Matala-asteisen tulehduksen yhteys raskausdiabetekseen tutkimuksen alla

Elimistön matala-asteinen tulehdus on viime aikoina nostettu yhdeksi kroonisten elintapasairauksien, kuten diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien, riskitekijäksi. Raskausdiabetes ja ravinto -tutkimuksen yhtenä tavoitteena on tutkia, onko matala-asteinen tulehdus tekijänä myös raskausdiabeteksen taustalla.

Mitä matala-asteinen tulehdus on? Tulehduksena pidetään yleensä elimistön tapaa reagoida ulkopuolelta tuleviin mikrobeihin kuten esimerkiksi bakteereihin ja viruksiin. Tällöin puhutaan infektiosta eli esimerkiksi flunssasta tai vatsataudista. Matala-asteisessa tulehduksessa elimistö muodostaa tulehdusreaktion, joka on vaimeampi kuin infektioissa. Monet elintapoihin liittyvät tekijät, kuten ylipaino, tietynlainen ruoka ja stressi voivat laukaista tämän vaimean tulehdustilan elimistössä. Matala-asteinen tulehdus puolestaan voi olla monien länsimaisten sairauksien taustalla.

Matala-asteisen tulehdukseen vaikuttavista tekijöistä on ruuan osalta tutkittu erityisesti ruuan rasvaisuutta. Rasvaisen ruuan nauttiminen onkin yhdistetty lihomiseen, mutta myös matala-asteisen tulehduksen syntyyn. Ruokavaliomuutoksilla tähdätään painon pudotukseen, jolloin vaikutusta voidaan odottaa myös matala-asteiseen tulehdukseen. Tulehdukseen voidaan myös mahdollisesti vaikuttaa joillakin ruuan ainesosilla. Tästä on toistaiseksi vähän tutkimustietoa. Käynnissä olevassa Raskausdiabetes ja –ravinto- tutkimuksessa yhtenä tavoitteena on tutkia voidaanko tulehduksen syntyyn vaikuttaa hyödyllisesti tutkimuksen testiaineilla eli probiooteilla ja kalaöljyllä.

Uutinen lapsen ruokatottumuksista

Ruokatieto Yhdistyksen nettisivut uutisoi Helsingin Yliopistossa käynnissä olevasta lasten ruokatottumuksiin liittyvästä tutkimuksesta. Jutussa haastatellaan yliopiston tutkija Leena Valtaa, joka kertoo mielenkiintoisia havaintoja lapsen makumieltymyksistä sekä tunnesyömisestä. Artikkeli valaisee hyvin kuinka mm. lapsen matkiminen ja sosiaalinen ympäristö vaikuttavat ruokatottumuksiin ja kuinka näitä tekijöitä hyödynnetään lapsille suunnattujen tuotteiden markkinoinnissa: satuhahmot ja supermiehet ovat varmaankin kaikille tuttuja hahmoja lastenruoka mainoksissa.
Tutkijan mukaan lapsen ruokavalintoihin vaikuttaa lopulta ruuan tuoksu, maku ja tunne sekä ruuan käyttövalmius. Makumieltymyksien syntyyn vaikuttaa artikkelin mukaan toistot ja tuttuus. Syntyneet mieltymykset ovat verrattain pysyviä. Erityisesti äidillä on vaikutusta uusien ruokien pelon voittamiseen, mutta makukokemukset ovat kuitenkin yksilöllisiä ja osittain myös perinnöllisiä. Lapsena monipuolinen ruoka-ainevalikoima ja toistot edistävät uusiin ruokiin tottumista myös aikuisiällä, kertoo tutkija Valta artikkelissa.
Lue koko juttu linkistä: http://www.ruokatieto.fi/uutiset/lapsena-opitut-ruokatottumukset-vaikuttavat-terveyteen-aikuisiassa

 

Tutkimuksen 1. vauva 1:llä tutkimuskäynnillään

Tutkimuksessa 1. syntynyt vauva, Alma 3 kk, kävi 1:llä tutkimuskäynnillään äitinsä Sadun kanssa. Alma saapui käynnille hieman totisena, sillä hänellä oli meneillään näytteen tuottaminen tutkimusta varten. Vaipoista saatiinkin kerättyä tuore kakkanäyte näyteputkeen. Kun housuissa oli taas kuiva puhdas vaippa, niin johan hymykin irtosi!

Kuva0000
Alman äiti Satu oli ensimmäinen Raskausdiabetes ja ravinto –tutkimuksessa aloittanut äiti. Tämä oli hänen kolmas tutkimuskäyntinsä, aiemmat käynnit olivat raskauden aikana ennen Alman syntymää. Nyt Sadulla oli mukana oma rintamaitonäytteensä ja ruokapäiväkirja, johon hän oli merkinnyt syömänsä ruuat ja juomat kolmen päivän ajalta. ”Kun kirjaa kaiken mitä laittaa suuhunsa, niin se paljastaa miten usein tulee naposteltua kaikenlaista ihan huomaamattaan. Muutenkin on kiinnostavaa nähdä päiväkirjasta saadusta palautteesta syökö ollenkaan niin kuin pitäisi”, Satu kertoo.
Myös Sadun kehonkoostumus mitattiin käynnillä. ”Tykkään kehonkoostumusmittauksesta, koska saan siitä sellaista tietoa kehostani, mitä en voi muualta saada”, iloitsee Satu.
Käynti on pian ohi ja Alma lähtee kotiin, jossa hänen 2-vuotias isoveljensä jo odottelee siskoa leikkikaverikseen. Seuraavan kerran nähdään, kun Alma on täyttänyt 6 kk.

Tutkimukseen osallistuneen äidin haastattelu

Turkulainen Emma, 23v, kävi ensimmäisellä ”Raskausdiabetes ja ravinto” –tutkimuskäynnillään raskautensa 13. viikolla. Hän kuuli tutkimuksesta käydessään niskaturvotusultrassa ja kiinnostui osallistumaan, koska hänellä oli edellisessä raskaudessaan pari vuotta sitten yksi poikkeava arvo sokerirasitustestissä ja hän sai siten raskausdiabetesdiagnoosin. ”Sokeriarvoni pysyivät kuitenkin hyvinä koko raskauden ajan tekemieni ruokavaliomuutosten ja sokeriarvojen omaseurannan avulla. Meillä ei muuten ole suvussa diabetestä, paitsi papalla on ns. vanhuusiän diabetes”, Emma kertoo.
Raskauden takia hän pyrkii syömään pienempiä annoksia kuin aiemmin ja miettii muutenkin tarkemmin, mitä suuhunsa pistää. ”Alkuraskaudessa minua kiusasi makean mieliteko, vaikka tavallisesti en niin makeasta välitäkään”, Emma kertoo.
Tällä ensimmäisellä tutkimuskäynnillään Emma täytti kyselylomakkeita koskien mm. ruuankäyttöään ja syömiskäyttäytymistään. Häneltä mitattiin verenpaine ja myös kehonkoostumus laitteella, joka on Suomessa ainoa laatuaan. Myöskin verinäyte otettiin laboratoriossa ja siitä hän saa tulokset kotiin parin viikon kuluessa.
Hänen seuraava tutkimuskäyntinsä on raskauden loppupuolella, jolloin hänellä on mahdollisuus ylimääräiseen ultraäänitutkimukseen ja lapsen painoarvioon. ”Lähden tutkimukseen avoimin mielin ja on hienoa, jos näin tutkimukseen osallistumalla pystyn vaikuttamaan omaan ja lapsen terveyteen”, Emma toteaa ennen kotiin lähtöä. Hän sai mukaansa tutkimuskäynniltä tutkimuskapselit ja pienenä kiitoksena osallistumisesta purkin D-vitamiineja.

Imetys ja allergiat/ Imetysajan ruokavalio, osa 3

Imetysajan ruokavaliossa ei ole tarpeen välttää ruoka-aineita lapsen allergioiden riskin pienentämiseksi; päinvastoin, lapsi tutustuu ja tottuu pikkuhiljaa eri ruoka-aineisiin ja niiden makuihin rintamaidon välityksellä. Altistuminen suoliston kautta ruualle ja sen antigeeneille kypsyttävät lapsen puolustusvastetta. Lapselle syntyy yleensä toleranssi eli sietokyky tavallisia ruuan antigeeneja kohtaan eli lapsen suolisto tottuu tavallisiin ruokiin eivätkä ne aiheuta oireita.

Jos äiti on itse allerginen jollekin ruualle, tulee hänen välttää niitä ruokia edelleen myös imetyksen aikana äidin oman hyvinvointinsa vuoksi. Silloin vältettävät ruoka-aineet korvataan muilla vastaavilla ruuilla myös imetysaikana, jotta ruokavalio on imetyksenkin aikana monipuolinen ja turvaa lisääntyneen ravintoaineiden tarpeen. Jos äiti on allerginen esimerkiksi sitrushedelmille, kannattaa ne korvata syömällä runsaasti muita hedelmiä ja marjoja.

Jos lapsi puolestaan saa allergiaoireita täysimetyksen aikana, saattaa se johtua jostain ruoka-aineesta äidin ruokavaliossa. Lapsen oireiluun voi kuitenkin olla monia syitä, joten keskustele neuvolassa lääkärin sekä ravitsemusterapeutin kanssa ennen kuin muutat lapsen ruokintaa. Mitään välttämisruokavaliota ei kannata omin päin aloittaa, sillä esimerkiksi maitotuotteiden tai viljojen poistaminen ruokavaliosta ja korvaaminen toisilla tuotteilla vaatii huolellista suunnittelua. Neuvolasta saat myös tarkempia ohjeita lapsesi yksilölliseen ruokintaan.

Miksi tutkimukseen kannattaa osallistua?

Raskausdiabetes ja Ravinto –tutkimuksessa selvitetään raskaus- ja imetysajan ravitsemuksen, sekä erityisesti maitohappobakteerien ja kalaöljyn, merkitystä äidin terveydelle sekä syntyvän lapsen kehitykselle ja terveydelle. Aiempi tutkimustieto viittaa siihen, että nämä valmisteet ovat hyödyllisiä sekä äidille että lapselle, mutta aiheesta tarvitaan vielä lisää tietoa Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti raskausdiabeteksen kehittymistä ja äidin painoa raskauden aikana ja sen jälkeen. Lisäksi selvitetään voidaanko näillä ravintolisillä vaikuttaa syntyvän lapsen puolustusvasteeseen ja siten edistää lapsen terveyttä ja pienentää allergioiden riskiä.

Kaikki tutkimukseen osallistuvat naiset saavat tietoa omasta ja lapsen terveydestä sekä ravitsemuksesta tutkimuksen aikana tehtävistä laboratoriomäärityksistä sekä ruokavalioanalyyseistä. Myös lapsen kehitystä seurataan aina toiseen syntymäpäivään asti.

Osallistujat saavat tutkimustuotteet sekä näiden lisäksi D-vitamiinivalmisteen (Devisol, Orion) ilmaiseksi raskauden ja imetyksen ajaksi. Valmisteiden lisäksi osallistujille tarjotaan mahdollisuus ylimääräiseen ultraäänitutkimukseen raskauden lopulla (raskausviikot 34-36), jossa määritetään lapsen kokoarvio.

uababy

Lue lisää tutkimuksen nettisivuilta: www.utu.fi/raskaustutkimus

Äidin ruokavalio vaikuttaa rintamaidon laatuun/ Imetysajan ruokavalio, osa 2

Imettävä äiti voi vaikuttaa ruokavalinnoillaan rintamaidon laatuun. Esimerkiksi, äidin ruokavalion vesiliukoisten vitamiinien (B- ja C-vitamiinit) määrä sekä rasvan laatu heijastuvat rintamaidon koostumukseen.

Erityisesti äidin ruoan rasvakoostumus vaikuttaa rintamaidon rasvojen laatuun hyvinkin nopeasti, muutamissa tunneissa. Jos äiti käyttää ruokavaliossaan säännöllisesti pehmeitä rasvoja ja saa ravinnostaan välttämättömiä rasvahappoja, on niitä runsaasti myös rintamaidossa, jolloin lapsikin saa tarpeeksi näitä välttämättömiä ravintoaineita. Näiden rasvahappojen saantia ravinnosta pidetään vastasyntyneelle lapselle tärkeänä, sillä lapsen oma rasvahapposynteesi on vielä kehittymätön. Syö siis säännöllisesti ja monipuolisesti imetysaikana kalaa (2-3 kertaa viikossa), kasviöljyjä (margariineja, öljyjä) ja pähkinöitä sekä siemeniä.

Myös ruokavaliosta (mutta ei lisävalmisteista) saatu C-vitamiini on tutkimusten mukaan yhteydessä rintamaidon C-vitamiinipitoisuuksiin, joten muista syödä säännöllisesti hedelmiä, vihanneksia ja marjoja myös imetyksen aikana jotta lapsikin saa tätä vitamiinia tarpeeksi!

 

Terveelliset ruokatottumukset jo pienenä!

Terveellinen, säännöllinen ja monipuolinen ruokavalio on lapsen kannalta tärkeää jo varhaisesta lapsuudesta lähtien. Vanhempien ja koko perheen ruokavalinnat ja ruokailutottumukset vaikuttavat lapsen ruokailuun ja hän omaksuu monia makutottumuksia jo pienenä.

Äskettäin julkaistussa ”Elintapainterventio Naperoille” (ETANA)–tutkimuksessa selvitettiin 8kk – 1,5-vuotiaiden lasten ja heidän perheidensä ravitsemusta neuvolakäynneillä. Tutkimuksen takana oli huoli leikki-ikäisten lasten lihavuuden lisääntymisestä sekä lasten ravitsemuksessa havaitut epäkohdat:

  •  vähäinen kasvisten ja hedelmien, kalan sekä kasviöljypohjaisten rasvojen käyttö,
  • runsas sokerin syöminen, juomien epäedullinen laatu,
  • riittämätön D-vitamiinin saanti sekä perheen yhteisten aterioiden vähäisyys.

Etana-tutkimuksessa huomattiin, että neuvolakäynneillä annettu tehostettu ravitsemusohjaus kannusti vanhempia lisäämään kasvisten, kalan ja kasviöljyn käyttöä. Se myös näytti parantaneen perheiden ruokatottumuksia mm. siten, että lapsille tarjottiin useammin vettä janojuomana ja rasvatonta tai vähärasvaista maitoa ateriajuomana kuin vertailuryhmän perheissä.

Alustavista tuloksista innostuneina asiaa on tarkoitus tutkia tarkemmin isommassa neuvolatutkimuksessa. Perheen ravitsemusohjaukseen panostamisesta näyttää olevan hyötyä.

Koska moniin kansantauteihin johtavat haitalliset elintavat alkavat muokkautua jo varhaislapsuudessa, niin lapsen ravitsemus on tärkeää ja terveelliset ruokatottumukset on hyvä oppia jo pienenä!

Mitä raskaana olevat naiset syövät?

Raskaana olevien naisten ravinnonsaantia koskevat tutkimukset Turun alueella kertovat hyvin samanlaisista haasteista ruokavaliossa kuin muullakin suomalaisella aikuisväestöllä. Odottavien äitien ruokavalio on monipuolinen ja sisältää keskimäärin riittävästi vitamiineja ja kivennäisaineita. Keskeiset parannuskohteet löytyvät kuidun saannista ja rasvojen laadusta.

Vaikka ruokavalion rasvan määrä oli odottavilla äideillä sopiva, laadullisesti katsottuna kovaa rasvaa oli äitien ruokavaliossa suositeltua enemmän. Kovaa rasvaa tulee tyypillisesti paljon lihasta, rasvaisista maitovalmisteista ja leivonnaisista. Ruokavalion rasvan laadun muuttaminen onnistuu valitsemalla nämä elintarvikkeet vähärasvaisina ja lisäämällä näkyviä, pehmeitä rasvoja ruokavalioon. Kasviöljy mm. ruuanvalmistuksessa, salaatinkastikkeessa ja leivän levitteessä on paikallaan. Pehmeää, hyvälaatuista rasvaa saa myös kalasta ja pähkinöistä ja manteleista. Lisäksi raskausaikana tarvitaan D-vitamiinia valmisteena turvaamaan lisääntynyt vitamiinin tarve.

Kuitua raskaana olevat naiset saivat n 20 g päivässä. Suositeltava saanti olisi huomattavasti suurempi n 35 g päivässä. Ravintokuidulla on monia terveyshyötyä, mutta raskausaikana selvimmin esille tulevat kuidun suolen toimintaa ja veren sokeria tasaavat vaikutukset. Kuidun määrän lisäämiseksi ruokavaliossa on oleellista syödä runsaasti kasviksia sekä runsaskuituista leipää.

Tutkimuksessa odottavia äitejä ohjattiin ruokavalion toteutuksessa. Äidit pitivät ruokapäiväkirjaa ja saivat yksilöllistä palautetta ruokavaliostaan sekä ohjeita miten parantaa ruokavaliotaan vastaamaan paremmin odottaville äideille suositeltavaa ruokavaliota. Ohjauksessa painotettiin ruokavalion kokonaisvaltaista koostamista eli sitä, että ruokavalio on monipuolinen ja sitä kautta sisältää raskauden aikana tarvittavat ravintoaineet. Lisäksi tarkasteltiin erityisesti ravinnon rasvojen laatua odottavan äidin ruokavaliossa. Ohjauksen lisäksi osa äideistä sai kotiin käytettäväksi elintarvikkeita, jotka auttoivat ruokavalion rasvan laadun parantamisessa. Elintarvikkeet olivat mm. leivällä käytettäviä levitteitä ja kasviöljyä. Ravitsemusohjausta saaneiden äitien ryhmässä ruokavalion laatu parani. Varsinkin huomion kohteena olleeseen rasvan laatuun saatiin muutoksia: kovan rasvan määrä ruokavaliossa väheni ja pehmeän rasvan määrä kasvoi. Säännöllisesti toteutettu ravitsemusohjaus ja palaute omasta ruokavaliosta auttoi äitejä ruokavalion koostamisessa. Ruokavaliomuutoksilla tähdätään äidin ja vauvan hyvään vointiin raskauden aikana. Hyvä ravitsemus edistää myös äidin toipumista synnytyksestä ja valmistautumista imetykseen.

Kirjallisuutta:

Piirainen T ym. Impact of dietary counselling on nutrient intake during pregnancy: a prospective cohort study. Brit J Nutr 2006.

Jaakkola J. Individual dietary counselling during and after pregnancy: Impact on diet and body weight. Väitöskirja. Turun yliopisto 2013.