imettävien äitien kiinnittää erityistä huomiota riittävään nesteensaantiin. Eli muista juoda riittävästi vettä, kahvista nauttimisen lisäksi!

Äidin ruokavalio vaikuttaa vauvan geeneihin

Helsingin Sanomat uutisoi tutkimuksesta, jonka mukaan odottavan äidin ruokavalion laadulla on merkittävä vaikutus vauvan geeniperimään. Äidin veren ravintoainepitoisuudet juuri ennen hedelmöitystä  sekä heti raskauden alussa näyttävät vaikuttavan pysyvästi syntyvän lapsen geeniperimään ja vaikuttavat täten lapsen terveyteen koko loppuelämän ajan. Tasapainoinen ja terveellinen ruokavalio jo ennen raskautta ja tietenkin koko raskauden ajan on siis erittäin tärkeää syntyvän lapsen kannalta!

Pääset lukemaan HS:n jutun täältä.

Viime päivinä on myös uutisoitu siitä miten Suomi on edelleen maailman paras maa olla äiti!

image3

Ravintolisät raskausaikana (osa2): kalsium ja rauta

Monipuolista ja ravitsemussuositusten mukaista ruokavaliota noudattavien naisten pitäisi saada lähes kaikki tarvitsemansa ravintoaineet myös raskauden aikana ilman ravintolisiä; poikkeuksen tässä tekee D-vitamiini. Tästä huolimatta joidenkin vitamiinien ja kivennäisaineiden saantia suositellaan lisäämään myös lisäravinteiden avulla, erityisesti riskiryhmissä joissa näiden saanti on heikentynyt.

maito

Kalsium

Kalsiumia tarvitaan sikiön luuston kehittymiseen yhdessä D-vitamiinin kanssa. Tarve raskaus- ja imetysaikana on noin 900 mg/vrk. Tämä saadaan päivittäin esimerkiksi 3-4 lasillisesta maitoa ja 3-4 viipaleesta juustoja.

Jos äiti ei käytä riittävästi maitovalmisteita tai kalsiumilla täydennettyjä elintarvikkeita, on 500-1000mg kalsiumlisä vuorokaudessa tarpeen. Kalsiumia saadaan myös täydennetyistä valmisteista, kuten kaura- ja soijamaitotuotteet, sekä pienempiä määriä vihreistä kaaleista, pavuista ja siemenistä.

Rauta

Monilla odottavilla äideillä veren hemoglobiiniarvo laskee raskauden aikana veren tilavuuden kasvun sekä lisääntyneen raudan tarpeen vuoksi. Tämä puutos voi aiheuttaa äidille väsymystä, anemiaa ja heikentää sikiön kasvua sekä lisätä ennenaikaisesti syntyneiden lasten määrää.

Alkuraskauden matala hemoglobiinitaso (alle 110g/l) pitäisi hoitaa rautalääkityksellä, jonka voi aloittaa 12. viikon jälkeen (50 mg/vrk). Jos taas hemoglobiinitasot laskevat myöhemmin raskauden aikana (alle 100g/l) voi rautalisän ottamisen aloittaa heti.

Erityisessä riskissä raudanpuutteelle ovat äidit, joiden ruokavalio sisältää niukasti energiaa tai jotka noudattavat tiukasti kasvisruokavaliota. Kannattaa myös muistaa, että raudan imeytymistä heikentää samaan aikaan nautitut maitotuotteet (kalsium)!

Raskauden aikana vältettävät ruoka-aineet

Vauvaa odottavan tulee välttää muutamia ruoka-aineita. Ruokarajoitusten tarkoituksena on estää haitallisten aineiden kulkeutumista äidin verenkierrosta lapselle. Joitain rajoitetuista ruoka-aineista voi syödä silloin tällöin kohtuudella, mutta alkoholi, tupakka ja muut päihteet on syytä jättää pois kokonaan. Katso tarkemmin vältetttävistä ruoka-aineista alla.

Raskaudenaikaisella ravitsemuksella tiedetään olevan tärkeä merkitys sikiön ja lapsen kehitykselle ja sekä äidin että lapsen hyvinvoinnille. Siksi on tärkeää että tuleva äiti syö monipuolisesti ja vaihtelevasti. Suositeltavasta ruokavaliosta voit lukea tarkemmin aikaisemmista blogipäivityksistä (osa1, osa2 ja osa3)

A-vitamiinin saantia rajoitettava koko raskauden ajan, älä syö maksaruokia

Maksaruokia (jauhemaksa- ja maksapihvi, maksakastike, maksalaatikko) tulee välttää koko raskauden ajan. Maksan korkea A-vitamiini- ja raskasmetallipitoisuus voi lisätä epämuodostuma- ja keskenmenoriskiä. Maksamakkaraa ja –pasteijaa voi halutessaan käyttää 2 viipaletta (n. 30 g)/päivä, enintään 200 g/viikko ja enintään 100 g/kerta. A-vitamiinia sisältäviä vitamiinivalmisteita tai kalanmaksaöljyä ei myöskään tule nauttia. RUokia, joissa on A-vitamiinin esiasteita, karotenoideja, voi huoletta syödä raskaudenkin  aikana; karotenoideja on mm. värikkäissä kasviksissa kuten tomaatissa, porkkanassa, mansikassa ja paprikassa.

Näin vältät listerioosin ja toksoplasmoosin

Muita selkeästi vältettäviä ruoka-aineita ovat tyhjiö- ja suojakaasupakatut kylmäsavustetut ja graavisuolatut kalatuotteet, pateet ja mäti, sekä pastöroimatonta maitoa (esim. tilamaito) sisältävät tuotteet, pehmeät juustot, homejuustot (kuten brie, gorgonzola ja chévre). Kovissa, kypsytetyissä juustoissa, kuten edamissa ja emmentalissa listeriabakteeri ei pysty lisääntymään. Listeriabakteeri tuhoutuu yli 70 asteen kuumennuksessa, mutta ei pakastettaessa eikä suolatessa. Listeriabakteerin aiheuttama listerioosi voi johtaa keskenmenoon ja ennenaikaiseen synnytykseen ja aiheuttaa lapselle vaikeita yleisinfektioita.

Toksoplasmatartunnan ihminen voi saada raa’asta tai huonosti kypsennetystä lihasta, kuten tartarpihveistä, raa’asta jauhelihataikinasta, riimilihasta, parmankinkusta, joita ei suositella syötävän edes pieniä määriä. Kuumennettuina näitä voi käyttää.  Toksoplasmatartunnan saattaa saada myös pesemättömistä tai raaoista vihanneksista, hedelmistä tai marjoista tai käsittelemällä suojaamatta puutarhamultaa tai kissanhiekkaa. Raskauden aikainen toksoplasmainfektio saattaa johtaa keskenmenoon tai aiheuttaa sikiölle vakavan infektion.

Jätä sisävesien vanhat petokalat syömättä

Haukea on vältettävä kokonaan korkean elohopeapitoisuuden vuoksi. Muita petokaloja suositellaan rajoitetusti: sisävesialueen isokokoisen ahvenen, kuhan ja mateen runsasta ja yksipuolista syöntiä on vältettävä elohopeapitoisuuksien vuoksi. Itämeren isoa silakkaa, lohta ja meritaimenta voi syödä enintään 1-2 kertaa kuukaudessa. Kalaa voi ja tuleekin syödä eri suositeltavia kalalajeja vaihdellen 2-3 kertaa viikossa. Kalan rasvahapoilla on monia terveydelle hyödyllisiä vaikutuksia. Lisäksi kalasta saa D-vitamiinia ja hyvänlaatuisia proteiineja.

Ei liikaa lakua ja salmiakkia

lakut

Säännöllistä lakritsin ja salmiakin syömistä ei suositella. Kerta-annoksen tulee olla kohtuullinen, korkeintaan 50 g päivässä. Lakritsikasvin korkea glykyrritsiinipitoisuus voi aiheuttaa turvotusta, nostaa verenpainetta ja lisätä ennenaikaisen synnytyksen riskiä. Turvallisena määränä pidetään alle 500 milligrammaa glykyrritsiiniä viikossa. Tämä määrä saadaan noin sadasta grammasta puhdasta lakritsia. Eri lakritsi- ja salmiakkituotteiden lakritsi- ja glykyrritsiinipitoisuudet vaihtelevat.

Täydellinen lista raskausaikana vältettävistä elintarvikkeista löytyy täältä.

 

Sikiön kehitys kohdussa

uakuva2

Raskausviikkojen laskeminen alkaa viimeisistä kuukautisista, vaikkei nainen silloin vielä olekaan raskaana. Hedelmöitys tapahtuu noin kahden viikon kuluttua viimeisten kuukautisten alusta, minkä takia raskausviikkoluku ei vastaa sikiön todellista ikää, vaan on aina kaksi viikkoa enemmän.

Vauvan kehitys alkiosta sikiöksi on nopeaa ja erityisesti ensimmäisten raskausviikkojen aikana tapahtuu paljon merkittäviä asioita, kun alkion eri kerroksista kehittyvät aiheet kaikille elimille ja kudoksille. Virheet kehityksessä raskauden alkumetreillä voivat johtaa keskenmenoon tai epämuodostumiin, mutta kun 12. raskausviikko on täynnä sikiön kehityksen kannalta kriittisimmät vaiheet alkavat olla takana.

Sikiön kehityksen ja kasvun myötä naisen elimistö muuttuu paljon, vatsa kasvaa ja hormonitoiminta muuttuu. Sikiö jatkaa nopeaa kasvuaan ja eri elimet ja toiminnot kypsyvät pikkuhiljaa raskauden aikana. Raskausviikkojen 17.–20. paikkeilla äiti yleensä alkaa tuntea lapsen liikkeitä; sikiöllä on tuolloin ruhtinaallisesti tilaa harjoitella liikkumista kohdussa.

Raskauden puolivälin jälkeen aletaan puhua jo vauvasta, joka jatkaa nopeaa kasvuaan äidin vatsassa ja myös kuulee ja näkee jo. Raskauden loppupuolella vauva yleensä kääntyy pää alaspäin ja liikkeet rauhoittuvat tilan käydessä ahtaaksi.

Netti on pullollaan erilaisia raskauslaskureita, animaatioita ja sivustoja, joilla kuvataan sikiön kehitystä viikoittain tai kuukausittain. Lue niistä lisää jos haluat tietää tarkemmin mitä eri raskausviikkoina vatsassasi tapahtuu.

Ravintolisät raskausaikana (osa1): D-vitamiini ja foolihappo

Raskaudenaikaisella ravitsemuksella tiedetään olevan tärkeä merkitys sikiön ja lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille. Raskauden aikana energian ja vitamiinien sekä kivennäisaineiden tarve kasvaa jopa 15-50 %. Tämä lisääntynyt tarve tulisi tyydyttää pääosin ruokavalion ravintoainetiheyttä kohentamalla. Monipuolista ja ravitsemussuositusten mukaista ruokavaliota noudattavien naisten pitäisi saada lähes kaikki tarvitsemansa ravintoaineet myös raskauden aikana ilman ravintolisiä; poikkeuksen tässä tekee D-vitamiini. Tästä huolimatta joidenkin vitamiinien ja kivennäisaineiden saantia suositellaan lisäämään myös lisäravinteiden avulla, erityisesti riskiryhmissä joissa näiden saanti on heikentynyt.

Dvitamiini

D-vitamiini*

D-vitamiini on ainut vitamiini jota ravitsemussuosituksissa suositellaan käytettäväksi ravintolisänä monipuolisen ravinnon lisäksi raskauden ja imetyksen aikana. D-vitamiini on erityisen tärkeää sikiön luuston normaalille kehitykselle. Riittävä D-vitamiinin saanti saattaa myös pienentää joidenkin kroonisten sairauksien riskiä lapsella. Suomessa D-vitamiinia ei saada tarpeeksi ruokavaliosta ja auringosta, ja siksi D-vitamiinilisää suositellaan kaikille raskaana oleville ja imettäville äideille ympäri vuoden 10µg/vrk.

Foolihappo

Toinen tärkeä vitamiini, jonka käytöstä Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos on antanut ohjeita on foolihappo.  Äidin veren riittävä foolihappopitoisuus on välttämätöntä alkion hermostoputken sulkeutumiselle ja se saattaa myös vähentää ennenaikaisten synnytysten määrää. Suomalaisten naisten foolihapon saanti ravinnosta jää tutkimusten mukaan liian vähäiseksi (Finnravinto 2012) ja sen vuoksi suositellaan monipuolisen ravinnon lisäksi käyttämään 0,4 mg foolihappo-vitamiinilisää jo 1-3 kk ennen raskautta ja 12. raskausviikkoon asti (THL:n äitiysneuvolaopas 2013). Valtion ravitsemusneuvottelukunnan virallisissa ravitsemussuosituksissa foolihappolisän suositusta ei kuitenkaan ole annettu, vaan saantia kehotetaan lisäämään huolehtimalla riittävästi tuoreiden kasvisten, vihannesten, hedelmien ja marjojen sekä täysjyväviljatuotteiden saannista. Riskiryhmille, eli niille perheille joiden suvussa on esiintynyt hermostoputken sulkeutumishäiriötä tai äidillä on diabetes, keliakia, tai mm. epilepsia- tai sulfalääkitys, foolihapon saantisuositus ravintolisästä on 1-4 mg/vrk.

* Osallistumalla Raskausdiabetes ja Ravinto -tutkimukseen saat ilmaiseksi D-vitamiinilisän raskauden ja imetyksen ajaksi!