Filosofian oppiaine ja urheilufilosofian osaajat

Kolme oppiainetaustaista osallistujaa kansainvälisessä urheilufilosofian konferenssissa Oslossa syyskuussa 2018: Mika Hämäläinen, Arvi Pakaslahti ja Miika Tuominen

Turun yliopiston filosofian oppiaineen vahvuusalueita ovat muun muassa filosofian historia ja yhteiskuntafilosofia. Mielenkiintoinen yksityiskohta oppiaineessa on kuitenkin urheilufilosofia. Vuoden 2018 suurimmassa urheilufilosofian konferenssissa Oslossa oli mukana kolme henkilöä, joilla on vahva kytkös oppiaineeseen.

Noora Ronkainen (Liverpool John Moores University) ja Miika Tuominen (Turun yliopisto sekä Jyväskylän yliopisto) kansainvälisessä urheilufilosofian konferenssissa Oslossa.

Konferenssiin osallistuivat tohtorit Mika Hämäläinen ja Arvi Pakaslahti, jotka ovat molemmat laatineet väitöskirjansa oppiaineeseen. Hämäläinen on käsitellyt tuotannossaan muun muassa paremmuutta, urheiluennätyksiä ja dopingia. Pakaslahti on julkaissut saavutuksista ja menestyksestä urheilussa sekä myös haastanut Hämäläisen ajatuksia. Miika Tuominen puolestaan osallistui ensimmäiseen kansainväliseen konferenssiinsa Oslossa. Hän kirjoittaa pro gradu -työtään oppiaineeseen.

Konferenssin ajankohtana oli 5.-8.9.2018, ja kansainvälinen urheilufilosofian järjestö IAPS oli valinnut tapaamispaikaksi Norges idrettshøgskolen. Miika Tuominen pääsi pitämään esityksensä  konferenssin avauspäivänä. Hän puhui suloisesta jännityksestä (sweet tension) urheilussa ja liikunnassa. Tuomisen esitystä olivat kuuntelemassa muun muassa alan merkittävät osaajat Scott Kretchmar ja Sigmund Loland. He ovat molemmat käsitelleet urheilun ja liikunnan suloista jännitystä kirjoituksissaan.

Tuomisen ensimmäinen konferenssimatka osoittautui onnistuneeksi:

”Oslon konferenssi jäi mieleen erityisen positiivisena. Konferenssissa vallinnut rohkaiseva ja ystävällinen ilmapiiri torjui tehokkaasti ensimmäisen konferenssi-osallistumisen aiheuttamaa jännitystä. Mielenkiintoisia esityksiä ja mukavia ihmisiä – vahva suositus aihepiiristä kiinnostuneille!”

Miika Tuominen esitelmöimässä ensimmäistä kertaa kansainvälisessä konferenssissa.

Konfenssin suomalaiset osallistujat eivät rajoittuneet kolmeen filosofian oppiaineeseen linkittyneeseen ihmiseen. Esitelmänsä pitivät myös Noora Ronkainen (Liverpool John Moores University) ja Matti Tainio (Aalto yliopisto).

Neuroetiikan projektikokous Turussa

Juha Räikän koordinoima kansainvälinen tutkimushanke Therapeutic and Enhancement Uses of Neuroscientific Knowledge: A Question of Individual Autonomy käynnistyi perjantaina 31.8 Turussa. Kokouksen ensimmäinen puhuja oli professori Jennifer Chandler Ottawan yliopistosta. Chandlerin kiinnostava havainto oli, että neurotieteiden tulokset voivat itse asiassa lisätä vastuullisuuttamme eivätkä vähentää sitä, kuten usein on arveltu. Kun saamme tietää, mitä voisimme tehdä estääksemme tietyt (näennäisesti kontrollimme ulottumattomissa olevat) teot, olemme noista teoista tulevaisuudessa vastuussa, mikäli emme estä niitä. Niin kutsuttu ”tracing principle” kannustaa meitä jäljittämään hetken, joka saa meidät vastuuseen, ainakin välillisesti.

Kokouksen muita puhujia olivat Kai Vogeley, Tuija Takala, Polaris Koi, Jukka Varelius ja Valtteri Arstila. Kuvassa Koi, jonka alustus koski rikollisten parantamisen moraalia – tai sen puuttumista, kun puhutaan itsekontrollin lisäämisestä lääkityksen avulla.

Luento Gilbert Rylen filosofiasta

Pietarissa ja Moskovassa filosofiaa opettava Andrei Rodin luennoi perjantaina 15. kesäkuuta filosofian yksikössä aiheenaan taitotiedon (knowing how) ja propositionaalisen tiedon (knowing that) suhde. Erottelu tunnetaan mm. Gilbert Rylen filosofiasta.

Rodinin mukaan melko tavanomainen ajatus, että taitotieto sisältää hiljaista propositionaalista tietoa, pitää kääntää päälaelleen. ”Knowing that” on mahdollista vain, jos meillä on ”knowing how” -tietoa koskien päättelyä ja järkeilyä. Näin on siksi, että henkilön tietäessä jotain hänellä on asiasta oikeutettu tosi uskomus eikä oikeutukseen päästä muutoin kuin tekemällä jotakin.

Rodinin esitys liittyi laajempaan matematiikanfilosofian projektiin, jossa keskiössä on uuden ymmärryksen hakeminen siitä, mitä matemaattiset todistukset ovat.

Filosofian opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteinen kevätjuhlaperinne sai jatkoa!

Perjantaina 18.5. juhlittiin päättyvää lukuvuotta kauniina kevätpäivänä Publicumin edustan ruohikolla maistuvien nyyttärieväiden kera. Ohjelmassa oli muun muassa jo perinteeksi muodostunut filosofia-aiheinen visailu opiskelijoiden ja henkilökunnan muodostamilla sekaryhmillä. Iltapäivän aikana nähtin myös jonglöörausta ja akrobatiaa.

Dialectican puheenjohtaja päätti virallisen ohjelman ilmoituksella tulevan syksyn vuosijuhlista. Henkilökunta ja opiskelijat odottavat tulevaa ainejärjestön 50-vuotispäivää suurella innolla.

Professori Joseph Almog 60 vuotta!

Filosofian oppiaineessa juhlistettiin 3. toukokuuta professori Joseph Almogin syntymäpäivää. Dekaanin ojennettua tiedekunnan kukkatervehdyksen laitoksen johtaja Olli Koistinen piti juhlapuheen, jossa hän kiitti Almogia oppiaineen puolesta tehdystä työstä.

Puheen jälkeen luettiin Josephin entisen UCLA-kollegan John Carrieron kirje, jossa kiiteltiin omaperäisen ajattelijan yhteistyövalmiutta ja tarkkuutta. Myös muissa puheissa Josephin omaperäinen ja konkreettinen tapa tehdä filosofiaa saivat kiitosta. Opiskelijoiden edustaja kiitti Josephia paitsi kiinnostavista luennoista myös omistautuneisuudesta ja sosiaalisesta aktiivisuudesta opiskelijoiden kanssa.

Oxfordissa väitellyt ja sen jälkeen aluksi Stanfordin yliopistossa työskennellyt Almog opetti noin 30 vuotta UCLA:ssa matemaattista logiikkaa, metafysiikkaa, kielifilosofiaa ja filosofian historiaa. Turun yliopiston professorina israelilaissyntyinen Almog on toiminut pian viisi vuotta. Filosofin yhteistyö matemaatikoiden kanssa jatkuu.

Tällä hetkellä Almogilla on käynnissä lukuisia tutkimushankkeita filosofian eri alueilta. Mainittakoon tässä Hugh Woodinin ja Kai Hauserin kanssa tekeillä oleva äärettömyyden käsitettä koskeva artikkeli, konstitutionalismia käsittelevä kirjoitus Lars Vinxin ja Juha Räikän kanssa sekä semantiikan naturalisoimista koskeva kielifilosofinen artikkeli, joka ilmestyy suomalaisfilosofi Jaakko Hintikan peliteoreettista semantiikkaa tarkastelevassa kirjassa.

Kiitospuheessaan Joseph muistutti suomalaiskollegoitaan siitä, että he saavat työskennellä sellaisen poliittisen järjestelmän puitteissa, joka toimii ennustettavasti ja vakaasti. Toimivan yhteiskunnan olemassaolo ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, vaan sen eteen tulee jatkuvasti ponnistella.

Mansikkakakun ensimmäisen palan leikkasi opintosihteeri Hanna-Mari Salonen, koska juhliinsa hiukan myöhässä saapunut Joseph arveli, ettei osaa leikata ensimmäistä palaa.

Joseph Almog vastaanottamassa onnitteluja.

Tiedeakatemiaan lisää jäseniä

Juha Räikkä valittiin 20. huhtikuuta Suomalaisen tiedeakatemian jäseneksi. Tiedeakatemian jäseniksi kutsutaan ansioituneita ja yleisesti arvostettuja kotimaisia ja ulkomaisia tieteenharjoittajia.

Tiedeakatemia jakaantuu matemaattis-luonnontieteelliseen ja humanistiseen osastoon.

Tiedeakatemian humanistisessa osastossa voi olla kerrallaan enintään 139 alle 65-vuotiasta suomalaista jäsentä.

Filosofian oppiaineesta myös professori Olli Koistinen ja professori Eerik Lagerspetz ovat Suomalaisen tiedeakatemian jäseniä.

Uutinen luettavissa myös Turun yliopiston sivuilla.

Hanna-Mari Salosen syntymäpäivä

Laitoksella juhlittiin 1.12. opintosihteerimme Hanna-Mari Salosen syntymäpäiviä kakkukahvien ja puheiden muodossa. Puheissa korostuivat Hannan suuri merkitys filosofian oppiaineen henkilökunnalle ja opiskelijoille. Hannan todettiin olevan se luottohenkilö, joka osaa aina auttaa ongelmissa, olivatpa ne pieniä tai suuria, työhön liittyviä tai henkilökohtaisia.

Hannan sosiaaliset ja organisointitaidot, joita hän käyttää opetus- ja tutkimushenkilökunnan ja opiskelijoiden hyödyksi; hänen kattavat tietonsa meidän ekologisen lokeromme, yliopiston, toiminnasta, jonka avulla hän auttaa meitä muita luovimaan tässä toisinaan käsittämättömässä maastossa; sekä Hannalle vuosien mittaan kertynyt hiljainen tieto tutkijoidemme temperamenteista aina professorien IT-osaamisen tasoon, jonka avulla hän tietää minkälaista apua kukin avunhakija todella tarvitsee – nämä ovat merkittävässä osin vastuussa työyhteisömme erinomaisesta toimintakyvystä.

Dekaani Juha Räikkä ojensi päivänsankarille Primus motor -pro gradun.

 

Hanna laski olleensa enemmän kuin puolet elämästään töissä filosofian oppiaineessa. Hänelle annettiinkin lahjaksi oppiaineessa valmisteltu Pro Gradu -työ, nimeltään Primus motor, joka kokosi yhteen kuvin ja sanoin monia muistoja Hannan monista vaiheista oppiaineessamme. Gradun yleisökappale säilytetään laitoksella, ja sitä lainataan luettavaksi paikanpäällä.

Filosofian oppiainevastaava Helena Siipi hoiti kukittamisen.

Seuraava Eerik Lagerspetzin kirjoittama runo Hannalle löytyy myös gradusta:

 

Hannalle

Hannalle, joka on jo täällä kun tulet.

Hannalle, joka on jo keittänyt kahvia.

Hannalle, joka muistaa kun unohdit.

Hannalle, joka kertoo kun et tiedä.

Hannalle, joka selvittää mitä mikin tarkoittaa.

Hannalle, joka on paikalla kun kukaan muu ei ole.

Hannalle, joka neuvoo eksynyttä.

Hannalle, joka tuo kukkaset.

Hannalle, jolle olet harvoin, aivan liian harvoin, muistanut sanoa:

Kiitos, 

kiitos siitä, että kaikki nämä vuodet olet ollut, olet, tulet olemaan

Sinä, Hanna.

 

Erinomaisen paljon onnea, Hanna, ja kiitos väsymättömästä työstäsi osana porukkaamme!

Filosofian näkökulmia rasismiin mediassa

Filosofian tutkija Jani Sinokki oli puhumassa rasismista filosofian näkökulmasta Turun kirjamessuilla 6.10.

Sinokin toimittama Rasismi ja filosofia -teos (Eetos ry 2017) oli myös esillä Kirjan talon esittelypisteessä messuhallissa. Kokoelman kuudestatoista kirjoituksesta yhdeksän on Turkulaisten filosofien kirjoittamia.

Samasta aiheesta tehtiin myös lähetys Turun yliopiston uutukaiseen podcast-sarjaan Aamukahvit tutkijan kanssa. Podcast on kuunneltavissa soundcloud.comissa, ja jaksoon pääsee käsiksi vaivattomasti sarjan sivujen kautta yliopiston nettisivuilta.

Aiheesta tulossa lisää myös tämän vuoden Ajatus-aikakauskirjassa (Suomen Filosofisen Yhdistyksen vuosikirja), jossa piakkoin julkaistavassa kirjoituksessa Sinokki tarkastelee rasismin käsitteen väitettyä epämääräisyyttä, ja sitä koskevan käsitenihilismin perustaa ja vaaroja.

Filosofi Kiurusta vuoden alumni

Kansanedustaja Krista Kiuru nimitettiin Turun yliopiston vuoden alumniksi helmikuun 28. päivänä. Kiuru on valmistunut maisteriksi pääaineenaan filosofia ja hän valmistelee myös väitöskirjaa filosofiaan.

Kiurun filosofitausta tuli hyvin esiin hänen kiitospuheessaan yliopiston vuosijuhlassa. Hän siteerasi paitsi Platonia myös opettajaansa Juhani Pietarista, joka oli kerran arvioinut Kiurun tenttivastausten olleen kovin ”laajoja”. Kiurun mukaan kysymys, johon hän antoi turhan laajan vastauksen, ei koskenut pelkkiä detaljeja. Tenttikysymyksenä oli ollut ”Platonin filosofian käytännöllinen ja teoreettinen pyrkimys”.

Puheessaan Krista muisteli lämmöllä opiskeluaikojaan ja filosofian oppiainetta.

Lisää aiheesta yliopiston tiedotteessa.

Rasismi ja filosofia

 

Rasismi ja filosofia -kirja on ensimmäinen suomenkielinen filosofinen teos rasismista. Teoksen keskeinen viesti on, että rasismi on huomattavasti laajempi ja monimutkaisempi ilmiö kuin usein ajatellaan.

Kirjan julkistamistilaisuus järjestetään 10.1.2017 Publicumin ala-aulassa (Assistentinkatu 7). Teos on saatavilla tilaisuudessa alennettuun hintaan.

Rasismi ja filosofia -teoksessa tarkastellaan rasismia eri tavoin aina rasistisesta huumorista rasismin teoreettisiin ongelmiin. Kirja tuo esiin uusia ja tarpeellisia näkökulmia rasismiin ja sen lieveilmiöihin.

Kirja on tarkoitettu kaikille filosofiasta ja rasismin ongelmista kiinnostuneille. Se auttaa selkiyttämään sitä, mitä rasismi on, sekä sitä, minkä vuoksi rasismi on moraalisesti tuomittavaa.

Teos haastaa lukijansa tarkastelemaan vaikeaa ja suuria tunteita herättävää yhteiskunnallista aihetta järkiperäisesti ja tunnistamaan rasismia myös lukijan omasta ajattelusta ja toiminnasta.

Teoksessa tarkastellaan muun muassa suhdettamme etniseen ruokaan, salaliittoteorioita sekä historiallisten rasististen rotuoppien teoreettista perustaa.

Teoksen toimittanut Jani Sinokki työskentelee apurahatutkijana Turun yliopiston filosofian oppiaineessa, jonka edustus näkyy vahvasti myös kirjan kirjoittajistossa.

 

Kirjan tiedot:

Jani Sinokki (toim.): Rasismi ja filosofia, Eetos-julkaisuja 18, © 2017 kirjoittajat

Tilaukset ja arvostelukappaleet: eetos-til@lists.utu.fi

 

Lisätietoja:

Jani Sinokki, jpsino@utu.fi, 050 357 0850 www.eetos.org