Turun yliopisto
Filosofian luentosarja Ravintola Uljaassa starttaa 8.10. klo 19 ja jatkuu mahdollisimman monena torstai-iltana läpi syksyn 2020. Lämpimästi tervetuloa mukaan kuuntelemaan!
Tässä on tapahtuman facebook-tapahtumasivu, jolle päivitetään luentosarjan ohjelmaa sitä mukaan kun se varmistuu ja tarkentuu:
https://www.facebook.com/events/3393995050686746
Nähdään Uljaassa!
Filosofian oppiaineesta johdettu neuroetiikan tutkimusprojekti on edennyt suunnitelmien mukaisesti ja päättyy vuoden 2021 keväällä. Turun yliopiston osalta hankkeen Therapeutic and Enhancement Uses of Neuroscientific Knowledge on rahoittanut Suomen Akatemia, mutta kyseessä on kansainvälinen ERA-NET Neuron -projekti, jossa on mukana myös kanadalaisia ja saksalaisia tutkijoita. Hankkeesta kerrotaan sen kotisivuilla:
Syksyn 2020 tuotoksiin kuuluu artikkeli ”On the Non-Technical Limits of Brain Imaging”, joka julkaistiin syyskuussa Cambridge Quarterly of Healthcare Ethics -lehdessä. Juha Räikän laatimassa kirjoituksessa puolustetaan kantaa, että ”ajatusten lukemisella” on teknisten esteiden lisäksi olemassa periaatteellisia esteitä, jotka eivät voi poistua tekniikan kehittyessä. Aivoja kuvantamalla ei voida edes periaatteessa saavuttaa sitä, mitä saavutetaan ymmärrettäessä, mitä ihminen kertoo. Jonkun asian kertominen on teko, eivätkä skannerit kuvanna tekoja, vaan aivotoimintoja ja niiden neuraalisia vastineita. Artikkeliin voi tutustua täällä:
Suomen Filosofinen Yhdistys ry järjestää 7.–8.1.2021 Turun yliopistossa kollokvion
VALISTUKSEN PERINNÖT
Valistuksella ei tarkoiteta vain 1600-luvun lopulta 1700-luvun loppuun sijoittuvaa aatehistoriallista ajanjaksoa, joka monin tavoin uudelleen määritti varsinkin eurooppalaista yhteiskuntaelämää ja mielenmaisemaa. Yhtä hyvin valistus voidaan nähdä monipolvisena sosiaalipoliittisena pyrintönä parempaan tai joukkona merkittäviä yhteiskuntafilosofisia ideoita, joista monet ovat perustavia nykyaikaiselle yhteiskunnalle ja sen instituutioille. Tällaisia ovat muun muassa sananvapaus, uskonnonvapaus, liberalismi eri muodoissaan, ihmisoikeudet ja tasa-arvo. Valistusajatteluun liittyy myös vahvasti mielivallan, taikauskon ja irrationalismin vastustaminen. Tässäkin suhteessa valistus on mitä ajankohtaisin. Samalla valistuksen moninainen perintö näyttäytyy jännitteisenä: Ovatko valistuksen saavutukset kenties erityisen uhattuina tänä päivänä? Miten valistuksen projektiin ylipäätään pitäisi suhtautua 2000-luvun maailmassa?
Kutsuttujen esitelmien lisäksi kollokvion ohjelmaan sisällytetään tarjottuja suomen- tai ruotsinkielisiä esitelmiä. Kutakin esitelmää varten on varattu aikaa 25 minuuttia sekä keskustelulle 10 minuuttia. Kollokvioon voidaan hyväksyä korkeintaan 40 esitelmää. Pyydämme esitelmän pitämisestä kiinnostuneita lähettämään otsikon ja noin 400 sanan (korkeintaan yhden sivun) abstraktin 31.10.2020 mennessä sähköpostitse otsikolla ”SFY 2021 abstrakti” osoitteeseen mimapuu@utu.fi
Esitelmien aihe on vapaa, kunhan niissä näkyy yhteys kollokvion teemaan. Mahdollisia tarkastelun kohteita ovat esimerkiksi valistuksen perintö tämän päivän yhteiskunnassa, yhteiskunnallinen kehitys, ihmiskunnan tulevaisuus, valistuksen klassikot, rationaalisuus, tieto ja usko, sivistyksen vaaliminen, tieteellisen tiedon yhteiskunnallinen asema ja merkitys, valistus ja COVID-19, uskonnon yhteiskunnallinen asema, globaali todellisuus, sota ja rauha, valistuksen kritiikki ja ongelmat, yksilö ja yhteiskunta, egalitarismi, liberalismi ja yksilönvapaudet.
Kollokvion järjestelytoimikuntaan kuuluvat Olli Koistinen, Hemmo Laiho, Laura Puumala, Mikko Puumala ja Susanne Uusitalo.
Terveisin
Järjestelytoimikunta
Jan Johansson väitteli lauantaina 25.1.2020 Kantin ja uuden ajan alun filosofiasta otsikolla ”Seeing All Things in Space. Kant and the Reality of Space in the Context of Early Modern Philosophy”. Avaruuden ideaalisuutta versus reaalisuutta käsittelevän tutkimuksen julkisena tarkastajana ja vastaväittäjänä toimi Corey Dyck, kustoksena Olli Koistinen.
Filosofian oppiaineessa nautittiin perinteiset kirjakakkukahvit keskiviikkona 18. joulukuuta. Tällä kertaa juhlistettiin dosentti Elisa Aaltolan teosta Rakkaus ja häpeä. Samalla iloittiin Elisan projektiapurahasta, joka tuli Koneen säätiöltä.
Joulukuun aikana on saatu riemuita muutenkin kakkukahvien parissa Laura Puumalan saatua kattavan rahoituksen väitöskirjahankkeelleen ja Eerik Lagerspetzin hankittua projektirahoituksen, niin ikään Koneelta.
Rosa Rantasen väitöskirja On the Ethics of Considerable Life Extension tarkastettiin Turun yliopistossa 15. marraskuuta 2019. Tutkimuksessaan Rantanen selkeyttää käytyä keskustelua ja muistuttaa, etteivät edes tehokkaat keinot elämän pidentämiseksi tekisi meistä kuolemattomia. Väitöstilaisuudessa myös muistutettiin, että vain harva meistä haluaisi ikuisen elämän, vaikka kysyttäessä sanoisimmekin melkein aina, ettemme halua kuolla ihan vielä.
Australasian Association of Philosophy on myöntänyt TIAS-kollegiumtutkijalle Valtteri Arstilalle AJP Best Paper -palkinnon parhaasta Australasian Journal of Philosophy -lehdessä vuonna 2018 julkaistusta artikkelista “Temporal Experiences without the Specious Present”.
Palkinnon myöntämisen perusteissa artikkelin kehutaan olevan sofistikoitunut ja empiirisesti informoitu ajallisia kokemuksia koskevan ”dynaamisen pysäytyskuvamallin” puolustus. Arstilan kirjoituksen oletetaan myös ”radikaalisti muuttavan ajallisten kokemusten teoretisoinnin viitekehystä”.
Filosofian oppiaine onnittelee Valtteria lämpimästi!
Lue palkinnosta ja myöntöperusteista lisää yliopiston tiedotteesta tai kustantajan verkkosivuilta (englanniksi).
Filosofian oppiaine osallistui 13.6. Kupittaalla järjestettyyn Runfest-tapahtumaan kymmenen ihmisen voimalla. Kun kaikki vetäisivät sääntöjen mukaisen 4.2 kilometrin matkan, yhteismatkaksi saatiin 42 kilometriä eli täysi maraton. Kunto nousi ja työkyky parani!
Tästä on hyvä aloittaa kesä.
Filosofian oppiaine järjesti kesäkuussa kansainvälisen, poikkitieteisen seminaarin uuden ajan alun filosofiassa.
Tiistaina 11.6. puhuivat Sam Levey Dartmouthin yliopistosta Leibnizin käsityksistä äärettömästä ja äärettömän pienestä, Vesa Halava Turun yliopiston matematiikan laitokselta Gerhard Gentzenistä ja professori Jeffrey K. McDonough Harvardin yliopistosta Leibnizin Monadologiasta ja kompossibiliteetin ongelmasta.
Keskiviikkona esitelmän pitivät Jen Nguyen Harvardista Leibnizin etäisyyskäsityksestä ja hiljan väitöskirjaansa Turun yliopistossa puolustanut Veli Virmajoki tieteen välttämättömyydestä.
Turun yliopistoa edustivat myös professori Olli Koistinen, joka esitti näkemyksen äärettömyys- ja avaruuskäsitysten jatkumosta Descartesin, Malebranchen ja Kantin filosofioiden välillä, Jani Sinokki, joka vertasi Descartesin ja Jerry Fodorin näkemyksiä mielen ja maailman suhteesta, sekä professori Joseph Almog, joka esitti Descartesin ja Kantin metafysiikasta ponnistavan näkemyksen, joka tuo uuden ajan alun systemaattisen metafysiikan nykyaikaan.
VTM Veli Virmajoen väitöskirja Cementing Science. Understanding Science through Its Development tarkastettiin Turun yliopistossa 10.6. Vastaväittäjänä toimi professori Jeffrey K. McDonough Harvardin yliopistosta, ja tilaisuuden kustoksena toimi professori Olli Koistinen.
Virmajoen väitöskirja tarkasteli tieteen historian filosofiaa esittäen kontrafaktuaalianalyysille perustuvan mallin tieteen historian tutkimuksen luonteesta. Vastaväittäjä oli tyytyväinen Virmajoen väitöskirjaan ja hänen kykyynsä puolustaa työtään argumentein, ja piti myös Virmajoen kehittämää viitekehystä hedelmällisenä maaperänä jatkohypoteeseille ja -tutkimukselle.
Lisätietoa aiheesta väitöstiedotteessa. Väitöskirja on luettavissa verkossa Turun yliopiston julkaisutietokannassa.