Perheeseen on tulossa vauva, miten toistaiseksi ainokainen ja kaiken huomion saanut esikoinen suhtautuu uuteen tulokkaaseen? Kenties kiinnostaa hyvinkin paljon, mutta mietityttää myös, mitä ihmettä tapahtuu?

Mannerheimin lastensuojeluliiton sivustoilla on kattavasti kerrottu miten asiaan voi valmistautua. Hyviä vinkkejä löytyy paljon, alkaen siitä, milloin kertoa että perheeseen syntyy vauva, miten sisarus voi osallistua jo odotukseen, ensikohtaamisesta ja yhdessä hoitamisesta. Sivustolta löytyy myös vinkkejä, mikäli syntyy mustasukkaisuutta vauvaa kohtaan.

http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tukivinkit/mustasukkaisuutta_kun_perheeseen/vinkkeja_tilanteeseen/

Tuoreessa tutkimuksessa seurattiin miten muutaman minuutin jaloittelu ja kevyt lihastreeni vaikuttavat verenpaineeseen tyypin 2 diabeetikoilla. Osallistujat istuivat kahdeksan tunnin jaksoja, jonka aikana suoritettiin puolen tunnin välein kolmen minuutin kävely tai lihastreeni jumppavideon tahdissa. Näitä suorituksia verrattiin pelkkään kahdeksan tunnin istumiseen. Verenpainetta mitattiin tunnin välein levossa ja todettiin että sekä kävely että jumppa laskivat osallistujien verenpainetta ja myös veren noradrenaliinipitoisuuksia.

Voidaan siis todeta, että jaloittelu on hyödyllistä. Vielä jos lasketaan, kuinka paljon kolmen minuutin kävely tai jumppa puolen tunnin välein lisää liikuntaa koko päivälle, saadaan tästä tulokseksi 24 minuuttia kävelyä tai jumppaa työn lomassa J

Lue lisää Terveysportista

Painonhallinnan edistämiseksi lapsen olisi hyvä oppia jo varhain luonteva suhtautuminen ruokaan ja syömiseen. Painonhallinnalla tarkoitetaan sitä, että lapsi kasvaa normaalisti eikä liho pituuteensa nähden. Suhde ruokaan ja syömiseen on erityisen kaukana luontevasta silloin, kun syömisestä tulee matematiikkaa, esimerkiksi kalorien laskemisen muodossa. Ruokia ei myöskään tulisi jaotella kiellettyihin ja sallittuihin ruoka-aineisiin, vaan kaikkea tulisi voida syödä kohtuudella. Suuret linjat ovatkin elintapa-asioissa pieniä yksityiskohtia olennaisempia. Oikeanlaista syömistä voitaisiin luonnehtia seuraavilla perusperiaatteilla:

• Ruokaileminen on säännöllistä
• Ruokavalio on monipuolinen
• Syödyt ruokamäärät ovat kohtuullisia ja tarvetta vastaavia
• Ruokailu on joustavaa ja sallivaa
• Syömisestä saa ja tulee nauttia

Nämä periaatteet voidaan nähdä taitoina, jotka lasten olisi hyvä oppia. Taidot edistävät lapsen hyvinvointia ja ehkäisevät ylipainoa, jopa läpi elämän. Pureudutaan seuraavaksi lyhyesti tarkemmin jokaiseen taitoon.

Säännöllinen syöminen:

Lasta ohjataan säännölliseen syömiseen parhaiten luomalla päivittäinen säännöllinen ateriarytmi. Säännöllisyydellä tarkoitetaan riittävää määrää selkeitä aterioita. Säännöllinen syöminen onkin erityisen tärkeää, sillä se pitää verensokerin ja jaksamisen tasaisena sekä tukee nälän ja kylläisyyden tunnistamisen oppimista. Epäsäännöllinen syöminen esimerkiksi napostelun tai pitkien ateriavälien takia taas hankaloittaa syömisen hallintaa ja voi siten johtaa ylipainon kertymiseen.

Monipuolinen ruokavalio:

Laadukas, vaihteleva ja monipuolinen ruokavalio turvaa riittävän ravintoaineiden saannin ja suojaa lasta yleensä jonkin ruoka-aineen niukasta saannista johtuvilta mieliteoilta. Esimerkiksi vatsaa täyttävät ja kylläisyyttä ylläpitävät ruuat, kuten kaurapuuro, voivat auttaa painonhallinnassa. Kun monipuolisuus kärsii, ensimmäiseksi lautaselta häviävät usein kasvikset. Monipuolisuuden oppimiseen tarvitaankin uusiin ruokiin tottumista ja maistelurohkeutta.

Kohtuullinen syöminen:

Kohtuullinen syöminen tarkoittaa yhtä paljon annoskokojen rajoittamista kuin niiden kasvattamista normaalikokoisiksi. Liian niukan syömisen on todettu altistavan lapsia liikasyömiselle, jopa ahmimiselle. Esimerkiksi liian pitkät ateriavälit ja liian pienet annokset aamupäivän ja päivän aikana saattavat aiheuttaa ahmimista ilta-aikaan. Keskeistä onkin oppia tunnistamaan nälkä ja kylläisyys ja ohjata syömistä niiden mukaan.

Syömisen joustavuus ja sallivuus:

Joustavuus ja sallivuus kuuluvat oleellisena osana ruokavalioon, sillä ehdottomuus ja tiukat säännöt johtavat helposti mustavalkoiseen joko-tai – ajatteluun. Painonhallinnan näkökulmasta olisikin hyvä, jos mitään ruoka-ainetta ei olisi lapselta kielletty kokonaan. Kieltojen tiedetään nimittäin lisäävän syömisen halua ja ne voivat saada lapsen syömään myös vanhemmiltaan salaa. Leppoisa, myönteinen ilmapiiri ilman tuputtamista ja pakottamista lisää joustavuuden omaksumista kaikkein parhaiten.

Ruuasta nauttiminen:

Kyky nauttia on oleellinen osa syömistä. Lapsen on tärkeää oppia vähitellen, että ruoalla tyydytetään nälkää ja lohdun ja tyynnyttelyn tarpeeseen vastataan muilla keinoilla. Nauttimiseen vaikuttavat oleellisena osana myös edellä mainitut painonhallintaa edistävät perusperiaatteet. Kun lapsi syö säännöllisesti, monipuolisesti, kohtuullisesti ja joustavasti, hän osaa myös herkutella kohtuudella ilman syömisen hallinnan menettämistä ja syyllisyyden tunnetta.

Leena ja Aada, 2v, saapuivat viimeiselle Raskausdiabetes ja Ravinto-tutkimuskäynnilleen aurinkoisesti hymyillen! Olihan tämä Aadalle jo neljäs käynti, vaikka hän tuskin muistaa edellisiä käyntejään, jotka olivat 3 kk, 6 kk ja 1 vuoden iässä. Lisäksi Leenalla oli jo raskausaikana ollut kaksi tutkimuskäyntiä. Aada ei arkaillut ollenkaan, vaan tutki mielenkiinnolla tutkimushuoneen leikkejä sillä aikaa, kun äiti vastaili tutkimushoitajan kysymyksiin. Myös verinäytteenotto laboratoriossa oli sujunut hyvin.

Aadan verinäytteestä määritetään allergiapaketti, josta he saavat tulokset kotiin. Myös Aadan 3-päivän ruokapäiväkirjasta perhe saa palautteen kotiin, ja jo käynnillä Leena sai palautetta Aadan syömän ruuan laadusta.

Kun tuli äidin kehonkoostumusmittauksen aika, niin Aada katseli sitä uteliaana ja alkoi riisua vaatteitaan, jotta myös hän pääsisi mitattavaksi. Ja pääsihän Aada kehonkoostumuslaitteiseen istumaan! Hän malttoi hienosti istua paikoillaan koko mittauksen ajan!

Leena kertoi, että tutkimuksessa mukanaolo on ollut mukavaa ja varsinkin lapsen allergiatestit 1- ja 2-vuotiaana ovat olleet hyödyllisiä. ”Ruokapäiväkirjojen täyttäminen on välillä tuntunut työläältä, mutta niistä saatu palaute on avannut silmiä esimerkiksi suolan käytön suhteen”, Leena summasi. ”Ja omia kehonkoostumustuloksia on ollut mielenkiintoista seurata”, hän naurahti.

Aada osallistuu vielä osallistua neurologisiin ja motorisiin kehitystesteihin, jotka kertovat mm. hänen kielellisestä ja fyysisestä kehityksestään verrattuna muihin saman ikäisiin lapsiin.

Lopuksi ISO KIITOS Leenalle ja Aadalle mukana olosta ja kaikkea hyvää jatkossa!

Tutkimusryhmämme on julkaissut tieteellisen artikkelin Raskausdiabetes- ja ravintotutkimuksen aineistosta. Julkaisussa selvitettiin onko ravinnolla ja suoliston mikrobiston koostumuksella vaikutusta verenkierrosta löytyvään tekijään, joka kuvastaa suoliston läpäisevyyttä.

Terveillä ihmisillä suoliston läpäisevyydessä on vaihtelua, mutta sillä saattaa olla vaikutusta myös raskauden kulkuun ja myös äidin ja sikiön terveyteen. Aiemmin on havaittu, että mikäli suoliston läpäisevyys kasvaa ja suolistosta pääsee ”vuotamaan” pieniä suolistobakteerien osasia elimistön puolelle, voi elimistö reagoida näihin ylimääräisiin osasiin muodostamalla tulehdusreaktion. Tulehdusreaktio on elimistölle haasteellinen ja vaikka olisikin lievä (tällöin puhutaan matala-asteisesta tulehduksesta), voi se johtaa aineenvaihdunnan häiriöihin. Tästä syystä suoliston kunto ja sen ylläpito on tärkeää. Tutkimuksessa havaittiin, että tietyillä ravintoaineilla, kuten kuidulla voisi olla hyödyllistä vaikutusta suoliston kunnon ylläpitämisessä. Lisäksi havaittiin, että suoliston mikrobiston koostumus vaihteli suoliston läpäisevyyden mukaan. Tutkimustyö jatkuu tämän osalta, ravinto vaikuttaa monella tavalla ihmisen terveyteen ja tämä tutkimus valotti uutta mekanismia

Hei,

Olen Viivi ja opiskelen kolmatta vuotta lääketiedettä Turun yliopistossa. Työskentelin heinäkuun ajan Raskaus ja ravitsemus – tutkimusryhmässä harjoittelijana rotaatio-opetuksessa ja pääsin tutustumaan tutkimuksen tekoon ja toteutukseen lähietäisyydeltä. Rotaatio-opetus on osa lääkäriopintojen tutkijalinjojen opetussuunnitelmaa ja sen tarkoituksena on tutustuttaa opiskelija tutkimuksen eri vaiheisiin. Tutkijalinjan tavoitteena on antaa meille opiskelijoille valmiuksia väitöskirjan tekemiseen, minkä lisäksi tutkijalinjan puitteissa saamme suoritettua kaikki tohtoritutkintoon vaadittavat opintojaksot. Itse tahtoisin tutkijalinjan aikana löytää minua kiinnostavan väitöskirjaprojektin, jota voisin mahdollisesti alkaa työstää jo lääketieteen lisensiaatin opintojeni aikana.

Olen erityisen kiinnostunut ravitsemuksesta ja sen vaikutuksesta ihmisen hyvinvointiin. Erityisesti kiinnostukseni rajautuu vielä gynekologiaan, synnytysoppiin ja lastentauteihin, joten tämä tutkimusryhmä sopi minulle erinomaisesti.

Tämän kuukauden aikana on ollut hienoa päästä seuraamaan tutkimuskäyntejä ja tavata useita upeita äitejä ja vallan ihastuttavia pikkuihmisiä. Vauvojen ihastelun ja lapsosten leikittämisen ohessa olen päässyt myös tutustumaan tutkimuksessa käytettyihin menetelmiin, kyselylomakkeisiin ja laitteisiin sekä avartanut myös omaa käsitystäni hyvästä ravitsemuksesta ja sen vaikutuksesta äidin ja lapsen hyvinvointiin. Pääsin myös harjoittelemaan sikiön ultraäänen käyttöä ja ihastelinkin näkemääni useaan otteeseen silmät onnesta kiiluen.

Pääasiassa työni on kuitenkin ollut tutkimusdatan tallentamista, etsimistä ja lajittelemista. Lisäksi olen päässyt tutustumaan tutkimuksen aihepiiriin vielä lähemmin kirjallisuuden kautta.

Tämä rotaatioharjoittelu juuri tässä tutkimusryhmässä on ollut yksi kesäni kohokohdista ja toivonkin tämän tutustumisen poikivan jatkossa vielä lisää projekteja ja yhteistyötä!

terkuin,

Viivi

Leppoisaa ja lämminta kesää kaikille Raskaustutkimuksen blogin seuraajille ja tutkimukseen osallistujille! Blogi jää nyt kesätauolle heinäkuuksi. Elokuussa jatkamme taas juttusarjalla uusista ravitsemussuosituksista ja keskitymme kertomaan erityisesti imettävän äidin sekä pienen lapsen ruokavaliosta.

Äidin ja lapsen viimeinen käynti Raskausdiabetes ja Ravinto-tutkimuksessa on lapsen täyttäessä 2 vuotta. Tällöin lapsella on mahdollisuus osallistua neurologisiin ja motorisiin kehitystesteihin, jotka kertovat esimerkiksi hänen kielellisestä ja fyysisestä kehityksestään verrattuna muihin saman ikäisiin lapsiin. Testit tekevät fysioterapeutti ja psykologi. Äiti tai isä voi olla mukana, kun testit tehdään. Ja lapsi voi istua äidin tai isän sylissä, jos se tuntuu kaikkein mukavimmalta lapsesta!

Neurologisessa testissä tutkitaan lapsen kielellistä kehitystä ja esim. hienomotorisia taitoja kuten sorminäppäryyttä, sekä leikkitaitoja. Motorisessa testissä arvioidaan mm. lapsen liikkumista, nivelten liikkuvuutta sekä hieman myös kontaktia, ja esim. käsien käyttöä. Tämä tapahtuu leikin avulla. Kumpikin testi kestää noin tunnin ja perhe saa palautteen testeistä käynnin aikana.

Keväisenä maaliskuun aamuna saapuivat viimeiselle Raskausdiabetes ja Ravinto-tutkimuskäynnilleen Satu ja Alma, 2v, Maskusta.  Alma asteli hieman arkaillen sisälle tutkimushuoneeseen, sillä viime käynnistä olikin jo vierähtänyt kokonainen vuosi. Tähän mennessä Almalla oli takana kolme yhteistä tutkimuskäyntiä: 3 kk, 6 kk ja 1 vuoden iässä ja Sadulla kaksi raskaudenaikaista käyntiä. Almasta olikin kasvanut suloinen ja määrätietoinen pikku neiti! Verinäytteenotto laboratoriossa oli sujunut hyvin ja pieni itku unohtunut, kun Alma oli saanut valita itselleen pienen muovisen karhun lohdutukseksi, Alman mielieläimen! Alman verinäytteestä määritetään allergiapaketti, josta he saavat tulokset kotiin. Myös  Alman 3-päivän ruokapäiväkirjasta perhe saa palautteen  kotiin, ja jo käynnillä Satu sai palautetta Alman syömän ruuan laadusta.

Kun Satu-äiti istuutui mitattavaksi kehonkoostumusta mittaavaan laitteeseen, niin Alma katseli sitä mietteliäänä. Myös lapsen kehonkoostumus on tarkoitus mitata samalla laitteella niin, että laitteeseen asennetaan erityinen istuin lasta varten ja lapsi saa katsella mittauksen aikana lastenohjelmaa. Mittaus tuntui kuitenkin Almasta pelottavalta, joten sitä ei tehty.  Alma osallistui vielä neurologisiin ja motorisiin kehitystesteihin, jotka kertovat mm. hänen kielellisestä ja fyysisestä kehityksestään verrattuna muihin saman ikäisiin lapsiin.

”On ollut mielenkiintoista olla mukana tutkimuksessa!”, Satu kertoi.  ”Verinäytteistä, kehonkoostumuksesta ja ruokapäiväkirjoista on saanut palautteen itselle, ja varsinkin ruokapäiväkirjan pitäminen on saanut itseni syömään järkevämmin ”, hän lisää. Hyvästien aikana Satu sanoo hymyillen: ”Jos saisin uudelleen valita, niin lähtisin tietenkin uudelleen mukaan ja suosittelen muillekin osallistumaan!”