Susanne Uusitalon ja Valtteri Arstilan toimittaman artikkeliteoksen Ongelmallinen rahapelaaminen: näkökulmia rahapelaamisen varjoihin ja tutkimuksen katvealueisiin julkaisujuhlaa vietettiin marraskuun 3. päivä filosofian seminaarihuoneessa.
Kirjassa tarkastellaan rahapelaamista ja ongelmarahapelaamista sekä niiden tutkimista ja seurauksia. Luvut pureutuvat rahapelaavan yksilön ja rahapelejä tarjoavan ja sen käyttöä säätelevän nyky-yhteiskunnan välisiin suhteisiin erityisesti suomalaisessa viitekehyksessä samaan aikaan kuitenkin peilaten kansainvälisiin olosuhteisiin. Monitieteellinen teos on tarkoitettu aiheeseen tutustuville ja kaikille asiasta kiinnostuneille tarjoten lukijoille monipuolisen läpileikkauksen rahapelaamiseen.
Kirjan kustansi Eetos ry, joka on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka ylläpitää, tukee ja edistää monitieteellistä ja kriittistä humanistisen alan toimintaa ja tutkimusta. Eetos-yhdistyksen toiminnallisena lähtökohtana on asettua tieteen, taiteen ja filosofian solmukohtiin. www.eetos.org
Lokakuun 19. päivä vietetään Maailman bioetiikkapäivää. Sitä vietetään kansainvälisesti kuudetta kertaa International Chair in Bioethics verkoston yksiköissä. Verkosto perustettiin vuonna 2001, kun UNESCO ja Haifan yliopisto sopivat UNESCO Chair in Bioethicsin perustamisesta Haifan yliopistossa sijaitsevaan International Center of Health, Law and Ethics’iin. Vuonna 2021 verkoston nimeksi muutettiin International Chair in Bioethics. Maailman bioetiikkapäivää vietetään tänä vuonna 248:ssa yksikössä ympäri maailman ja sen tarkoituksena on lisätä tietoisuutta bioeettisistä periaatteista, jotka on kirjattu UNESCO bioetiikan ja ihmisoikeuksien julistukseen.
Tänä vuonna Maailman bioetiikkapäivän teemana on tietoon perustuva suostumus (engl. informed consent). Aihe on valittu UNESCON julistuksen kuudennen artiklan inspiroimana. Artikla toteaa suostumuksen tärkeyden ehkäisevissä, diagnostisissa ja hoidollisissa lääketieteellisissä toimenpiteissä. Se myös korostaa suostumuksen merkitystä tutkimuksessa. Suostumuksen merkitys on korostunut vuosien mittaan myös muussa kuin lääketieteellisessä ihmisiin kohdistuvassa tutkimuksessa. Vuonna 2019 Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) julkaisikin Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa.
Turun yliopiston filosofian oppiaineeseen sijoittuvan International Chair in Bioethics Suomen yksikön kansallisena tavoitteena on osallistua bioeettisesti tärkeään yhteiskunnalliseen keskusteluun ja edistää bioeettisten näkökulmien huomioimista. Näin yksikkö myös edistää suomalaisten bioetiikan tutkijoiden työn tunnetuksi tekemistä niin akateemisessa yhteisössä kuin yhteiskunnassa laajemminkin. Tänä vuonna Suomen yksikkö juhlii Maailman bioetiikkapäivää ilman perinteeksi muodostunutta seminaaria.
Viime syksyltä tutut Tuopillinen filosofiaa -pubiluennot pyörähtivät käyntiin tiistaina sarjan ensimmäisellä luennolla. Tuopillinen filosofiaa on kaikille avoin filosofiaa popularisoiva luentosarja, jossa filosofian tutkijat kertovat ja keskustelevat tutkimuksestaan tavalla, joka kutsuu mukaan pohtimaan suuria ja syvällisiä.
Ensimmäisellä luennolla keskusteltiin siitä, onko saalistaminen moraalinen ongelma, ja jos on, voitaisiinko se silti oikeuttaa eräänlaisena itsepuolustuksena, vähän samaan tyyliin kuin tappaminen sodassa. Vai onko saalistus lopultakaan oikeastaan puolustautumista? Ketä tai mitä vastaan? Jos jänis hyökkäisi sitä vaanivaa kotkaa vastaan, kyseessä olisi selkeä tapaus oikeutetusta suorasta itsepuolustuksesta. Mutta kun kotka nälissään hyökkää jäniksen kimppuun, on kyseessä ennemminkin isku viattomia sivullisia kohtaan oman selviytymisen turvaamiseksi. Voidaanko tällainen sivullisiin kohdistuva epäsuora puolustautuminen oikeuttaa vai tulisiko meidän puuttua siihen?
Ensimmäisellä Tuopillisella tupa oli täynnä ja tunnelma katossa! Koulun tutusti tomuinen historian luokka on omiaan siivittämään keskustelun filosofisiin sfääreihin!
Loppusyksyn luennoista riittää rutkasti valoa pimeneviin tiistai- ja keskiviikkoiltoihin klo 18-20. Mukana on myös vierailevia luennoitsijoita muista yliopistoista, kuten ensi viikon luennoitsija Oulun yliopistosta.
Syksyn ohjelma:
12.10. Minna-Kerttu Kekki: Mediapohjainen julkinen keskustelu oppimisen paikkana
20.10. Polaris Koi: TBA
26.10. Joonas Martikainen: Ennakkoluulot, totuus ja yhteinen maailma
2.11. Mireille Isaro: Tekoäly, sodankäynti ja etiikka
10.11. TBA
23.11. Hemmo Laiho: Mitä tekemistä taiteella on moraalin kanssa?
30.11. Oskari Sivula: TBA
7.12. Mikko Puumala: Avaruus ja kestävä tulevaisuus
Ohjelma tarkentuu syksyn edetessä tapahtuman facebook-sivulle: https://www.facebook.com/Tuopillinen-filosofiaa-108767301514663
Juha Räikkä valittiin 20. huhtikuuta Suomalaisen tiedeakatemian jäseneksi. Tiedeakatemian jäseniksi kutsutaan ansioituneita ja yleisesti arvostettuja kotimaisia ja ulkomaisia tieteenharjoittajia.
Tiedeakatemia jakaantuu matemaattis-luonnontieteelliseen ja humanistiseen osastoon.
Tiedeakatemian humanistisessa osastossa voi olla kerrallaan enintään 139 alle 65-vuotiasta suomalaista jäsentä.
Filosofian oppiaineesta myös professori Olli Koistinen ja professori Eerik Lagerspetz ovat Suomalaisen tiedeakatemian jäseniä.
Filosofian tutkija Jani Sinokki oli puhumassa rasismista filosofian näkökulmasta Turun kirjamessuilla 6.10.
Sinokin toimittama Rasismi ja filosofia -teos (Eetos ry 2017) oli myös esillä Kirjan talon esittelypisteessä messuhallissa. Kokoelman kuudestatoista kirjoituksesta yhdeksän on Turkulaisten filosofien kirjoittamia.
Samasta aiheesta tehtiin myös lähetys Turun yliopiston uutukaiseen podcast-sarjaan Aamukahvit tutkijan kanssa. Podcast on kuunneltavissa soundcloud.comissa, ja jaksoon pääsee käsiksi vaivattomasti sarjan sivujen kautta yliopiston nettisivuilta.
Aiheesta tulossa lisää myös tämän vuoden Ajatus-aikakauskirjassa (Suomen Filosofisen Yhdistyksen vuosikirja), jossa piakkoin julkaistavassa kirjoituksessa Sinokki tarkastelee rasismin käsitteen väitettyä epämääräisyyttä, ja sitä koskevan käsitenihilismin perustaa ja vaaroja.
Erikoistutkija Marko Ahteensuu ja tutkijatohtori Helena Siipi on valittu Turun yliopiston tutkimusetiikan tukihenkilöstöön. Tukihenkilöjärjestelmän tavoitteena on lisätä matalan kynnyksen henkilökohtaista tutkimuseettistä neuvontaa, ja se on Tutkimuseettisen neuvottelukunnan TENKin alulle panema.
Tukihenkilöjärjestelmän rakentamisen lähtökohtana on tarve lisätä tutkijoiden tietoisuutta hyvästä tieteellisestä käytännöstä sekä sen loukkausepäilyjen käsittelyprosessista Suomessa.
Professori Maija Setälän johtama konsortio sai rahoituksen strategisen tutkimuksen neuvostolta. Setälän hankkeessa tutkitaan poliittisen lyhytjänteisyyden ongelmia eli esimerkiksi sitä, että päätöksien pitkän aikavälin seuraukset huomioidaan politiikassa puutteellisesti. Hankkeen englanninkielinen nimi on Participation in Long-Term Decision-Making (PALO), ja sen rahoituskausi ulottuu vuoteen 2022.
Filosofian oppiaineesta hankkeessa on mukana professori Eerik Lagerspetz. Filosofisesta aiheesta tutkimuksessa onkin kyse, etenkin jos seuraava pitää paikkansa: poliitikko ajattelee muutaman vuoden päähän, valtiomies sukupolven päähän ja filosofi määrittämättömään tulevaisuuteen.
We shall have been long dead and buried when the fruits we helped to sow are harvested.
Kansanedustaja Krista Kiuru nimitettiin Turun yliopiston vuoden alumniksi helmikuun 28. päivänä. Kiuru on valmistunut maisteriksi pääaineenaan filosofia ja hän valmistelee myös väitöskirjaa filosofiaan.
Kiurun filosofitausta tuli hyvin esiin hänen kiitospuheessaan yliopiston vuosijuhlassa. Hän siteerasi paitsi Platonia myös opettajaansa Juhani Pietarista, joka oli kerran arvioinut Kiurun tenttivastausten olleen kovin ”laajoja”. Kiurun mukaan kysymys, johon hän antoi turhan laajan vastauksen, ei koskenut pelkkiä detaljeja. Tenttikysymyksenä oli ollut ”Platonin filosofian käytännöllinen ja teoreettinen pyrkimys”.
Puheessaan Krista muisteli lämmöllä opiskeluaikojaan ja filosofian oppiainetta.
Helsingissä järjestettiin Filosofian yö 2.–3.9.2016. Filosofit sekä Suomesta että ulkomailta esitelmöivät nykytaiteen museo Kiasmassa 20-minuutin pätkissä läpi yön. Ohjelmaan sisältyi myös taide-esityksiä. Filosofinen anti alkoi perjantai-illalla seitsemältä ja päättyi lauantaiaamulla seitsemältä. Tapahtuma oli osa Helsingin juhlaviikkoja.
Öinen filosofia oli hämmästyttävän suosittua. Perjantaina ihmiset joutuivat jonottamaan pääsyä sisälle Kiasmaan, eivätkä kaikki halukkaat mahtuneet kuuntelemaan esityksiä. Yhdentoista aikaan perjantai-illalla Kiasmaan oli edelleen jonoa, mutta lauantain puolella filosofian jano alkoi jo hiipua. Aamuyöllä oli varaa valita mieluinen istumapaikka yleisöstä. Kiasman ovelta oli myös jono kadonnut.
Filosofian yön on luonut ranskalainen filosofi ja teatteriohjaaja Mériam Korichi. Aikaisemmin filosofit ovat puhuneet yöaikaan Korichin vetäminä New Yorkissa, Berliinissä, Lontoossa ja Pariisissa.
Turun yliopistosta esitelmöimässä olivat Helena Siipi, Mika Hämäläinen ja Valtteri Arstila. Siipi pohti esitelmässään, onko aito ja puhdas ruoka moraalisesti hyvää ruokaa. Hämäläinen tarkasteli, milloin urheilukilpailu on onnistunut. Arstila puolestaan esitteli väreistä käytyä filosofista keskustelua.
Yleisön joukossa filosofiasta nauttimassa oli Sanna Suni, joka on valmistunut Turun yliopiston filosofian oppiaineesta.
Suni kertoi tunnelmiaan öisestä kokemuksesta: ”Filosofian yö oli valloittava tapahtuma! Yllätyin siitä, miten laadukkaita luentoja ja toimivat käytännön järjestelyt tähän maksuttomaan tapahtumaan sisältyi! Kiasma rakennuksena tarjosi komeat puitteet taiteen ja tieteen kohtaamiselle ja oli sijainniltaan helposti saavutettavissa. Mainostettuihin taideinstallaatioihin en kovin moneen otteeseen törmännyt, mutta pääasiassa syynä varmasti se etten niitä kovin aktiivisesti etsinytkään. Niinä hetkinä kun toimivilla käytännön järjestelyillä oli heikot hetkensä, toisin sanoen kun juutuin pitkiin jonoihin odottamaan pääsyä luentosaleihin, seinälle heijastetut videot tarjosivat viihdykettä.”
Koskahan Turussa nähdään ihmisiä jonottamassa kuuntelemaan filosofiaa?
…
A Night of Philosophy was organised in Kiasma art museum in Helsinki on 2nd and 3rd of September 2016 by Helsinki Festival in association with Mériam Korichi. The event included three philosophers from the University of Turku: Helena Siipi, Mika Hämäläinen and Valtteri Arstila.
Swansean yliopiston professori Mike McNamee on ollut haastateltavana Yle Radio 1:n Tiedeykkönen-ohjelmassa. McNameen ajatuksia pääsi kuuntelemaan 9.8.2016 radio-ohjelmassa, jossa urheiluetiikkaan perehtynyt professori vastasi dopingiin liittyviin kysymyksiin. Rio de Janeiron Olympialaiset olivat käynnistyneet edellisellä viikolla.
Toimittaja Harri Alanne selostaa, että ”Miken mukaan doping on vain yksi urheiluun liittyvistä eettisistä ongelmista, joita on aikaisemmin käsitelty amatöörimäisesti. Urheiluun liittyy muitakin vakavia ongelmia, kuten rasismia ja riistoa, lasten hyväksikäyttöä, ahdistelua, kiusaamista korruptiota, ahneutta ja lahjuksia.”
McNamee peräänkuuluuttaa haastattelussa urheiluetiikan ammattitaitoa: ”Hänen mielestään nyt tarvitaan urheiluetiikan toimihenkilöitä, ei pelkästään dopingtestaajia.” Näitä toimihenkilöitä McNamee on itse mukana kouluttamassa.
McNamee on saanut South Wales Evening Postin mukaan 2,9 miljoonan euron yhteisrahoituksen maisteriohjelmalle, jossa koulutetaan urheiluetiikan ammattilaisia viidessä Euroopan maassa. Rahoittajana on Euroopan unionin Erasmus+ -organisaatio.
Tiedeykkösen ohjelma Dopingin historiaa Helsingistä Rioon on kuunneltavissa Yle Areenassa.
McNamee on vieraillut Suomessa maaliskuussa 2015, jolloin hän toimi vastaväittäjänä Mika Hämäläisen väitöstilaisuudessa. Myös Hämäläinen on osallistunut viime aikoina doping-keskusteluun muun muassa Helsingin Sanomissa.
…
Professor Mike McNamee was interviewed by YLE about doping on a radio programme which was broadcasted on August 9th, 2016.