Taputtaminen on kämmenten lyömistä vastakkain siten, että syntyy ääni. Kun monta ihmistä taputtaa samaan aikaan, äänikin on kovempi.

Taputtamisella on tärkeä vuorovaikutuksellinen tehtävä. Tavallisesti aploodeerauksella osoitetaan suosiota, kunnioitusta tai kohteliaisuutta. Mitä pidempään taputukset kestävät, sitä suuremmasta arvostuksesta on kyse. Huomattavan suosionosoituksen merkki on myös se, että aplodit annetaan seisten. Joku saattaa muistaa, kuinka Saku Koivu sai pitkät seisaaltaan annetut aplodit, kun hän palasi NHL-jäille vuonna 2002 selvittyään syövästä.

Yliopiston seminaareissa on monesti kohteliaana tapana, että esitelmöitsijälle taputetaan hänen puheensa päätteeksi. Harvemmin nämä ovat silti raikuvat aplodit. Toisinaan harvalukuinen yleisö lätkäisee käsiään yhteen muutaman kerran.

Minua kiinnostaa, uskaltaisivatko yliopistolaiset kokeilla seminaareissa aplodien antamista seisten. Seisoma-aplodeja ei tarvitsisi kuitenkaan edeltää poikkeuksellisen ansiokas esitelmä, vaan suosionosoitukset seisten annettaisiin järjestäen kaikille seminaaripuhujille. Kuulostaako ihan pöhköltä?

Seminaariaplodit seisten palvelisivat istumisen vähentämistä. Ne toisivat katkon penkillä jököttämiseen – sellaisen kuin Sosiaali- ja terveysministeriö suosittelee.

Aion koetella ideaa ja rohkaista yleisöä taputtamaan seisten Turun yliopiston Pub 2 -luentosalissa tiistaina 24.4.2018. Olen tuolloin mukana järjestämässä klo 13.00 alkavaa seminaaria Eettiset kysymykset urheilussa ja liikunnassa – tutkimuksesta toimintaan.

Taputuskokeilulla on hankaluutensa. Publicumin luentosalien kalustus ei suosi satunnaisia seisomaannousuja: taittuvat kirjoitustasot ja ylösnousevat penkit haittaavat sulavaa suoritusta. Suomalainen luonne saattaa myös vaivaantua. Ehkäpä puhujatkin vain nolostuvat, kun heitä näin ylenpalttisesti kiitellään. Pahimmillaan seisaaltaan annettujen aplodien arvostus kärsisi inflaation. Riskien perusteella kuulostaa kuitenkin siltä, että kokeilu olisi yrittäjyysyliopistoa mehevimmillään!

Seminaarimme on avoin eikä vaadi ennakkoilmoittautumista. Tervetuloa siis rohkeasti taputtamaan seisaaltaan filosofian professori Juha Räikälle, SUEKin tutkimuspäällikkö Nina Laaksolle, filosofian opiskelija Miika Tuomiselle, tämän tekstin kirjoittajalle, systemaattisen teologian professori Mikael Lindfeltille sekä itse seminaariyleisölle! Sosiaalisen kokeilun lisäksi tarjolla mielenkiintoista asiaa urheilusta, liikunnasta ja etiikasta.

Mika Hämäläinen

Kirjoittaja on Turun yliopistosta vuonna 2015 väitellyt filosofian tutkija. Hän työskentelee parhaillaan Jyväskylässä LIKES-tutkimuskeskuksessa, jonka toiminnan tarkoituksena on liikunnan ja terveyden edistäminen sekä niiden tutkimuksen tukeminen.

Syksyinen politiikan teorian seminaari järjestettiin jo kuudennen kerran, tällä kertaa yhdessä valtio-opin oppiaineen kanssa. Otsikolla Justice and Epistemic Democracy kokoontunut tutkijajoukko oli tuttuun tapaan kansainvälinen. Puhujia oli mm. Italiasta, Irlannista, Englannista ja Hollannista. Professori Eerik Lagerspetz esitelmöi enemmistösäännön yksityiskohdista ja huomautti, että politiikassa päätöksiä ei voi lykätä loputtomasti, sillä päätösten tekeminen jättämättä on sekin yksi politiikkaratkaisu.

Ensimmäisenä maailman bioetiikkapäivänä 19.10.2016 kaikissa UNESCO Chair in Bioethics -verkoston 130 maayksikössä järjestettiin seminaari aiheesta Human Dignity and Human Rights – Ihmisarvo ja ihmisoikeudet. Päivän tavoitteena oli muistuttaa bioeettisten kysymysten tärkeydestä ja edistää niiden ratkaisemista hyödyntävää toimintaa. Suomessa UNESCO Chair in Bioethics Suomen yksikkö järjesti Turun yliopistossa seminaarin Ihmisarvo ja ihmisoikeudet – me ja muut. Seminaarin pääesitelmässä KELAN johtava ylilääkäri Ilona Autti-Rämö puhui lasten suojelun etiikasta lastenneurologin näkökulmasta.

Seminaarissa palkittiin bioetiikan saralla ansioitunut henkilö, ja tänä vuonna palkinto myönnettiin tutkija Heikki Saxénille. Seminaarin päätti monitieteinen paneelikeskustelu, jossa oikeustieteen professori Juha Lavapuro alusti oman puheenvuoronsa universaaleista ihmisoikeuksista kaikkia koskevina oikeuksina, hoitotieteen dosentti Lauri Kuosmanen käsitteli ihmisoikeuksia psykiatrisen pakkohoidon kontekstissa, terveystieteiden tohtori ja Syömishäiriöliiton SYLI ry:n toiminnanjohtaja Anne Heikkinen pohti toteutuuko syömishäiriöitä sairastavien oikeus saada hoitoa ja Kriminologian ja oikeustieteen instituutissa Helsingin yliopistossa tutkijatohtorina toimiva Matti Näsi pohti ihmisoikeuksia internetin vihapuheen yhteydessä.

Maailman bioetiikkapäivää vietetään jälleen ensi vuonna 19.10. UNESCO Chair in Bioethics Suomen yksikkö perustettiin vuoden 2014 alussa. UNESCO Chair in Bioethicsin tavoitteena on edistää bioetiikan tutkimusta ja opetusta erilaisten tapahtumien ja hankkeiden kautta erityisesti lääketieteen etiikan alalla.

 

Philosophers had a workshop that concerned philosophical issues of conspiracy theories. After Juha Räikkä’s brief introduction, Lee Basham (Texas) presented a paper about “toxic stories”. Those stories (or news) are dangerous for the social stability and economy and many people feel that they should not be investigated. Often they are conspiracy theories.

Matthew Dentith (Auckland) pointed out that the question of the definition of “conspiracy theory” is crucial. Conspiracy theories are plausible if “conspiracy theory” refers to type of explation that is plausible. Talking about “types” may be misleading, however, as all conspiracy theories should be evaluated on a case by case basis.

Järjestyksessään viides politiikan filosofian workshop järjestettiin Turun yliopistossa 15. – 16. lokakuuta. Tänäkin vuonna kokouksessa esitelmöi joukko nimekkäitä vieraita, mm. Susan Mendus, Ian Carter, Jon Olafsson ja Lars Vinx, joka on suureksi iloksemme nimitetty vierailevaksi professoriksi filosofian oppiaineeseen lukuvuodeksi 2015 – 16. Kuvassa dosentti Sirkku Hellsten (Upsala) alustaa globaalin oikeudenmukaisuuden kysymyksistä.

Two international researchers of philosophy of sport visit the Unit of Philosophy

Unit of Philosophy organised a seminar “Doping, Death, Danger, Sport and Philosophy” on 18th of February in 2015. The seminar had two speakers from the Charles University in Prague: Professor Jim Parry and Doctor Irena Martínková. Parry is, amongst others, Series editor in Routledge’s  Ethics and Sport book series and Martínková has, for instance, published  articles in the journal  Sport, Ethics and Philosophy.

Parry asked in his presentation “What’s wrong with doping?” and discussed various arguments which have been offered to show that doping is problematic. Martínková focused on talking about dangerous sports from the phenomenological viewpoint.