Metafysiikan tutkijat ympäri Suomen kokoontuivat Turun yliopistolle viettämään vuotuista Dynamis-seminaaria 15.5.–17.5.2024.
Seminaarissa kuultiin lukuisia kiinnostavia puheenvuoroja metafysiikan eri osa-alueilta. Pääpuhujana oli metafysiikan ja mielenfilosofian ansiokkaista tutkimuksistaan tunnettu professori John Heil Washingtonin yliopistosta. Heil on yksi maailman vaikutusvaltaisimmista nykyfilosofeista.
Tunnelma oli rento ja lämminhenkinen, kun filosofit pääsivät tapaamaan tuttuja kollegoitaan ja tutustumaan uusiin tuttavuuksiin. Tapahtuma oli hyvin onnistunut.
Turussa järjestettiin avaruusteemainen filosofian seminaari 27.3.2023. Lieneekö ollut ensimmäinen laatuaan Suomessa?
Päivän aikana kuultiin viisi esitystä, joissa muun muassa haastettiin lockelaisen omistusoikeusteorian soveltuvuutta avaruuteen, pohdittiin, ovatko avaruussalaliittoteoriat episteemisesti erityisiä, tarkasteltiin pitkän matkan avaruusmissioita varten tehtävän ihmisen parantelun etiikkaa ja keskusteltiin Mars-siirtokuntien toteutettavuudesta ja moraalisesta haluttavuudesta.
Seminaarin kansainvälinen vieras Tony Milligan (King’s College London) analysoi uuden avaruus-skeptisismin sisältöä ja muotoja. Päivä vietettiin kosmisissa tunnelmissa vilkkaan keskustelun siivittämänä!
Terveys, diagnostiikka ja lääkekehitys (HDDD) on temaattinen kokonaisuus, joka on yksi kuudesta Turun yliopiston tutkimuksen ja koulutuksen profiloitumis- ja vahvuusalueista. Keskiviikkona 8.2. 2023 HDDD järjesti kestävyysteemalla iltapäiväseminaarin, jossa myös etiikalla oli näkyvä rooli.
Temaattisen kokonaisuuden HDDD:n puheenjohtaja Jyrki Heino ja Health Campus Turun toiminnanjohtaja Eriikka Siirala avasivat tilaisuuden. Kutsuttu puhuja, planetaarisen terveyden asiantuntija Hanna Haverinen avasi biodiversiteetin ja terveyden kytköksiä esitelmässään.
Kuva: Kaisa Hakkila
Tämän jälkeen iltapäivää vietettiin kahden paneelikeskustelun pyörteissä. Ensimmäinen paneeli käsitteli ruoan ja lääkkeiden elinkaaren ympäristövaikutuksia. Paneelia moderoi Niina Vieno Laki ja Vesi Oy:stä, ja paneeliin osallistuivat Sanja Karlsson Helsingin yliopistosta, Saska Tuomasjukka Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksesta ja Terhi Lehtinen Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskuksesta FIMEAsta.
Filosofian oppiaineen oma kasvatti, erikoistutkija Susanne Uusitalo alusti ja moderoi lääkkeiden hintaa koskeneen eettisen paneelikeskustelun. Panelisteiksi oli pyydetty terveystaloustieteen professori Mika Kortelainen, työelämänprofessori ja lääkeyrityksessä asiantuntijatehtävissä toimiva Juha Laine ja Tyksin lasten ja nuorten klinikan tulosryhmäjohtaja ja ylilääkäri Heikki Lukkarinen. Keskustelu oli vilkasta ja se jatkunee tilaisuuden jälkimainingeista pitkälle tulevaisuuteen.
Turussa pidettiin väitöskirjatutkijoille ja muille kiinnostuneille suunnattu seminaari aiheesta ”Moraalisia ja tiedollisia perusteita uskoa” 18. marraskuuta 2022.
Jaakko Hirvelän (Helsingin yliopisto) alustuksessa pohdittiin, voisiko joidenkin uskomusten episteemiseen hyväksyttävyyteen vaikuttaa niiden moraalisesti kyseenalainen sisältö.
Filosofian oppiaineen Philosopher’s Club on käynnistynyt kesän jälkeen kansainvälisissä merkeissä. Lokakuussa professori Adrian Blau (King’s College London) puhui ajatuskokeiden ja muiden tutkimusmenetelmien suhteesta ja professori Michael Cholbi (University of Edinburgh) empatiakyvyn ja surun tunteen mahdollisesta yhteydestä. Molemmat alustukset synnyttivät vilkkaan keskustelun!
Perjantaina 4.6. juhlittiin Helena Siiven 50-vuotisjuhlaa. Juhlan kunniaksi järjestettiin filosofian kesäseminaari, jota päästiin viettämään mitä parhaimmassa kesäisessä säässä kasarmialueen Tuomaanpuistossa.
Seminaariin kuului opiskelijoiden juhlapuheiden lisäksi seminaariesityksiä Helenan tutkimusintresseihin liittyen. Aurinkoisen aamun aloitti Markku Oksanen luennolla ruuantuotannon ja biodiversiteetin yhteydestä. Esitelmän keskusteluosuudessa äidyttiin pohtimaan muun muassa sitä, mihin luonnon monimuotoisuuden arvo perustuu ja pitäisikö ihmiskunnan lähettää syväjäädytettyjä eläinten alkioita avaruuteen.
Puistofilosofit kesälaitumella
Päivää jatkoi psykologian professori Paula Salo Climate Nudge -hankkeesta aiheenaan ilmastonytkyjen eettiset haasteet. Saako ihmisiä manipuloida toimimaan ilmastoystävällisemmin, ja mitä eettisiä ongelmia saattaa syntyä, jos ihmisiä tuupataan heidän tiedostamattaan kohti haluttavampia käyttäytymismalleja?
Seminaarin päätteeksi kuultiin Elisa Aaltolan luento luontorakkaudesta ja rakkauden lajeista. Kuten arvata saattaa, filosofialla on tarjota useita eri rakkaustulkintoja. Erään tulkinnan mukaan rakkaus perustuu yhteisestä historiasta yhteiseen tulevaisuuteen kurkottavaan suhteeseen, jonka jaamme rakkautemme kohteen kanssa.
Filosofian oppiaine onnittelee Helenaa, kiittää jaetusta historiastamme ja kurkottaa innolla kohti yhteistä tulevaisuutta!
Metodimaanantai järjesti viime torstaina 19.11. panimoravintola Koulussa filosofian metodologia-aiheisen työpajan filosofian jatko-opiskelijoille ja jatko-opiskelijoiksi halajaville.
Metodimaanantai on syksyllä 2019 alkunsa saanut filosofian jatko-opiskelijoiden opintopiiri, joka keskittyy filosofian metodien ja metodologian tutkimukseen ja kehittämiseen.
Mitkä ovat filosofin työkaluja tutkimuksen tekoon? Vai onko filosofiassa edes mitään työkaluja?
Työpajan esitelmöitsijöinä olivat filosofian tutkija Tapio Korte Turun yliopistosta aiheenaan filosofian historian tutkimus, sekä professori Antti Kauppinen Helsingin yliopistosta aiheenaan filosofinen osaaminen.
Iltapäivän työpajaosuus keskittyi tutkimussuunnitelmien ja apurahahakemusten metodiosuuden suunnittelemiseen ja työstämiseen. Pohdimme muun muassa sitä, millaisiin tutkimuskysymyksiin millaisetkin metodit pystyvät antamaan vastauksia – ja toisaalta sitä, millaisia vastauksia kullakin metodilla voidaan saada. Mitkä ovat metodien haasteet ja vahvuudet? Kuinka kertoa filosofian metodiikasta ymmärrettävästi jollekin sellaiselle, jolle filosofia ei ole ollenkaan tuttua?
Tapio Korte esitteli puheessaan kahdeksan ohjetta filosofian tutkijoille. Numero 3: Ole rehellinen! Filosofian päämäärä on totuus, ei väittelyn voittaminen.
Työpajan saaman suosion jälkeen Metodimaanantai on aikeissa laajentaa toimintaansa ja järjestää lisää tapahtumia myös tulevaisuudessa. Tämä tapahtuma järjestettiin Turun yliopiston yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden tohtoriohjelman verkostoitumisapurahan tuella.
Lisäksi Metodimaanantai on tämän syksyn haussa saanut myös Turun yliopistosäätiön Granö-stipendin, jolla Metodimaanantain työryhmä lähtee ensi keväänä tutkijaresidenssiin Granö-keskus Villa Tammekanniin Tartoon työstämään filosofian metodivihkoa, josta suunnitellaan opetuksen oheismateriaalia perustutkinto-opetukseen.
Huhtikuun ensimmäisellä viikolla filosofian oppiaineen väki sai tilaisuuden esitellä tutkimustaan Milanosta vierailulle saapuneelle tutkijajoukolle. Milanon filosofit puolestaan kertoivat omasta viimeaikaisesta työstään. Aihepiirit liikkuivat ajan filosofiasta tunteiden filosofiaan ja teon ja toiminnan filosofiasta neuroetiikkaan. Milanosta alustuksen pitivät Anna Ichino, Giuliano Torrengo ja Clotilde Calabi, Turusta taas Elisa Aaltola, Valtteri Arstila ja Mireille Musangamfura. Joseph Almog osallistui aktiivisesti seminaarin loppukeskusteluun, jossa pohdittiin neurotieteiden ja filosofian suhdetta ja erityisesti kysymystä siitä, mitä ne voivat antaa toisilleen.
Bilateraalinen yhteistyö Milanon kanssa on nyt käynnistetty. Seuraavaksi tavataan Milanossa. Vastaavia kahdenvälisiä kumppanuuksia Turun filosofeilla on menneinä vuosina ollut mm Upsalan, Tarton ja Jerevanin filosofien kanssa.
Keskustelussa monikulttuurisuudesta esiintyy aina välillä näkemys, jonka mukaan monikulttuurisia yhteiskuntia voi olla hankalaa saada toimimaan, koska eri kulttuurit ovat perimmäiseltä luonteeltaan niin erilaisia. Turussa luennoineen Petroskoin yliopiston tutkijan Maria Lukashevichin mukaan väite ei ehkä ole ainakaan kokonaan hölynpölyä. Esitelmä herätti keskustelua kansallisten ja kulttuuristen stereotypioiden metodologista mahdollisuuksista ja yhteiskunnallisista vaaroista.
Juha Räikän koordinoima kansainvälinen tutkimushanke Therapeutic and Enhancement Uses of Neuroscientific Knowledge: A Question of Individual Autonomy käynnistyi perjantaina 31.8 Turussa. Kokouksen ensimmäinen puhuja oli professori Jennifer Chandler Ottawan yliopistosta. Chandlerin kiinnostava havainto oli, että neurotieteiden tulokset voivat itse asiassa lisätä vastuullisuuttamme eivätkä vähentää sitä, kuten usein on arveltu. Kun saamme tietää, mitä voisimme tehdä estääksemme tietyt (näennäisesti kontrollimme ulottumattomissa olevat) teot, olemme noista teoista tulevaisuudessa vastuussa, mikäli emme estä niitä. Niin kutsuttu ”tracing principle” kannustaa meitä jäljittämään hetken, joka saa meidät vastuuseen, ainakin välillisesti.
Kokouksen muita puhujia olivat Kai Vogeley, Tuija Takala, Polaris Koi, Jukka Varelius ja Valtteri Arstila. Kuvassa Koi, jonka alustus koski rikollisten parantamisen moraalia – tai sen puuttumista, kun puhutaan itsekontrollin lisäämisestä lääkityksen avulla.
