Filosofit promootiossa

Turun yliopiston tohtoripromootio järjestettiin 28. – 30.5.2015

Promootion kolmipäiväisiin juhlallisuuksiin kuulua erilaisia tapahtumia. Näyttäviä osia ovat promootioakti ja promootiokulkue. Promootioaktissa Turun konserttitalolla promoottori asettaa hatun promovoitavan tohtorin päähän ja ojentaa tälle miekan. Promootiokulkue taas marssii konserttitalolta Tuomiokirkolle.

Filosofian oppiaineesta promootioon liittyviä tehtäviä olivat hoitamassa professori Olli Koistinen ja valtiotieteiden tohtori Mika Hämäläinen. Koistinen toimi yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan promoottorina. Hämäläinen kantoi promootioaktissa Suomen lippua ja promootiokulkueessa Turun yliopiston lippua. Promootiojuhlallisuuksiin osallistui myös professori Juha Räikkä.

Professori Olli Koistinen yhteiskuntatieteellisen tiedekunannan promoottorina.
Professori Olli Koistinen seisomassa puhujakorokkeella Turun yliopiston tohtoripromootion promootioaktissa Turun konserttitalolla 29.5.2015. Koistinen toimi yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan promoottorina. Kuva: Juha Räikkä
VTT Mika Hämäläinen kantamassa Suomen lippua Turun yliopiston tohtoripromootiossa 29.5.2015 Turun konserttitalossa.
VTT Mika Hämäläinen kantamassa Suomen lippua Turun yliopiston tohtoripromootion promootioaktissa Turun konserttitalolla 29.5.2015.                                                                            Kuva: Juha Räikkä

Promootioperinteestä voi lukea lisää Turun yliopiston sivuilta.

 

Filosofian opiskelijoiden työelämäpäivä

Työllistyminen generalistina herättää monessa kysymyksiä. Filosofian ainejärjestö Dialectica järjesti 12.5. yhdessä Turun yliopiston työelämäpalveluiden kanssa tilaisuuden filosofian alalta valmistuneiden työmarkkinoista. Aamupäivän aikana lähestyttiin urasuunnittelua omista vahvuuksista käsin, tutustuttiin harjoittelumahdollisuuksiin ja käytiin läpi tilastoja vastavalmistuneiden filosofien työtilanteesta.

Sanna Tuominen kannusti opiskelijoita työnhakuun ja urasuunnitteluun omien vahvuuksien ja tavoitteiden pohjalta. Pilvi Lempiäinen (kuvassa) esitteli Rekryn keräämää tilastoa filosofiaa pääaineena opiskelleiden työtilanteesta. Data paljasti, että vaikka filosofit työllistyvät monenlaisiin tehtäviin myös yliopiston ulkopuolella, useimmat vastanneet alumnit kertoivat voivansa hyödyntää opintojaan työelämässä ja työtehtävien vastaavan vaatimustasoltaan koulutusta.

Harjoittelua on yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta valmistuneiden joukossa pidetty merkittävänä työllistymisen kannalta. Hannele Kaitaranta kertoi yliopiston harjoittelutuesta, kansainvälisen harjoittelun apurahoista ja harjoittelumahdollisuuksista Suomessa ja ulkomailla.

Kysymykset siitä, millaiset ‘oman alan’ työmahdollisuudet opiskelijoita odottavat ja mitä ylipäänsä ‘oman alan työ’ filosofille on, herättivät keskustelua opiskelijoiden joukossa: erään näkemyksen mukaan ainoastaan tutkimusta voidaan pitää aidosti filosofian alan työnä, toiset taas mielsivät myös mm. opetustyön ja järjestöalan tehtävien vastaavan usein filosofin koulutusta.

 

A Workshop in Philosophy @Turku

Phil unit organizes a workshop with title Perception and thinking in, by and of Nature on May 22, 2015. The venue of the workshop is at premises of the unit.

The schedule is as follows:

9.15   Paolo Leonardi and Joseph Almog “Word and Thing”

10.30   Helena Siipi “Unnatural species?”

11.45   Jessica Pepp “Mental dissent”

 

13.00       Lunch Break

 

14.15       Tapio Korte “Frege on perception in Der Gedanke”

15.30       Hemmo Laiho “The manifold which strikes the eye”

16.45       Jani Sinokki and Joseph Almog “Descartes’ metaphysics of being/thinking”

Esa Saarinen – Reflections on Socratic Existentialist Philosophy

Filosofi Esa Saarinen piti vierailuluennon torstaina 23.4. otsikolla ” Reflections on Socratic Existentialist Philosophy”. Saarinen kartoitti luennossaan pääasiassa omakohtaisten esimerkkien avulla mahdollisia tapoja tehdä filosofiaa sokraattisesta hengessä. Hänen luentonsa oli osa oppiaineen järjestämää eksistentiaali-filosofian kurssia.

Saarisen viesti filosofian opiskelijoille ja tutkijoille oli, että maailmaan voi vaikuttaa muutenkin kuin tutkimuksen kautta. Oma filosofian tuntemus ei saa jäädä pelkäksi abstraktiksi tiedoksi, vaan sen täytyy konkretisoitua myös arjessa ja omassa elämässä, erityisesti toisten ihmisten kohtaamisessa. Tässä Saarinen katsoi nykyisellä akateemisella filosofialla olevan vielä parantamisen varaa.

Muutama yleisökysymys haastoi Saarisen oman painotuksen, joka on selvästi positiivisessa. Erityistä huolta aiheutti perinteisen filosofian argumentatiivinen luonne, joka tuottaa vastakkainasettelun näkemysten välille, ja se, voiko Saarisen positiiviseen keskittyvä filosofia olla yhteen sovitettavissa tämän perinteisemmän, konfrontaatioita tuottavan filosofian kanssa.

Saarinen totesi, että filosofit ovat monesti tarkkoja siitä, miten ”filosofia” terminä määritellään, ja jos se, mitä hän tekee, ei lopulta sovi tuohon määritelmään, ei se haittaa häntä. Toisaalta Saarinen ei nähnyt todellista ristiriitaa argumentatiivisen filosofian ja hänen oman positiivisen asennoitumisensa kanssa: argumentoidakin voi monella eri tavalla, myös positiivisesti ja riitelemättä, kuten Saarisen oma esimerkki eittämättä osoittaa.

Holhous ja huolenpito -seminaari

UNESCO Chair in Bioethics Suomen yksikkö järjesti yhteistyössä filosofian oppiaineen kanssa “Holhous ja huolenpito”-aiheisen seminaarin 21.4.2015. Seminaarin tavoitteena oli tarkastella esimerkiksi yksilön ja yhteiskunnan vastuuseen sekä holhouksen ja huolenpidon väliseen rajanvetoon liittyviä kysymyksiä.

Katarina Warpenius
Katariina Warpenius puhui alkoholipoliittisesta sääntelystä Suomessa.

Päivän aluksi kuultiin kaksi näkökulmaa terveydenhuollon piiristä. Terveystieteiden tohtori Lauri Kuosmanen puhui pakkohoidosta psykiatrisen sairaanhoidon piirissä. UNESCO Chair in Bioethics Suomen yksikön johtoryhmän jäsen, lastentautien erikoislääkäri Samuli Rautava puolestaan esitti lastenlääkärin näkökulman lapsipotilaiden holhoamiseen. Hän muun muassa pohti, miksi aikuisille sallitaan lääketieteellisesti huonolta vaikuttavia valintoja oman hoitonsa suhteen autonomian perusteella, mutta lapsille ei.

Juho Ritola
Juho Ritola esitti filosofi-vapaalaskijan näkökulman holhous ja huolenpito-teemaan.

Seminaarin loppupuolella kuultiin THL:n tutkija Katariina Warpeniuksen puheenvuoro suomalaisesta alkoholipolitiikasta. Warpeniuksen esityksessä keskityttiin erityisesti tutkimaan yökerhojen aukioloaikojen rajoittamisen mahdollisia vaikutuksia alkoholinkäyttöön ja siihen liittyviin pahoinpitelytapauksiin. Lisäksi kuultiin filosofian laitoksen tutkijan Juho Ritolan esitys vapaaseen laskuun liityvistä holhous ja huolenpito-näkökulmista. Ritolan näkemyksen mukaan vapaaseen laskuun, kuten muihinkin lajeihin, liittyy riskejä, mutta taitava harrastaja on tietoinen riskeistä ja pyrkii minimoimaan itselleen ja muille koituvan harmin.

Tapahtuma on jatkoa viime vuoden “Tieteen luotettavuus ja terveystutkimuksen journalismin etiikka” -seminaarille.UNESCO Chair in Bioethics Suomen yksikkö pyrkii myös tulevaisuudessa järjestämään vastaavia yhden päivän seminaareja pitääkseen yllä yhteiskunnallista ja akateemista keskustelua bioeettisistä aiheista.

Voit lukea lisää seminaarista myös yliopistoviestinnän artikkelista täältä.

The UNESCO Chair in Bioethics Finnish Unit organized a one-day seminar on care and paternalism in cooperation with the Unit of Philosophy. The four speakers of the seminar delivered excellent approaches on the themes of care and paternalism in the context of Finnish healthcare, alcohol policies and “extreme” sports.

 

 

Väitös: Mika Hämäläinen – Paremmuuden käsite urheilussa

Mika Hämäläinen
Mika Hämäläinen pitämässä lectiota (oikealla). Vastaväittäjänä toimi professori Mike McNamee ja kustoksena profesori Juha Räikkä.

VTM Mika Hämäläinen puolusti väitöskirjaansa perjantaina 20.3. aiheenaan ”paremmuuden käsite ja urheilukilpailut” (The Concept of Betterness and Sport Competitions). Hämäläisen vastaväittäjänä toimi professori Mike McNamee Swansean yliopistosta. Kustoksena toimi professori Juha Räikkä Turun yliopistosta.

Hämäläinen analysoi väitöskirjassaan paremmuuden käsitettä urheilukilpailussa. Toisinaan katsojien mielestä paras kilpailija tai joukkue ei ole virallisten tulosten mukainen voittaja. Hämäläisen mukaan tämä on mahdollista, koska paremmuus määräytyy virallisen tuloksen lisäksi myös ideaalisesti tuomaroidun lopputuloksen ja osoitetun taidokkuuden perusteella.Yhdessä nämä kolme kriteeriä määräävät paremmuuden urheilukilpailussa.

Usean kriteerin vaikutus mahdollistaa sen, että esimerkiksi jalkapallossa joukkue, joka on osoittautunut enemmän taitoa saattaa olla hävinnyt virallisen tuloksen mukaan. Tuomarointi voi olla epäonnistunut siten, että tuomaroinnin virheiden puuttuessa olisi tulos ollut toinen.

Toisaalta joukkue tai kilpailija voi osoittaa enemmän urheilullista taidokkuutta kuin voittanut joukkue. Esimerkiksi jalkapallojoukkue voi osoittaa enemmän taidokkuutta kuin vastustaja, mutta hävitä pelin esimerkiksi tuomarivirheen takia. Näin on mahdollista että voittanut joukkue on tosiasiassa osoittanut vähemmän taidokkuutta ja olisi myös ideaalisesti tuomaroidun lopputuloksen mukaan häviäjä. Tämä kriteerien hajoaminen siten että virallinen tulos ei heijastele niitä kaikkia mahdollistaa erimielisyydet lopputuloksesta.

Hämäläisen väitökirja löytyy sähköisessä muodossa täältä.

***

MSSc Mika Hämäläinen defend his doctoral dissertation The Concept of Betterness and Sport Competitions in University of Turku on March 20th 2015. Professor Mike McNamee from Swnasea University acted as his esteemed opponent. Professor Juha Räikkä from University of Turku acted as the Kustos (chair).

An electronic version of Hämäläinen’s dissertation can be found here.

Seminar on Philosophy of Sport

Two international researchers of philosophy of sport visit the Unit of Philosophy

Unit of Philosophy organised a seminar “Doping, Death, Danger, Sport and Philosophy” on 18th of February in 2015. The seminar had two speakers from the Charles University in Prague: Professor Jim Parry and Doctor Irena Martínková. Parry is, amongst others, Series editor in Routledge’s  Ethics and Sport book series and Martínková has, for instance, published  articles in the journal  Sport, Ethics and Philosophy.

Jim Parry
Jim Parry

Parry asked in his presentation “What’s wrong with doping?” and discussed various arguments which have been offered to show that doping is problematic. Martínková focused on talking about dangerous sports from the phenomenological viewpoint.

Irena Martínková
Irena Martínková

 

Väitöskirja: The Rejection of Prioritarianism

Arvi Pakaslahden väitöskirja ”The Rejection of Prioritarianism” tarkastettiin perjantaina 16.1.2015 Publicumin luentosalissa Pub 3. Vastaväittäjänä toimi professori Kaisa Herne Tampereen yliopistosta ja kustoksena filosofian oppiaineen professori Eerik Lagerspetz. Väitöskirjassaan Pakaslahti ehdottaa, että prioritarismi on monella tapaa ongelmallinen näkemys. Prioritarismia tutkija kuvailee muun muassa seuraavasti: “Prioritarismi voidaan ymmärtää yhdeksi painotetun utilitarismin muodoksi ja näin ollen utilitarismin jatkeeksi” (väitöskirjan sivu vii).

Pakaslahden väitöskirjaan voi tutustua Turun yliopiston julkaisuarkistossa.

Väittelijä Arvi Pakaslahti
Arvi Pakaslahti

 

Turun yliopisto ja Åbo Akademi opetusyhteistyöhön filosofian alalla

Turun yliopiston ja Åbo Akademin filosofian yksiköt ovat marraskuussa solmineet sopimuksen, jossa sovitaan opetuksen korvaavuuksista. Jatkossa TY:n opiskelijat voivat vapaasti osallistua ÅA:n filosofian kursseille ja päinvastoin. Kurssien korvaavuuksista sovitaan ”kotiyliopistoissa”. Samalla sovittiin siitä, että englanninkielistä kurssitarjontaa pyritään entisestään lisäämään. Tehokas informaation kulku yksiköiden kanssa varmistetaan.

Yhteistyösopimuksella on merkittäviä synergiaetuja, sillä Turun yliopiston ja Åbo Akademin filosofian yksiköiden tutkimus- ja opetusprofiilit poikkeavat toisistaan. Opiskelijat hyötyvät sopimuksesta huomattavasti.

Sopimus on hyvin linjassa rehtoreiden aiemmin tekemän sopimuksen kanssa, jossa Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteistyötä vahvistetaan.

Sopimuksen yksiköiden välillä allekirjoittivat dekaanit Kimmo Rentola ja Holger Weiss. Neuvottelut opetusta koskevan sopimuksen sisällöstä käytiin hyvässä hengessä molempien filosofian yksiköiden edustajien kesken.

***

Philosophy Units of University of Turku and Åbo Academi sign a cooperation agreement

Turku Phil unit has signed an agreement with the phil unit of Åbo Academi that defines equivalences in the courses given in the universities. From now on the students of University of Turku can freely attend to courses in Academi and vice versa. The compensations will be arranged in the university in which the attendant is a student. The plan is also to increase the number of courses given in English. In addition communication between the units will be enhanced.

The agreement creates significant benefits in terms of synergy, for there is a marked difference in the research profiles of the units. Thus the students will profit from the agreement substantially.

The agreement is well in line with the agreement signed earlier by the rector of the universities, in which the cooperation between University of Turku and Åbo Academi is strengthened.

The agreement between the units was signed by deans Kimmo Rentola and Holger Weiss. Negotiations concerning the agreement were conducted in a friendly atmosphere among the representatives from both units.

 

 

Luentosarja urheilun filosofiasta

Tohtorikoulutettava Arvi Pakaslahti pitää luentosarjan urheilun filosofiasta 17.11.–4.12.2014 maanantaisin ja torstaisin klo 12–14. Paikkana on seminaarihuone 150. Luentosarja on ensimmäinen urheilua käsittelevä kurssi Turun yliopiston filosofian oppiaineessa.

Arvi Pakaslahti
Kuvassa Arvi Pakaslahti. Taustalla on maalaus Juhani Pietarisesta, joka toimi käytännöllisen filosofian professorina vuosina 1976–2002. Muotokuvan on maalannut Jari Jula (valokuva: Mika Hämäläinen).

Pakaslahti vastasi neljään kysymykseen kurssiinsa liittyen:

Miksi filosofian tutkija luennoi urheilusta?
Mielestäni urheiluun liittyy monia filosofisesti erittäin kiinnostavia ja haastavia kysymyksiä.

Mitä aiheita käsittelet kurssilla?
Käsittelen esimerkiksi onneen, paremmuuteen, ansiokkuuteen, sääntöihin, ranking-järjestelmiin, saavutuksiin, menestykseen ja voittamiseen liittyviä käsitteellisiä ja normatiivisia kysymyksiä urheilun kontekstissa.

Kenelle suosittelet kurssia?
Suosittelen kurssia luonnollisesti niille filosofian opiskelijoille, jotka ovat erityisen kiinnostuneita urheilusta tai ainakin joistakin urheilulajeista. Lisäksi on syytä huomata, että urheilun filosofia ja pelien filosofia kytkeytyvät osittain vahvasti toisiinsa. Kurssi saattaakin olla kiinnostava myös sellaisille filosofian opiskelijoille, joiden filosofinen kiinnostus urheilua kohtaan on hieman rajoittuneempaa, mutta jotka ovat erityisen kiinnostuneita joistakin sellaisista peleistä, jotka eivät ole urheilua.

Oppiaineessa on sinun lisäksesi toinen tutkija, joka käsittelee urheilua. Tohtorikoulutettava Mika Hämäläinen viimeistelee väitöskirjaansa paremmuuteen liittyvistä kysymyksistä urheilussa. Onko urheilun filosofinen tutkimus kasvattamassa suosiotaan?
Se on nähdäkseni selvässä nousussa. Siitä on osoituksena se, että vuonna 2007 perustettiin urheilun filosofiaan keskittyvä lehti Sport, Ethics and Philosophy ja että viime vuonna perustettiin urheilun filosofiaan keskittyvä lehti Fair Play. Revista de Filosofía, Ética y Derecho del Deporte. Journal of the Philosophy of Sport julkaisi vuoteen 2000 asti yhden numeron vuodessa. Nykyään se julkaisee kolme numeroa vuodessa. Sport, Ethics and Philosophy on julkaissut vuodesta 2011 lähtien neljä numeroa vuodessa entisen kolmen sijaan.

Kurssin tiedot ovat luettavissa filosofian opetusohjelmasta.


Doctoral candidate Arvi Pakaslahti will give a lecture series about philosophy of sport during a period starting from the 17th of November and ending to the 4th of December in 2014. Lectures are organized on Mondays and Thursdays from 12 to 14 in seminar room 150 in the Unit of Philosophy. The language of the lectures is Finnish.