Aihearkisto: Ravitsemus

Lievä tulehdus ja ruokavalio: pääkirjoitus Duodecim lehdessä

Ravitsemus, Yleinen

Blogissamme olemme kertoneet matala-asteisesta tulehduksesta ja sen mahdollisesta yhteydestä raskausdiabetekseen. Duodecim lehden pääkirjoituksessa käsitellään ruokavaliota ja matala-asteista eli lievää tulehdusta otsikolla ”Ruokavalio ja lievä tulehdus” , kirjoittajina LKT, emeritusprofessori ja sisätautien erikoislääkäri Matti Uusitupa ja FT, apulaisprofessori Ursula Schwab.

Kirjoitus käsittelee mm. rasvakudoksen osuutta lievän tulehduksen synnyssä ja laihdutusta ylipainoisilla parhaana keinona vähentää lievää tulehdusta. Kirjoittajat ovat listanneet sekä tulehdusta hillitsevän että lisäävän ruokavalion. Tulehdusta hillitsevään ruokavalioon kuuluvat kasvikset, marjat, hedelmät, täysjyvävilja, ruis, rasvattomat tai vähärasvaiset maitovalmisteet, kala, kasviöljyt, kasviöljypohjaiset tuotteet, pähkinät ja siemenet. Tulehdusta lisäävästä ruokavaliosta löytyy sokeroidut juomat, runsassokeriset tuotteet, vaalea ja vähäkuituinen vilja, rasvaiset maitovalmisteet, punainen liha, lihavalmisteet, voi ja voipohjaiset tuotteet. Tulehdusta hillitsevinä tekijöinä kirjoittajat nostavat esiin esimerkkeinä mm. kuidun, fenoliset yhdisteet ja omega-3-sarjan rasvahapot.

Tulehdusta hillitsevä ruokavalio on tuttu myös muistakin terveyttä edistävistä näkökulmista. Lisää terveellisestä ruokavaliosta löytyy uusista ravitsemussuosituksista

Tule mukaan Raskausdiabetes ja Ravinto-tutkimukseen

Ajankohtaista tutkimuksesta, Raskaus, Ravitsemus, Yleinen

Raskautta ja ravitsemusta selvittävä tutkimus on meneillään Tyks:ssa ja Turun yliopistossa. Otamme uusia raskaana olevia naisia mukaan tutkimukseen.

Tutkimuksessa selvitetään voiko probiootti- ja/tai kalaöljy – valmisteilla vaikuttaa raskausdiabeteksen kehittymisen riskiin. Lisäksi tutkitaan yhteyttä äidin painoon raskauden aikana ja sen jälkeen. Tutkimuksessa selvitetään myös lapsen terveyttä: miten ravintolisät vaikuttavat syntyvän lapsen puolustusvasteen ja allergioiden kehittymisen riskiin.

Sovellut tutkimukseen jos:
• raskautesi on alussa (alle 16 raskausviikkoa),
• painoindeksisi (BMI) on 25 tai yli,
• asut Turun tai lähikuntien alueella.

Osallistumalla tutkimukseen saat:
– tietoa terveydentilastasi ja ravitsemuksestasi tutkimuksen aikana tehtävistä laboratoriokokeista ja mittauksista sekä ruokavaliomäärityksistä. Näitä mittauksia ei tehdä tavallisesti neuvolassa
– erikoislääkärin suorittaman ultraäänitutkimuksen raskauden loppuvaiheessa. Tämä mittaus tehdään neuvolan normaalien mittausten lisäksi
– Tutkimustuotteet käyttöösi
– D-vitamiinit (Devisol) raskauden ja imetyksen ajaksi

Ota yhteyttä niin kerromme tutkimuksesta tarkemmin:
puh: 050-4004 903 (klo 8-16)
email: raskausdiabetesjaravinto@utu.fi

Lisää tietoa myös nettisivuilta: www.utu.fi/raskaustutkimus.uababy

Raskausaikana vältettävät keinotekoiset makeutusaineet

Raskaus, Ravitsemus, Yleinen

Aiemmassa blogikirjoituksessa  on kerrottu raskausaikana vältettävistä ruoka-aineista. Lisäaineiden, kuten keinotekoisten makeutusaineiden nauttiminen ruuassa saattaa arveluttaa raskausaikana. Keinotekoisia makeutusaineita löytyykin yllättävän useista ruuista, kuten juomista, jälkiruuista ja makeisista – mitä niiden käytöstä suositellaan?
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, THL, on selvittänyt asiaa ja antaa nettisivuillaan tietoa keinotekoisista makeutusaineista raskausaikana:

”Asesulfaamia E950, aspartaamia E951 ja sukraloosia E955 voi käyttää. Syklamaattia E952 ja sakariinia E954 ei suositella. Aspartaamin turvalliseksi arvioitu enimmäiskäyttömäärä ei ylity tavanomaisessa ruokavaliossa. Syklamaatin ja sakariinin on todettu suurina annoksina aiheuttavan koe-eläimille syöpää, ja niiden enimmäiskäyttömäärät ovat huomattavasti pienemmät”

Makeutusaineita voi välttää, kun valitsee janojuomaksi veden tai vaikkapa laimean täysmehun. Jälkiruuista ja makeisista saa paljon sokeria, mieluummin nämä nautitaan vain pienissä määrissä ja aterian yhteydessä ja valitaan tilalle hedelmiä tai marjoja.

 

Raskaus ja paino

Ajankohtaista tutkimuksesta, Raskaus, Ravitsemus

Raskauden aikana äidin paino nousee keskimäärin kymmenkunta kiloa, viimeaikaisessa Turun seudulla kerätyssä aineistossa keskimääräinen painonnousu oli lähes 15 kg. Vauvan painon lisäksi, äidin painonnousu selittyy kohdun, istukan ja rintakudoksen kasvulla sekä veren määrän kasvulla ja lapsiveden määrällä. Normaalipainoiselle äidille suositellaan raskauden aikaiseksi painonnousuksi 11.5 – 16 kg ja ylipainoiselle äidille (BMI eli painoindeksi yli 26) hieman vähemmän, 7-11.5 kg.

Äidin painon tulisi raskauden aikana nousta sopivasti, ei liikaa eikä liian vähän. Liian vähäinen painonnousu voi heikentää sikiön kasvua ja kehitystä. Liiallinen painonnousu raskauden aikana puolestaan saattaa mm. lisätä vaaraa sairastua raskausdiabetekseen. Myös sikiö voi kasvaa liian suureksi ja siten lisätä riskejä synnytyksessä. Tutkimusten mukaan näyttää myös siltä, että mitä enemmän äidin paino nousee raskauden aikana, sitä enemmän sitä todennäköisemmin jää pysyväksi. Raskautta voidaan pitää yhtenä naisten lihomisen riskitekijänä. Lihavuus taas on useille sairauksille, kuten aikuistyypin diabetekselle ja sepelvaltimotaudille altistava tekijä.

Liiallista painonnousua voi hillitä ruokavalion muutoksilla. Esimerkiksi valitsemalla kevyempi leipärasva, vähärasvaiset tai rasvattomat maitovalmisteet ja pulla tai hedelmä viinerin, munkin ja pasteijan tilalle. Säännöllinen ateriarytmi helpottaa yleensä painon hallintaa. Myös liikkumisesta on hyvä huolehtia. Synnytyksen jälkeen, paitsi hyvät elintavat eli sopivista ruokavalinnoista ja liikkumisesta huolehtiminen, myös imetys tukee äidin palautumista.

Äidin ruokavalio vaikuttaa rintamaidon laatuun/ Imetysajan ruokavalio, osa 2

Imetys, Ravitsemus

Imettävä äiti voi vaikuttaa ruokavalinnoillaan rintamaidon laatuun. Esimerkiksi, äidin ruokavalion vesiliukoisten vitamiinien (B- ja C-vitamiinit) määrä sekä rasvan laatu heijastuvat rintamaidon koostumukseen.

Erityisesti äidin ruoan rasvakoostumus vaikuttaa rintamaidon rasvojen laatuun hyvinkin nopeasti, muutamissa tunneissa. Jos äiti käyttää ruokavaliossaan säännöllisesti pehmeitä rasvoja ja saa ravinnostaan välttämättömiä rasvahappoja, on niitä runsaasti myös rintamaidossa, jolloin lapsikin saa tarpeeksi näitä välttämättömiä ravintoaineita. Näiden rasvahappojen saantia ravinnosta pidetään vastasyntyneelle lapselle tärkeänä, sillä lapsen oma rasvahapposynteesi on vielä kehittymätön. Syö siis säännöllisesti ja monipuolisesti imetysaikana kalaa (2-3 kertaa viikossa), kasviöljyjä (margariineja, öljyjä) ja pähkinöitä sekä siemeniä.

Myös ruokavaliosta (mutta ei lisävalmisteista) saatu C-vitamiini on tutkimusten mukaan yhteydessä rintamaidon C-vitamiinipitoisuuksiin, joten muista syödä säännöllisesti hedelmiä, vihanneksia ja marjoja myös imetyksen aikana jotta lapsikin saa tätä vitamiinia tarpeeksi!

 

Terveelliset ruokatottumukset jo pienenä!

Ajankohtaista tutkimuksesta, Lapsi, Ravitsemus

Terveellinen, säännöllinen ja monipuolinen ruokavalio on lapsen kannalta tärkeää jo varhaisesta lapsuudesta lähtien. Vanhempien ja koko perheen ruokavalinnat ja ruokailutottumukset vaikuttavat lapsen ruokailuun ja hän omaksuu monia makutottumuksia jo pienenä.

Äskettäin julkaistussa ”Elintapainterventio Naperoille” (ETANA)–tutkimuksessa selvitettiin 8kk – 1,5-vuotiaiden lasten ja heidän perheidensä ravitsemusta neuvolakäynneillä. Tutkimuksen takana oli huoli leikki-ikäisten lasten lihavuuden lisääntymisestä sekä lasten ravitsemuksessa havaitut epäkohdat:

  •  vähäinen kasvisten ja hedelmien, kalan sekä kasviöljypohjaisten rasvojen käyttö,
  • runsas sokerin syöminen, juomien epäedullinen laatu,
  • riittämätön D-vitamiinin saanti sekä perheen yhteisten aterioiden vähäisyys.

Etana-tutkimuksessa huomattiin, että neuvolakäynneillä annettu tehostettu ravitsemusohjaus kannusti vanhempia lisäämään kasvisten, kalan ja kasviöljyn käyttöä. Se myös näytti parantaneen perheiden ruokatottumuksia mm. siten, että lapsille tarjottiin useammin vettä janojuomana ja rasvatonta tai vähärasvaista maitoa ateriajuomana kuin vertailuryhmän perheissä.

Alustavista tuloksista innostuneina asiaa on tarkoitus tutkia tarkemmin isommassa neuvolatutkimuksessa. Perheen ravitsemusohjaukseen panostamisesta näyttää olevan hyötyä.

Koska moniin kansantauteihin johtavat haitalliset elintavat alkavat muokkautua jo varhaislapsuudessa, niin lapsen ravitsemus on tärkeää ja terveelliset ruokatottumukset on hyvä oppia jo pienenä!

Mitä raskaana olevat naiset syövät?

Ajankohtaista tutkimuksesta, Raskaus, Ravitsemus

Raskaana olevien naisten ravinnonsaantia koskevat tutkimukset Turun alueella kertovat hyvin samanlaisista haasteista ruokavaliossa kuin muullakin suomalaisella aikuisväestöllä. Odottavien äitien ruokavalio on monipuolinen ja sisältää keskimäärin riittävästi vitamiineja ja kivennäisaineita. Keskeiset parannuskohteet löytyvät kuidun saannista ja rasvojen laadusta.

Vaikka ruokavalion rasvan määrä oli odottavilla äideillä sopiva, laadullisesti katsottuna kovaa rasvaa oli äitien ruokavaliossa suositeltua enemmän. Kovaa rasvaa tulee tyypillisesti paljon lihasta, rasvaisista maitovalmisteista ja leivonnaisista. Ruokavalion rasvan laadun muuttaminen onnistuu valitsemalla nämä elintarvikkeet vähärasvaisina ja lisäämällä näkyviä, pehmeitä rasvoja ruokavalioon. Kasviöljy mm. ruuanvalmistuksessa, salaatinkastikkeessa ja leivän levitteessä on paikallaan. Pehmeää, hyvälaatuista rasvaa saa myös kalasta ja pähkinöistä ja manteleista. Lisäksi raskausaikana tarvitaan D-vitamiinia valmisteena turvaamaan lisääntynyt vitamiinin tarve.

Kuitua raskaana olevat naiset saivat n 20 g päivässä. Suositeltava saanti olisi huomattavasti suurempi n 35 g päivässä. Ravintokuidulla on monia terveyshyötyä, mutta raskausaikana selvimmin esille tulevat kuidun suolen toimintaa ja veren sokeria tasaavat vaikutukset. Kuidun määrän lisäämiseksi ruokavaliossa on oleellista syödä runsaasti kasviksia sekä runsaskuituista leipää.

Tutkimuksessa odottavia äitejä ohjattiin ruokavalion toteutuksessa. Äidit pitivät ruokapäiväkirjaa ja saivat yksilöllistä palautetta ruokavaliostaan sekä ohjeita miten parantaa ruokavaliotaan vastaamaan paremmin odottaville äideille suositeltavaa ruokavaliota. Ohjauksessa painotettiin ruokavalion kokonaisvaltaista koostamista eli sitä, että ruokavalio on monipuolinen ja sitä kautta sisältää raskauden aikana tarvittavat ravintoaineet. Lisäksi tarkasteltiin erityisesti ravinnon rasvojen laatua odottavan äidin ruokavaliossa. Ohjauksen lisäksi osa äideistä sai kotiin käytettäväksi elintarvikkeita, jotka auttoivat ruokavalion rasvan laadun parantamisessa. Elintarvikkeet olivat mm. leivällä käytettäviä levitteitä ja kasviöljyä. Ravitsemusohjausta saaneiden äitien ryhmässä ruokavalion laatu parani. Varsinkin huomion kohteena olleeseen rasvan laatuun saatiin muutoksia: kovan rasvan määrä ruokavaliossa väheni ja pehmeän rasvan määrä kasvoi. Säännöllisesti toteutettu ravitsemusohjaus ja palaute omasta ruokavaliosta auttoi äitejä ruokavalion koostamisessa. Ruokavaliomuutoksilla tähdätään äidin ja vauvan hyvään vointiin raskauden aikana. Hyvä ravitsemus edistää myös äidin toipumista synnytyksestä ja valmistautumista imetykseen.

Kirjallisuutta:

Piirainen T ym. Impact of dietary counselling on nutrient intake during pregnancy: a prospective cohort study. Brit J Nutr 2006.

Jaakkola J. Individual dietary counselling during and after pregnancy: Impact on diet and body weight. Väitöskirja. Turun yliopisto 2013.

Suomalaisten ruokailu – kovan rasvan suuri saanti edelleen haasteena

Ajankohtaista tutkimuksesta, Ravitsemus

Suomalaisten ravinnonsaantia on tutkittu jo vuosikymmenten ajan viiden vuoden välein, viimeksi vuonna 2012, Finravinto-tutkimuksissa. Viimeisimmät tulokset kertovat lähes kaikkien suomalaisten aikuisten syövän päivittäin viljavalmisteita, ravintorasvoja, liharuokia ja maitovalmisteita. Kasviksia ja juureksia syö keskimäärin 80% miehistä ja 95% naisista. Ravintoaineiden saannin tarkastelu kertoo kuitenkin huolestuttavasta piirteestä, sillä tyydyttyneiden, kovien rasvojen syönti on suositeltua runsaampaa ja sen määrä on kasvanut viimeisen 5-vuotiskauden aikana. Kovasta rasvasta yli puolet tulee voin ja rasvaseosten, juuston ja muiden maitovalmisteiden rasvasta. Myös suolan saanti on lisääntynyt ja sitä saadaan ruuasta liikaa. Keskimäärin suomalaisten aikuisten ruokavalioon sisältyy riittävästi vitamiineja ja kivennäisaineita, mutta raudan ja folaatin saanti voisi olla runsaampaa. Myös kuidun saanti voisi olla suurempaa ja sokeria puolestaan voisi käyttää vähemmän. Kuidun saannin parantamiseksi yksi keskeinen ratkaisu on täysjyvärukiin käytön lisääminen.

Tutkimuksen voidaan olla erityisen huolestuneita suuntauksesta, jonka mukaan suomalaisten aikuisten ruokavalion rasvojen laatu on huonontunut. Tämä saattaa heijastua suomalaisten sydänterveyden kuntoon muutaman vuoden kuluttua. Myös ruokavalion hiilihydraattien laadussa on parantamisen varaa. Kuitupitoisia ruokia saisi syödä enemmän ja sokeria sisältäviä ruokia sen sijaan vähemmän. Hyviäkin uutisia suomalaisten ruuankäytön suuntauksista löytyi, sillä kasvisten käyttö oli lisääntynyt. Lähes poikkeuksetta kasvisten runsas syönti yhdistetään parempaan terveyteen eikä monipuolista ja runsasta kasvisten käytön hyötyä voi liikaa painottaa. Näyttöä löytyy kasvisten hyödyistä mm sydänterveyden edistämiseen ja syövän riskin pienentämiseen.

Yhteenvetona tutkimuksessa todetaan, että avaimet suomalaisten ruokailun parantamiseen löytyvät täysjyväviljan, kalan, rypsiöljyn tai muiden kasviöljyjen, kasvisten, hedelmien ja marjojen kulutuksen lisäyksestä. Karsittavien listalle kuuluvat runsaasti kovaa rasvaa, suolaa ja sokeria sisältävät elintarvikkeet.

Lisätietoa Finravinto-tutkimuksen tuloksista

Ovaskainen ym. Suomen Lääkärilehti 14/2014, vsk 69.

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110519/THL_TT004_2013verkko.pdf?sequence=1

Kahvi ja kofeiinipitoiset juomat raskausaikana

Raskaus, Ravitsemus

kahvi

Kahvi piristää mukavasti, mutta kahvin sisältämä kofeiini voi myös aiheuttaa jo pieninä määrinä sydämentykytystä, vapinaa ja närästystä erityisesti raskausaikana. Siitä huolimatta, raskausaikana voi juoda kahvia jos se ei aiheuta näitä ikäviä tuntemuksia. Raskausaikana kofeiinin saanti tulee kuitenkin rajoittaa 300 mg:aan/päivä, mikä vastaa noin kolmea pientä 1,5 dl:n kupillista kahvia, sillä suuret annokset (yli 200-300 mg/päivä) voivat joidenkin tutkimusten mukaan lisätä keskenmenon ja lapsen pienen syntymäpainon riskiä.

Myös tee sisältää kofeiinia, mutta vain noin puolet kahvin sisältämästä määrästä; toisaalta teekupillisen kofeiinin määrä riippuu paljon teelaadusta sekä lehtien haudutusajasta. Teen osalta voi siten noudattaa samoja rajoituksia kuin kahvin kanssa.

Myös kolajuomia voi käyttää, mutta rajoitetusti. 2 litrasta kolajuomia saa keskimäärin saman verran kofeiinia kuin 3 kupillisesta kahvia. Tämä määrä sisältää kuitenkin paljon sokeria tai makeutusaineita, joiden saantia kannattaa/pitää rajoittaa raskausaikana. Energiajuomien käyttöä ei suositella ollenkaan.

Kofeiini poistaa tehokkaasti nesteitä elimistöstä, joten nyt helteiden alettua kannattaa kaikkien raskaana olevien ja imettävien äitien kiinnittää erityistä huomiota riittävään nesteensaantiin. Eli muista juoda riittävästi vettä, kahvista nauttimisen lisäksi!

Äidin ruokavalio vaikuttaa vauvan geeneihin

Raskaus, Ravitsemus

Helsingin Sanomat uutisoi tutkimuksesta, jonka mukaan odottavan äidin ruokavalion laadulla on merkittävä vaikutus vauvan geeniperimään. Äidin veren ravintoainepitoisuudet juuri ennen hedelmöitystä  sekä heti raskauden alussa näyttävät vaikuttavan pysyvästi syntyvän lapsen geeniperimään ja vaikuttavat täten lapsen terveyteen koko loppuelämän ajan. Tasapainoinen ja terveellinen ruokavalio jo ennen raskautta ja tietenkin koko raskauden ajan on siis erittäin tärkeää syntyvän lapsen kannalta!

Pääset lukemaan HS:n jutun täältä.

Viime päivinä on myös uutisoitu siitä miten Suomi on edelleen maailman paras maa olla äiti!

image3