Pietarissa ja Moskovassa filosofiaa opettava Andrei Rodin luennoi perjantaina 15. kesäkuuta filosofian yksikössä aiheenaan taitotiedon (knowing how) ja propositionaalisen tiedon (knowing that) suhde. Erottelu tunnetaan mm. Gilbert Rylen filosofiasta.
Rodinin mukaan melko tavanomainen ajatus, että taitotieto sisältää hiljaista propositionaalista tietoa, pitää kääntää päälaelleen. ”Knowing that” on mahdollista vain, jos meillä on ”knowing how” -tietoa koskien päättelyä ja järkeilyä. Näin on siksi, että henkilön tietäessä jotain hänellä on asiasta oikeutettu tosi uskomus eikä oikeutukseen päästä muutoin kuin tekemällä jotakin.
Rodinin esitys liittyi laajempaan matematiikanfilosofian projektiin, jossa keskiössä on uuden ymmärryksen hakeminen siitä, mitä matemaattiset todistukset ovat.
Perjantaina 18.5. juhlittiin päättyvää lukuvuotta kauniina kevätpäivänä Publicumin edustan ruohikolla maistuvien nyyttärieväiden kera. Ohjelmassa oli muun muassa jo perinteeksi muodostunut filosofia-aiheinen visailu opiskelijoiden ja henkilökunnan muodostamilla sekaryhmillä. Iltapäivän aikana nähtin myös jonglöörausta ja akrobatiaa.
Dialectican puheenjohtaja päätti virallisen ohjelman ilmoituksella tulevan syksyn vuosijuhlista. Henkilökunta ja opiskelijat odottavat tulevaa ainejärjestön 50-vuotispäivää suurella innolla.
Filosofian oppiaineessa juhlistettiin 3. toukokuuta professori Joseph Almogin syntymäpäivää. Dekaanin ojennettua tiedekunnan kukkatervehdyksen laitoksen johtaja Olli Koistinen piti juhlapuheen, jossa hän kiitti Almogia oppiaineen puolesta tehdystä työstä.
Puheen jälkeen luettiin Josephin entisen UCLA-kollegan John Carrieron kirje, jossa kiiteltiin omaperäisen ajattelijan yhteistyövalmiutta ja tarkkuutta. Myös muissa puheissa Josephin omaperäinen ja konkreettinen tapa tehdä filosofiaa saivat kiitosta. Opiskelijoiden edustaja kiitti Josephia paitsi kiinnostavista luennoista myös omistautuneisuudesta ja sosiaalisesta aktiivisuudesta opiskelijoiden kanssa.
Oxfordissa väitellyt ja sen jälkeen aluksi Stanfordin yliopistossa työskennellyt Almog opetti noin 30 vuotta UCLA:ssa matemaattista logiikkaa, metafysiikkaa, kielifilosofiaa ja filosofian historiaa. Turun yliopiston professorina israelilaissyntyinen Almog on toiminut pian viisi vuotta. Filosofin yhteistyö matemaatikoiden kanssa jatkuu.
Tällä hetkellä Almogilla on käynnissä lukuisia tutkimushankkeita filosofian eri alueilta. Mainittakoon tässä Hugh Woodinin ja Kai Hauserin kanssa tekeillä oleva äärettömyyden käsitettä koskeva artikkeli, konstitutionalismia käsittelevä kirjoitus Lars Vinxin ja Juha Räikän kanssa sekä semantiikan naturalisoimista koskeva kielifilosofinen artikkeli, joka ilmestyy suomalaisfilosofi Jaakko Hintikan peliteoreettista semantiikkaa tarkastelevassa kirjassa.
Kiitospuheessaan Joseph muistutti suomalaiskollegoitaan siitä, että he saavat työskennellä sellaisen poliittisen järjestelmän puitteissa, joka toimii ennustettavasti ja vakaasti. Toimivan yhteiskunnan olemassaolo ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, vaan sen eteen tulee jatkuvasti ponnistella.
Mansikkakakun ensimmäisen palan leikkasi opintosihteeri Hanna-Mari Salonen, koska juhliinsa hiukan myöhässä saapunut Joseph arveli, ettei osaa leikata ensimmäistä palaa.
Juha Räikkä valittiin 20. huhtikuuta Suomalaisen tiedeakatemian jäseneksi. Tiedeakatemian jäseniksi kutsutaan ansioituneita ja yleisesti arvostettuja kotimaisia ja ulkomaisia tieteenharjoittajia.
Tiedeakatemia jakaantuu matemaattis-luonnontieteelliseen ja humanistiseen osastoon.
Tiedeakatemian humanistisessa osastossa voi olla kerrallaan enintään 139 alle 65-vuotiasta suomalaista jäsentä.
Filosofian oppiaineesta myös professori Olli Koistinen ja professori Eerik Lagerspetz ovat Suomalaisen tiedeakatemian jäseniä.
Laitoksella juhlittiin 1.12. opintosihteerimme Hanna-Mari Salosen syntymäpäiviä kakkukahvien ja puheiden muodossa. Puheissa korostuivat Hannan suuri merkitys filosofian oppiaineen henkilökunnalle ja opiskelijoille. Hannan todettiin olevan se luottohenkilö, joka osaa aina auttaa ongelmissa, olivatpa ne pieniä tai suuria, työhön liittyviä tai henkilökohtaisia.
Hannan sosiaaliset ja organisointitaidot, joita hän käyttää opetus- ja tutkimushenkilökunnan ja opiskelijoiden hyödyksi; hänen kattavat tietonsa meidän ekologisen lokeromme, yliopiston, toiminnasta, jonka avulla hän auttaa meitä muita luovimaan tässä toisinaan käsittämättömässä maastossa; sekä Hannalle vuosien mittaan kertynyt hiljainen tieto tutkijoidemme temperamenteista aina professorien IT-osaamisen tasoon, jonka avulla hän tietää minkälaista apua kukin avunhakija todella tarvitsee – nämä ovat merkittävässä osin vastuussa työyhteisömme erinomaisesta toimintakyvystä.
Dekaani Juha Räikkä ojensi päivänsankarille Primus motor -pro gradun.
Hanna laski olleensa enemmän kuin puolet elämästään töissä filosofian oppiaineessa. Hänelle annettiinkin lahjaksi oppiaineessa valmisteltu Pro Gradu -työ, nimeltään Primus motor, joka kokosi yhteen kuvin ja sanoin monia muistoja Hannan monista vaiheista oppiaineessamme. Gradun yleisökappale säilytetään laitoksella, ja sitä lainataan luettavaksi paikanpäällä.
Filosofian oppiainevastaava Helena Siipi hoiti kukittamisen.
Seuraava Eerik Lagerspetzin kirjoittama runo Hannalle löytyy myös gradusta:
Hannalle
Hannalle, joka on jo täällä kun tulet.
Hannalle, joka on jo keittänyt kahvia.
Hannalle, joka muistaa kun unohdit.
Hannalle, joka kertoo kun et tiedä.
Hannalle, joka selvittää mitä mikin tarkoittaa.
Hannalle, joka on paikalla kun kukaan muu ei ole.
Hannalle, joka neuvoo eksynyttä.
Hannalle, joka tuo kukkaset.
Hannalle, jolle olet harvoin, aivan liian harvoin, muistanut sanoa:
Kiitos,
kiitos siitä, että kaikki nämä vuodet olet ollut, olet, tulet olemaan
Sinä, Hanna.
Erinomaisen paljon onnea, Hanna, ja kiitos väsymättömästä työstäsi osana porukkaamme!
Filosofian tutkija Jani Sinokki oli puhumassa rasismista filosofian näkökulmasta Turun kirjamessuilla 6.10.
Sinokin toimittama Rasismi ja filosofia -teos (Eetos ry 2017) oli myös esillä Kirjan talon esittelypisteessä messuhallissa. Kokoelman kuudestatoista kirjoituksesta yhdeksän on Turkulaisten filosofien kirjoittamia.
Samasta aiheesta tehtiin myös lähetys Turun yliopiston uutukaiseen podcast-sarjaan Aamukahvit tutkijan kanssa. Podcast on kuunneltavissa soundcloud.comissa, ja jaksoon pääsee käsiksi vaivattomasti sarjan sivujen kautta yliopiston nettisivuilta.
Aiheesta tulossa lisää myös tämän vuoden Ajatus-aikakauskirjassa (Suomen Filosofisen Yhdistyksen vuosikirja), jossa piakkoin julkaistavassa kirjoituksessa Sinokki tarkastelee rasismin käsitteen väitettyä epämääräisyyttä, ja sitä koskevan käsitenihilismin perustaa ja vaaroja.
Kansanedustaja Krista Kiuru nimitettiin Turun yliopiston vuoden alumniksi helmikuun 28. päivänä. Kiuru on valmistunut maisteriksi pääaineenaan filosofia ja hän valmistelee myös väitöskirjaa filosofiaan.
Kiurun filosofitausta tuli hyvin esiin hänen kiitospuheessaan yliopiston vuosijuhlassa. Hän siteerasi paitsi Platonia myös opettajaansa Juhani Pietarista, joka oli kerran arvioinut Kiurun tenttivastausten olleen kovin ”laajoja”. Kiurun mukaan kysymys, johon hän antoi turhan laajan vastauksen, ei koskenut pelkkiä detaljeja. Tenttikysymyksenä oli ollut ”Platonin filosofian käytännöllinen ja teoreettinen pyrkimys”.
Puheessaan Krista muisteli lämmöllä opiskeluaikojaan ja filosofian oppiainetta.
Rasismi ja filosofia -kirja on ensimmäinen suomenkielinen filosofinen teos rasismista. Teoksen keskeinen viesti on, että rasismi on huomattavasti laajempi ja monimutkaisempi ilmiö kuin usein ajatellaan.
Kirjan julkistamistilaisuus järjestetään 10.1.2017 Publicumin ala-aulassa (Assistentinkatu 7). Teos on saatavilla tilaisuudessa alennettuun hintaan.
Rasismi ja filosofia -teoksessa tarkastellaan rasismia eri tavoin aina rasistisesta huumorista rasismin teoreettisiin ongelmiin. Kirja tuo esiin uusia ja tarpeellisia näkökulmia rasismiin ja sen lieveilmiöihin.
Kirja on tarkoitettu kaikille filosofiasta ja rasismin ongelmista kiinnostuneille. Se auttaa selkiyttämään sitä, mitä rasismi on, sekä sitä, minkä vuoksi rasismi on moraalisesti tuomittavaa.
Teos haastaa lukijansa tarkastelemaan vaikeaa ja suuria tunteita herättävää yhteiskunnallista aihetta järkiperäisesti ja tunnistamaan rasismia myös lukijan omasta ajattelusta ja toiminnasta.
Teoksessa tarkastellaan muun muassa suhdettamme etniseen ruokaan, salaliittoteorioita sekä historiallisten rasististen rotuoppien teoreettista perustaa.
Teoksen toimittanut Jani Sinokki työskentelee apurahatutkijana Turun yliopiston filosofian oppiaineessa, jonka edustus näkyy vahvasti myös kirjan kirjoittajistossa.
Helsingissä järjestettiin Filosofian yö 2.–3.9.2016. Filosofit sekä Suomesta että ulkomailta esitelmöivät nykytaiteen museo Kiasmassa 20-minuutin pätkissä läpi yön. Ohjelmaan sisältyi myös taide-esityksiä. Filosofinen anti alkoi perjantai-illalla seitsemältä ja päättyi lauantaiaamulla seitsemältä. Tapahtuma oli osa Helsingin juhlaviikkoja.
Ihmisiä jonottamassa Kiasmassa järjestettyyn Filosofian yöhön.
Öinen filosofia oli hämmästyttävän suosittua. Perjantaina ihmiset joutuivat jonottamaan pääsyä sisälle Kiasmaan, eivätkä kaikki halukkaat mahtuneet kuuntelemaan esityksiä. Yhdentoista aikaan perjantai-illalla Kiasmaan oli edelleen jonoa, mutta lauantain puolella filosofian jano alkoi jo hiipua. Aamuyöllä oli varaa valita mieluinen istumapaikka yleisöstä. Kiasman ovelta oli myös jono kadonnut.
Filosofian yön on luonut ranskalainen filosofi ja teatteriohjaaja Mériam Korichi. Aikaisemmin filosofit ovat puhuneet yöaikaan Korichin vetäminä New Yorkissa, Berliinissä, Lontoossa ja Pariisissa.
Valtteri Arstila esitteli puheessaan väreistä käytyä filosofista keskustelua.
Turun yliopistosta esitelmöimässä olivat Helena Siipi, Mika Hämäläinen ja Valtteri Arstila. Siipi pohti esitelmässään, onko aito ja puhdas ruoka moraalisesti hyvää ruokaa. Hämäläinen tarkasteli, milloin urheilukilpailu on onnistunut. Arstila puolestaan esitteli väreistä käytyä filosofista keskustelua.
Yleisön joukossa filosofiasta nauttimassa oli Sanna Suni, joka on valmistunut Turun yliopiston filosofian oppiaineesta.
Suni kertoi tunnelmiaan öisestä kokemuksesta: ”Filosofian yö oli valloittava tapahtuma! Yllätyin siitä, miten laadukkaita luentoja ja toimivat käytännön järjestelyt tähän maksuttomaan tapahtumaan sisältyi! Kiasma rakennuksena tarjosi komeat puitteet taiteen ja tieteen kohtaamiselle ja oli sijainniltaan helposti saavutettavissa. Mainostettuihin taideinstallaatioihin en kovin moneen otteeseen törmännyt, mutta pääasiassa syynä varmasti se etten niitä kovin aktiivisesti etsinytkään. Niinä hetkinä kun toimivilla käytännön järjestelyillä oli heikot hetkensä, toisin sanoen kun juutuin pitkiin jonoihin odottamaan pääsyä luentosaleihin, seinälle heijastetut videot tarjosivat viihdykettä.”
Koskahan Turussa nähdään ihmisiä jonottamassa kuuntelemaan filosofiaa?
…
A Night of Philosophy was organised in Kiasma art museum in Helsinki on 2nd and 3rd of September 2016 by Helsinki Festival in association with Mériam Korichi. The event included three philosophers from the University of Turku: Helena Siipi, Mika Hämäläinen and Valtteri Arstila.
Teoreettisen filosofian professorin, Olli Koistisen, 60-vuotispäivää juhlistettiin filosofian oppiaineessa 11.5.2016 kakkukahvein ja juhlakirjan julkistamisella. Onnittelupuheenvuoroissa tulivat esiin Koistisen elävä tapa tehdä filosofiaa yksinkertaisiin, kaikkein olennaisimpiin kysymyksiin pureutuen sekä hänen maailmanlaajuisesti tunnustettu ammattitaitonsa, mutta myös se, että hänen roolinsa työyhteisön elävöittäjänä ja tukipilarina on suuri – hän on professori Juha Räikän mukaan ”hyvä jäbä”.
Filosofian, poliittisen historian ja valtio-opin laitoksen johtaja Henri Vogt (oik.) toimitti laitoksen sekä tiedekunnan tervehdyksen päivänsankarille.
Koistisen juhlakirja De natura rerum – Scripta in honorem professorisOlli Koistinen sexagesimum annum complentis (Asioiden luonteesta – Kirjoituksia professori Olli Koistisen kuudennenkymmenennen vuoden täyttymisen kunniaksi), jonka ovat toimittaneet Hemmo Laiho ja Arto Repo, julkistettiin tilaisuudessa. Kirja on 358-sivuinen kokoelma filosofisia kirjoituksia Koistisen kollegoilta, opettajilta ja oppilailta, jonka aiheet liittyvät Koistisen filosofisen mielenkiinnon kohteisiin. Kirja tulee saataville myös yliopiston avoimeen sähköiseen julkaisuarkistoon myöhemmin.
Koistisen kunniaksi järjestettiin juhlaseminaari jo aiemmin keväällä.
***
Professor of theoretifcal philosophy, Olli Koistinen, was celebrated on his 60th birthday in the philosophy unit on May 11, 2016 with cake and coffee, and by issuing a commemorative volume. The speeches given in his honor reflected on his way of doing philosophy by pursuing the most simple yet fundamental questions, and his renown as a scholar, but also his input in invigorating and supporting the life of the work community as a whole. According to professor Juha Räikkä, Koistinen is a “good dude”.
The commemorative volume for Koistinen De natura rerum – Scripta in honorem professorisOlli Koistinen sexagesimum annum complentis (On the Nature of Things – Writings in honor of Professor Olli Koistinen’s sixtieth year), edited by Hemmo Laiho and Arto Repo, was brought out at the occasion. The 358-pages anthology is a collection of essays from colleagues, teachers and students of Koistinen, the theses of which relate to the philosophical interests of Koistinen. The volume will be made available in University of Turku open electronic archives later.
A commemorative seminar for professor Koistinen was organized already earlier in the spring.
