Turun yliopisto
Järjestyksessään viides politiikan filosofian workshop järjestettiin Turun yliopistossa 15. – 16. lokakuuta. Tänäkin vuonna kokouksessa esitelmöi joukko nimekkäitä vieraita, mm. Susan Mendus, Ian Carter, Jon Olafsson ja Lars Vinx, joka on suureksi iloksemme nimitetty vierailevaksi professoriksi filosofian oppiaineeseen lukuvuodeksi 2015 – 16. Kuvassa dosentti Sirkku Hellsten (Upsala) alustaa globaalin oikeudenmukaisuuden kysymyksistä.
VTT Mika Hämäläinen osallistui kansainvälisen urheilufilosofian yhdistyksen konferenssiin, joka järjestettiin Cardiffissa Walesissa 2.–5.9.2015. Hämäläinen esitteli kokouksessa käsikirjoituksensa aiheesta testi, paremmuus ja kilpailu. Käsikirjoitus palkittiin konferenssissa R. Scott Kretchmar -opiskelijaesseekilpailun voittajana. Esseekilpailuun saivat osallistua opiskelijat, tohtorikoulutettavat sekä samana vuonna väitelleet tohtorit.
Lyhyen johdatuksen esseeseen voi lukea Hämäläisen Kuka kamppasi? -sivustolta, jossa tutkija tarjoilee maistiaisia urheilun filosofisesta tutkimuksesta.
***
Doctor Mika Hämäläinen was awarded the Fifth F. Scott Kretchmar Student Essay Award by international Association for the Philosophy of Sport (IAPS) in Cardiff in 43rd annual IAPS meeting. The title of Hämäläinen’s text was ”Test, Betterness and Competition”.
Perjantaina 21. elokuuta juhlittiin professori Juha Räikän 50-vuotispäivää Res Cogitans -lehden teemanumeron julkaisutilaisuudessa. Kansainvälisen kirjoittajajoukon artikkeleiden aiheet liikkuvat Räikälle läheisissä aihepiireissä: oikeudenmukaisuuskysymyksissä, tunteissa ja uskonnonfilosofiassa.
Räikkä sanoo, että rajallisin resurssein toimivissa oppiaineissa opettajien on hyvä tuntea oma tieteenalansa melko laajalti, koska jokaiseen erityiskysymykseen ei löydy omaa asiantuntijaa kuten joissakin ulkomaisissa jättiyliopistoissa. Räikkä kertoo olevansa kiitollinen paitsi kollegoilleen myös opiskelijoille, joiden kanssa työskentely on sekä hauskaa että tieteellisesti palkitsevaa. ”Opiskelijat kyllä huomaavat, jos opettaja itse ei ymmärrä mistä puhuu.”
Professori Eerik Lagerspetz on valittu oikeus- ja yhteiskuntafilosofian maailmanjärjestön hallituksen jäseneksi toimikaudelle 2015-19. Järjestö, The International Association for Philosophy of Law and Social Philosophy (IVR), on alan järjestöistä suurin ja vanhin. Se on perustettu jo 1909, ja sillä on aktiivisesti toimivia jäsenjärjestöjä 47 maassa.
Järjestöön voi tutustua tarkemmin sen kotisivuilla.
Promootion kolmipäiväisiin juhlallisuuksiin kuulua erilaisia tapahtumia. Näyttäviä osia ovat promootioakti ja promootiokulkue. Promootioaktissa Turun konserttitalolla promoottori asettaa hatun promovoitavan tohtorin päähän ja ojentaa tälle miekan. Promootiokulkue taas marssii konserttitalolta Tuomiokirkolle.
Filosofian oppiaineesta promootioon liittyviä tehtäviä olivat hoitamassa professori Olli Koistinen ja valtiotieteiden tohtori Mika Hämäläinen. Koistinen toimi yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan promoottorina. Hämäläinen kantoi promootioaktissa Suomen lippua ja promootiokulkueessa Turun yliopiston lippua. Promootiojuhlallisuuksiin osallistui myös professori Juha Räikkä.
Promootioperinteestä voi lukea lisää Turun yliopiston sivuilta.
Työllistyminen generalistina herättää monessa kysymyksiä. Filosofian ainejärjestö Dialectica järjesti 12.5. yhdessä Turun yliopiston työelämäpalveluiden kanssa tilaisuuden filosofian alalta valmistuneiden työmarkkinoista. Aamupäivän aikana lähestyttiin urasuunnittelua omista vahvuuksista käsin, tutustuttiin harjoittelumahdollisuuksiin ja käytiin läpi tilastoja vastavalmistuneiden filosofien työtilanteesta.
Sanna Tuominen kannusti opiskelijoita työnhakuun ja urasuunnitteluun omien vahvuuksien ja tavoitteiden pohjalta. Pilvi Lempiäinen (kuvassa) esitteli Rekryn keräämää tilastoa filosofiaa pääaineena opiskelleiden työtilanteesta. Data paljasti, että vaikka filosofit työllistyvät monenlaisiin tehtäviin myös yliopiston ulkopuolella, useimmat vastanneet alumnit kertoivat voivansa hyödyntää opintojaan työelämässä ja työtehtävien vastaavan vaatimustasoltaan koulutusta.
Harjoittelua on yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta valmistuneiden joukossa pidetty merkittävänä työllistymisen kannalta. Hannele Kaitaranta kertoi yliopiston harjoittelutuesta, kansainvälisen harjoittelun apurahoista ja harjoittelumahdollisuuksista Suomessa ja ulkomailla.
Kysymykset siitä, millaiset ’oman alan’ työmahdollisuudet opiskelijoita odottavat ja mitä ylipäänsä ’oman alan työ’ filosofille on, herättivät keskustelua opiskelijoiden joukossa: erään näkemyksen mukaan ainoastaan tutkimusta voidaan pitää aidosti filosofian alan työnä, toiset taas mielsivät myös mm. opetustyön ja järjestöalan tehtävien vastaavan usein filosofin koulutusta.
Phil unit organizes a workshop with title Perception and thinking in, by and of Nature on May 22, 2015. The venue of the workshop is at premises of the unit.
The schedule is as follows:
9.15 Paolo Leonardi and Joseph Almog “Word and Thing”
10.30 Helena Siipi “Unnatural species?”
11.45 Jessica Pepp “Mental dissent”
13.00 Lunch Break
14.15 Tapio Korte “Frege on perception in Der Gedanke”
15.30 Hemmo Laiho “The manifold which strikes the eye”
16.45 Jani Sinokki and Joseph Almog “Descartes’ metaphysics of being/thinking”
Filosofi Esa Saarinen piti vierailuluennon torstaina 23.4. otsikolla ” Reflections on Socratic Existentialist Philosophy”. Saarinen kartoitti luennossaan pääasiassa omakohtaisten esimerkkien avulla mahdollisia tapoja tehdä filosofiaa sokraattisesta hengessä. Hänen luentonsa oli osa oppiaineen järjestämää eksistentiaali-filosofian kurssia.
Saarisen viesti filosofian opiskelijoille ja tutkijoille oli, että maailmaan voi vaikuttaa muutenkin kuin tutkimuksen kautta. Oma filosofian tuntemus ei saa jäädä pelkäksi abstraktiksi tiedoksi, vaan sen täytyy konkretisoitua myös arjessa ja omassa elämässä, erityisesti toisten ihmisten kohtaamisessa. Tässä Saarinen katsoi nykyisellä akateemisella filosofialla olevan vielä parantamisen varaa.
Muutama yleisökysymys haastoi Saarisen oman painotuksen, joka on selvästi positiivisessa. Erityistä huolta aiheutti perinteisen filosofian argumentatiivinen luonne, joka tuottaa vastakkainasettelun näkemysten välille, ja se, voiko Saarisen positiiviseen keskittyvä filosofia olla yhteen sovitettavissa tämän perinteisemmän, konfrontaatioita tuottavan filosofian kanssa.
Saarinen totesi, että filosofit ovat monesti tarkkoja siitä, miten ”filosofia” terminä määritellään, ja jos se, mitä hän tekee, ei lopulta sovi tuohon määritelmään, ei se haittaa häntä. Toisaalta Saarinen ei nähnyt todellista ristiriitaa argumentatiivisen filosofian ja hänen oman positiivisen asennoitumisensa kanssa: argumentoidakin voi monella eri tavalla, myös positiivisesti ja riitelemättä, kuten Saarisen oma esimerkki eittämättä osoittaa.
UNESCO Chair in Bioethics Suomen yksikkö järjesti yhteistyössä filosofian oppiaineen kanssa ”Holhous ja huolenpito”-aiheisen seminaarin 21.4.2015. Seminaarin tavoitteena oli tarkastella esimerkiksi yksilön ja yhteiskunnan vastuuseen sekä holhouksen ja huolenpidon väliseen rajanvetoon liittyviä kysymyksiä.
Päivän aluksi kuultiin kaksi näkökulmaa terveydenhuollon piiristä. Terveystieteiden tohtori Lauri Kuosmanen puhui pakkohoidosta psykiatrisen sairaanhoidon piirissä. UNESCO Chair in Bioethics Suomen yksikön johtoryhmän jäsen, lastentautien erikoislääkäri Samuli Rautava puolestaan esitti lastenlääkärin näkökulman lapsipotilaiden holhoamiseen. Hän muun muassa pohti, miksi aikuisille sallitaan lääketieteellisesti huonolta vaikuttavia valintoja oman hoitonsa suhteen autonomian perusteella, mutta lapsille ei.
Seminaarin loppupuolella kuultiin THL:n tutkija Katariina Warpeniuksen puheenvuoro suomalaisesta alkoholipolitiikasta. Warpeniuksen esityksessä keskityttiin erityisesti tutkimaan yökerhojen aukioloaikojen rajoittamisen mahdollisia vaikutuksia alkoholinkäyttöön ja siihen liittyviin pahoinpitelytapauksiin. Lisäksi kuultiin filosofian laitoksen tutkijan Juho Ritolan esitys vapaaseen laskuun liityvistä holhous ja huolenpito-näkökulmista. Ritolan näkemyksen mukaan vapaaseen laskuun, kuten muihinkin lajeihin, liittyy riskejä, mutta taitava harrastaja on tietoinen riskeistä ja pyrkii minimoimaan itselleen ja muille koituvan harmin.
Tapahtuma on jatkoa viime vuoden “Tieteen luotettavuus ja terveystutkimuksen journalismin etiikka” -seminaarille.UNESCO Chair in Bioethics Suomen yksikkö pyrkii myös tulevaisuudessa järjestämään vastaavia yhden päivän seminaareja pitääkseen yllä yhteiskunnallista ja akateemista keskustelua bioeettisistä aiheista.
Voit lukea lisää seminaarista myös yliopistoviestinnän artikkelista täältä.
—
The UNESCO Chair in Bioethics Finnish Unit organized a one-day seminar on care and paternalism in cooperation with the Unit of Philosophy. The four speakers of the seminar delivered excellent approaches on the themes of care and paternalism in the context of Finnish healthcare, alcohol policies and ”extreme” sports.
VTM Mika Hämäläinen puolusti väitöskirjaansa perjantaina 20.3. aiheenaan ”paremmuuden käsite ja urheilukilpailut” (The Concept of Betterness and Sport Competitions). Hämäläisen vastaväittäjänä toimi professori Mike McNamee Swansean yliopistosta. Kustoksena toimi professori Juha Räikkä Turun yliopistosta.
Hämäläinen analysoi väitöskirjassaan paremmuuden käsitettä urheilukilpailussa. Toisinaan katsojien mielestä paras kilpailija tai joukkue ei ole virallisten tulosten mukainen voittaja. Hämäläisen mukaan tämä on mahdollista, koska paremmuus määräytyy virallisen tuloksen lisäksi myös ideaalisesti tuomaroidun lopputuloksen ja osoitetun taidokkuuden perusteella.Yhdessä nämä kolme kriteeriä määräävät paremmuuden urheilukilpailussa.
Usean kriteerin vaikutus mahdollistaa sen, että esimerkiksi jalkapallossa joukkue, joka on osoittautunut enemmän taitoa saattaa olla hävinnyt virallisen tuloksen mukaan. Tuomarointi voi olla epäonnistunut siten, että tuomaroinnin virheiden puuttuessa olisi tulos ollut toinen.
Toisaalta joukkue tai kilpailija voi osoittaa enemmän urheilullista taidokkuutta kuin voittanut joukkue. Esimerkiksi jalkapallojoukkue voi osoittaa enemmän taidokkuutta kuin vastustaja, mutta hävitä pelin esimerkiksi tuomarivirheen takia. Näin on mahdollista että voittanut joukkue on tosiasiassa osoittanut vähemmän taidokkuutta ja olisi myös ideaalisesti tuomaroidun lopputuloksen mukaan häviäjä. Tämä kriteerien hajoaminen siten että virallinen tulos ei heijastele niitä kaikkia mahdollistaa erimielisyydet lopputuloksesta.
Hämäläisen väitökirja löytyy sähköisessä muodossa täältä.
***
MSSc Mika Hämäläinen defend his doctoral dissertation The Concept of Betterness and Sport Competitions in University of Turku on March 20th 2015. Professor Mike McNamee from Swnasea University acted as his esteemed opponent. Professor Juha Räikkä from University of Turku acted as the Kustos (chair).
An electronic version of Hämäläinen’s dissertation can be found here.