Kakkujuhlat jatkuivat!

Filosofian oppiaineessa nautittiin perinteiset kirjakakkukahvit keskiviikkona 18. joulukuuta. Tällä kertaa juhlistettiin dosentti Elisa Aaltolan teosta Rakkaus ja häpeä. Samalla iloittiin Elisan projektiapurahasta, joka tuli Koneen säätiöltä.

Joulukuun aikana on saatu riemuita muutenkin kakkukahvien parissa Laura Puumalan saatua kattavan rahoituksen väitöskirjahankkeelleen ja Eerik Lagerspetzin hankittua projektirahoituksen, niin ikään Koneelta.

It’s party time!

Väitöstutkimus elämän pidentämisestä

Rosa Rantasen väitöskirja On the Ethics of Considerable Life Extension tarkastettiin Turun yliopistossa 15. marraskuuta 2019. Tutkimuksessaan Rantanen selkeyttää käytyä keskustelua ja muistuttaa, etteivät edes tehokkaat keinot elämän pidentämiseksi tekisi meistä kuolemattomia. Väitöstilaisuudessa myös muistutettiin, että vain harva meistä haluaisi ikuisen elämän, vaikka kysyttäessä sanoisimmekin melkein aina, ettemme halua kuolla ihan vielä.

Rosa Rantasen väitöksen vastaväittäjänä toimi professori Matti Häyry ja kustoksena dekaani Juha Räikkä

Valtteri Arstila palkittiin vuoden 2018 parhaasta artikkelista

Australasian Association of Philosophy on myöntänyt TIAS-kollegiumtutkijalle Valtteri Arstilalle AJP Best Paper -palkinnon parhaasta Australasian Journal of Philosophy -lehdessä vuonna 2018 julkaistusta artikkelista “Temporal Experiences without the Specious Present”.

Palkinnon myöntämisen perusteissa artikkelin kehutaan olevan sofistikoitunut ja empiirisesti informoitu ajallisia kokemuksia koskevan “dynaamisen pysäytyskuvamallin” puolustus. Arstilan kirjoituksen oletetaan myös “radikaalisti muuttavan ajallisten kokemusten teoretisoinnin viitekehystä”.

Filosofian oppiaine onnittelee Valtteria lämpimästi!

Lue palkinnosta ja myöntöperusteista lisää yliopiston tiedotteesta tai kustantajan verkkosivuilta (englanniksi).

 

 

FILOSOFIT KISKAISIVAT MARATONIN! (13.6.)

Filosofian oppiaine osallistui 13.6. Kupittaalla järjestettyyn Runfest-tapahtumaan kymmenen ihmisen voimalla. Kun kaikki vetäisivät sääntöjen mukaisen 4.2 kilometrin matkan, yhteismatkaksi saatiin 42 kilometriä eli täysi maraton. Kunto nousi ja työkyky parani!

Tästä on hyvä aloittaa kesä.

Filosofian RunFest-tiimi.

Tapahtuma: Seminar on Early Modern Philosophy: Infinity and Beyond 11.-12.6.2019

Filosofian oppiaine järjesti kesäkuussa kansainvälisen, poikkitieteisen seminaarin uuden ajan alun filosofiassa.

Tiistaina 11.6. puhuivat Sam Levey Dartmouthin yliopistosta Leibnizin käsityksistä äärettömästä ja äärettömän pienestä, Vesa Halava Turun yliopiston matematiikan laitokselta Gerhard Gentzenistä ja professori Jeffrey K. McDonough Harvardin yliopistosta Leibnizin Monadologiasta ja kompossibiliteetin ongelmasta.

Keskiviikkona esitelmän pitivät Jen Nguyen Harvardista Leibnizin etäisyyskäsityksestä ja hiljan väitöskirjaansa Turun yliopistossa puolustanut Veli Virmajoki tieteen välttämättömyydestä.

Turun yliopistoa edustivat myös professori Olli Koistinen, joka esitti näkemyksen äärettömyys- ja avaruuskäsitysten jatkumosta Descartesin, Malebranchen ja Kantin filosofioiden välillä, Jani Sinokki, joka vertasi Descartesin ja Jerry Fodorin näkemyksiä mielen ja maailman suhteesta, sekä professori Joseph Almog, joka esitti Descartesin ja Kantin metafysiikasta ponnistavan näkemyksen, joka tuo uuden ajan alun systemaattisen metafysiikan nykyaikaan.

Väitös VTM Veli Virmajoki 10.6.2019

VTM Veli Virmajoen väitöskirja Cementing Science. Understanding Science through Its Development tarkastettiin Turun yliopistossa 10.6. Vastaväittäjänä toimi professori Jeffrey K. McDonough Harvardin yliopistosta, ja tilaisuuden kustoksena toimi professori Olli Koistinen.

Virmajoen väitöskirja tarkasteli tieteen historian filosofiaa esittäen kontrafaktuaalianalyysille perustuvan mallin tieteen historian tutkimuksen luonteesta. Vastaväittäjä oli tyytyväinen Virmajoen väitöskirjaan ja hänen kykyynsä puolustaa työtään argumentein, ja piti myös Virmajoen kehittämää viitekehystä hedelmällisenä maaperänä jatkohypoteeseille ja -tutkimukselle.

Väittelijä Veli Virmajoki (oik.) valmiina vastaamaan vastaväittäjä professori Jeffrey K. McDonough’n (vas.) esittämään kysymykseen kustoksen Olli Koistisen valvoessa.

Lisätietoa aiheesta väitöstiedotteessa. Väitöskirja on luettavissa verkossa Turun yliopiston julkaisutietokannassa.

Filosofiaa yleistajuisesti yksikössämme – katso kuvat!

Alkuvuodesta 2019 toteutettiin ensimmäistä kertaa kurssi Filosofian yleistajuistaminen ja viestintä osana filosofian viestinnänkehittämishanketta. Kurssilla opiskelijat muokkasivat opinnäytteistään tai seminaaritöistään yleistajuiset esitykset, jotka äänitettiin ja julkaistiin hankkeen blogissa.

Äänitteet ovat kuultavissa vielä toukokuun loppuun asti. Blogialustan tuottaman tilastoinnin perusteella voi sanoa filosofian kiinnostaneen ihmisiä: jokaista äänitettä on kevään mittaan kuunneltu useita kymmeniä kertoja, mikä on varsin hyvin täysin uudelle ja kokeelliselle hankkeelle.

Osana hanketta valmistui myös ohjeistus äänitteiden tekoon. Ohjeet on kirjoitettu ja kuvitettu siten, että periaatteessa (lähes) kenen tahansa filosofin pitäisi niiden avulla pystyä saamaan aikaan äänite ja vielä julkaista se.

Toivomme, että tämä innostaa filosofeja kertomaan tekemästään työstä, joka usein tuntuu jäävän lukemattomien lähteiden hyllyyn.

Väitös FL Henri Pettersson 3.5.

Vastaväittäjä Daniel Cohnitz (vas.), kustos Jussi Haukioja ja väittelijä Henri Pettersson.

FL Henri Petterssonin väitöskirja Metaphilosophical Themes tarkastettiin Turun yliopistolla perjantaina 3.5. Vastaväittäjänä toimii professori Daniel Cohnitz Utrechtin yliopistosta ja kustoksena professori Jussi Haukioja Trondheimin yliopistosta.

Vastaväittäjä esitti (odotetusti) väitöskirjan hyväksymistä, ja menestyksekästä väitöskirjan puolustusta juhlittiin ravintola Koulussa mitä mainioimpien metafilosofisten keskusteluiden kera.

Populismista yliopistolla 17.4.2019

Filosofian, poliittisen historian ja valtio-opin laitos järjesti professori Joseph Almogin johdolla vapaamuotoisen workshopin populismista 17.4. Turun yliopistolla. Puhujina olivat Juha Ovaska (poliittinen historia) ja Lars Vinx (Cambridge, Faculty of Law). Vinx on aiemmin toiminut myös filosofian oppiaineen vierailevana professorina.

Keskusteluissa korostuivat erityisesti teoreettisen jäsentämisen välttämätön rooli populismin ymmärtämisessä ja demokratian teorian ymmärtämisen merkitys nykyisten, osin epäonnistuneiden demokraattisten järjestelyiden korjaamisessa.

Lars Vinx (Cambridge) esitelmöi perustuslaillisen teorian ja populismin suhteesta.

Seminaari Milanon filosofien kanssa

Huhtikuun ensimmäisellä viikolla filosofian oppiaineen väki sai tilaisuuden esitellä tutkimustaan Milanosta vierailulle saapuneelle tutkijajoukolle. Milanon filosofit puolestaan kertoivat omasta viimeaikaisesta työstään. Aihepiirit liikkuivat ajan filosofiasta tunteiden filosofiaan ja teon ja toiminnan filosofiasta neuroetiikkaan. Milanosta alustuksen pitivät Anna Ichino, Giuliano Torrengo ja Clotilde Calabi, Turusta taas Elisa Aaltola, Valtteri Arstila ja Mireille Musangamfura. Joseph Almog osallistui aktiivisesti seminaarin loppukeskusteluun, jossa pohdittiin neurotieteiden ja filosofian suhdetta ja erityisesti kysymystä siitä, mitä ne voivat antaa toisilleen.

Bilateraalinen yhteistyö Milanon kanssa on nyt käynnistetty. Seuraavaksi tavataan Milanossa. Vastaavia kahdenvälisiä kumppanuuksia Turun filosofeilla on menneinä vuosina ollut mm Upsalan, Tarton ja Jerevanin filosofien kanssa.