Alkuvuodesta 2019 toteutettiin ensimmäistä kertaa kurssi Filosofian yleistajuistaminen ja viestintä osana filosofian viestinnänkehittämishanketta. Kurssilla opiskelijat muokkasivat opinnäytteistään tai seminaaritöistään yleistajuiset esitykset, jotka äänitettiin ja julkaistiin hankkeen blogissa.
Äänitteet ovat kuultavissa vielä toukokuun loppuun asti. Blogialustan tuottaman tilastoinnin perusteella voi sanoa filosofian kiinnostaneen ihmisiä: jokaista äänitettä on kevään mittaan kuunneltu useita kymmeniä kertoja, mikä on varsin hyvin täysin uudelle ja kokeelliselle hankkeelle.
Osana hanketta valmistui myös ohjeistus äänitteiden tekoon. Ohjeet on kirjoitettu ja kuvitettu siten, että periaatteessa (lähes) kenen tahansa filosofin pitäisi niiden avulla pystyä saamaan aikaan äänite ja vielä julkaista se.
Toivomme, että tämä innostaa filosofeja kertomaan tekemästään työstä, joka usein tuntuu jäävän lukemattomien lähteiden hyllyyn.
Vastaväittäjä Daniel Cohnitz (vas.), kustos Jussi Haukioja ja väittelijä Henri Pettersson.
FL Henri Petterssonin väitöskirja Metaphilosophical Themes tarkastettiin Turun yliopistolla perjantaina 3.5. Vastaväittäjänä toimii professori Daniel Cohnitz Utrechtin yliopistosta ja kustoksena professori Jussi Haukioja Trondheimin yliopistosta.
Vastaväittäjä esitti (odotetusti) väitöskirjan hyväksymistä, ja menestyksekästä väitöskirjan puolustusta juhlittiin ravintola Koulussa mitä mainioimpien metafilosofisten keskusteluiden kera.
Filosofian, poliittisen historian ja valtio-opin laitos järjesti professori Joseph Almogin johdolla vapaamuotoisen workshopin populismista 17.4. Turun yliopistolla. Puhujina olivat Juha Ovaska (poliittinen historia) ja Lars Vinx (Cambridge, Faculty of Law). Vinx on aiemmin toiminut myös filosofian oppiaineen vierailevana professorina.
Keskusteluissa korostuivat erityisesti teoreettisen jäsentämisen välttämätön rooli populismin ymmärtämisessä ja demokratian teorian ymmärtämisen merkitys nykyisten, osin epäonnistuneiden demokraattisten järjestelyiden korjaamisessa.
Lars Vinx (Cambridge) esitelmöi perustuslaillisen teorian ja populismin suhteesta.
26.3. klo 16.15-18.00 Publicum sali Pub 1, Assistentinkatu 7.
Hanne Appelqvist ja Joseph Almog keskustelevat Veritas Forumin tilaisuudessa Turun yliopistossa 26.3. Keskustelua moderoi TT, yliopisto-opettaja Anssi Ollilainen Åbo Akademista.
Miten Jumala, kärsimys ja kauneus liittyvät toisiinsa? Voiko meillä olla niistä tietoa tai voimmeko ajatella kyseisiä käsitteitä mielekkäästi? Entä ajattelevatko älyköt kauneutta ja Jumalaa turhan teoreettisesti?
Immanuel Kantin mukaan meillä ei voi olla tietoa Jumalasta tai vapaudesta, koska tieto edellyttää aistimellista sisältöä. Kant kuitenkin väittää, että voimme tarkastella luontoa näkökulmasta, joka näyttää sen moraalisille pyrkimyksillemme vieraanvaraisena. Kantille puhtaimman esimerkin tästä näkökulmasta tarjoaa kauneusarvostelma, toteaa Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin varajohtaja Hanne Appelqvist.
Erityisesti älymystön edustajat tapaavat puhua kauneudesta ja Jumalasta äärimmäisen teoreettisesti, sanoo filosofian professori Joseph Almog Turun yliopistosta. Kuitenkin kohtaamme kauneuden suoraan, välittömässä kokemuksessa. Tästä syystä Dostojevski sanoo kauneuden pelastavan maailman.
Suomen Filosofinen Yhdistys (SFY) järjesti Tampereella 17.–18.1. vuosikollokvionsa otsikolla ”Tekoäly, ihminen ja yhteiskunta”. Turun filosofia oli näkyvästi edustettuna tapahtumassa.
Valtteri Arstila (yhdessä Pii Telakiven, Helsinki, kanssa) esitteli ”Tietoisen tekoälyn reunaehtoja”. He tarkastelivat uusia mielen ja ympäristön vuorovaikutuksellisuutta korostavia teorioita mielestä, ja esittelivät miten nämä ovat jo nyt käytössä robotiikassa, ja ovat tuottaneet lupaavia, filosofisestikin mielenkiintoisia tuloksia.
Jani Sinokki puolestaan yhdisteli Descartesin mielenmetafysiikka tekoälyyn liittyvään komputationalistiseen mielikäsitykseen esittelemällä ”Relationaalisen mallin kognitiosta”.
Filosofian oppiaineen väitöskirjatutkijat Mireille Musangamfura ja Laura Puumala, yhdessä Helena Siiven ja Marko Ahteensuun (Tampere) kanssa esittelivät tulevaa projektiaan otsikolla ”Periaate-etiikkaa autonomisille asejärjestelmille?”. Heidän projektinsa vastaa autonomisten asejärjestelmien ohjelmoitiin ja käyttöön liittyvien eettisten kysymyksien problematiikkaan kehittämällä teoriaa, jonka avulla näitä kysymyksiä voitaisiin tarkastella paremmin.
Marko Ahteensuu (vas.), Helena Siipi, Laura Puumala ja Mireille Musangamfura puhumassa autonomisiin asejärjestelmiin liittyvistä eettisistä kysymyksistä.
Väitöskirjatutkijamme Polaris Koi (yhdessä Olli I Heimon, Turun kauppakorkeakoulu, kanssa) esitelmöi otsikolla ”Koneoppimisalgoritmit mahdollistavat jo ihmisen parantelun”.
Polaris Koi (vas.) esitelmöi tekoälyn mahdollistamasta ihmisen parantelemisen mahdollisuuksista.
Turun filosofiayhteisön jäsenen, lääketieteellisen etiikan professori Veikko Launiksen kirja ”Ihmisarvo” julkistettiin osana tapahtumaa. Kirjasta voi lukea lisää Turun yliopiston tiedotteesta, sekä esimerkiksi ePressistä.
Veikko Launis (oik.) haastateltavana kirjansa ”Ihmisarvo” julkistamistilaisuudessa.
Kollokvion esitelmien tallenteet ovat avoimesti katsottavissa verkossa.
Filosofian oppiaineen TIAS-tutkijat Valtteri Arstila ja Hemmo Laiho järjestivät Turun yliopistossa kansainvälisen mielenfilosofian workshopin 3.–4.10.2018. Workshopin pääteemana oli aika, joka toimi samalla pohjana laaja-alaisille kysymyksille mielestä, maailmasta jä näiden välisestä suhteesta. Kahden päivän aikana kuultiin esityksiä erilaisista aikakäsityksistä, ajan kokemisesta ja aikatietoisuudesta, itsetietoisuudesta, fysikalistisen selittämisen ongelmista, havaitsemisesta sekä mielen ja maailman välisen suhteen rakentumisesta. Varsinaisten puhujien lisäksi tilaisuus toi paikalle ilahduttavan määrän kiinnostuneita kuulijoita. Keskustelu isojen kysymysten äärellä oli vilkasta.
Jessica Pepp (Uppsala) esitelmöimässä kognitiivisesta suhteestamme valokuvien esittämiin kohteisiin. Jani Sinokin ottamassa kuvassa vasemmalla Julian Kiverstein (Amsterdam).
Filosofien jo traditioksi muodostuneen MM-jalkapalloveikkauksen tuloksia juhlittiin kakkukahvien parissa tiistaina. Voittaja Juha Räikkää muistettiin sekä henkilökohtaisella pokaalilla että isommalla kiertopalkinnolla. Oppiaine onnittelee Filosofian jalkapallotietäjää (hyvistä arvauksista)!
Juha Räikkä valittiin 20. huhtikuuta Suomalaisen tiedeakatemian jäseneksi. Tiedeakatemian jäseniksi kutsutaan ansioituneita ja yleisesti arvostettuja kotimaisia ja ulkomaisia tieteenharjoittajia.
Tiedeakatemia jakaantuu matemaattis-luonnontieteelliseen ja humanistiseen osastoon.
Tiedeakatemian humanistisessa osastossa voi olla kerrallaan enintään 139 alle 65-vuotiasta suomalaista jäsentä.
Filosofian oppiaineesta myös professori Olli Koistinen ja professori Eerik Lagerspetz ovat Suomalaisen tiedeakatemian jäseniä.
Kuvataitelija Jari Jula puolusti väitöskirjaansa Sattuma taiteen tapahtumisen välineenä Aalto-yliopiston taiteen laitoksella perjantaina 20. huhtikuuta. Jari on Olli Koistisen filosofikoulun kasvatteja. Turun yliopistossa tehdyssä lisensiaatintutkielmassaan hän tutki kausaliteettia. Turkua Jari ei koskaan ole unohtanut. Eräässä lehtihaastattelussa hän mainitsee opiskelleensa taiteita useissa paikoissa, mutta yksi koulu on ollut ylitse muiden: Turun yliopiston teoreettinen filosofia.
Väitöskirjassaan Jari käsittelee laajasti Aristoteleen ajatuksia sattumasta. Onnistunut taide ilman sattuman panosta on vähintäänkin epätodennäköinen asia.
Jari Jula, Simpukka ja sateenvarjo (yksityiskokoelma)
