Artikkelit

Julkaistu

Tapahtuma: Seminar on Early Modern Philosophy: Infinity and Beyond 11.-12.6.2019

Filosofian oppiaine järjesti kesäkuussa kansainvälisen, poikkitieteisen seminaarin uuden ajan alun filosofiassa.

Tiistaina 11.6. puhuivat Sam Levey Dartmouthin yliopistosta Leibnizin käsityksistä äärettömästä ja äärettömän pienestä, Vesa Halava Turun yliopiston matematiikan laitokselta Gerhard Gentzenistä ja professori Jeffrey K. McDonough Harvardin yliopistosta Leibnizin Monadologiasta ja kompossibiliteetin ongelmasta.

Keskiviikkona esitelmän pitivät Jen Nguyen Harvardista Leibnizin etäisyyskäsityksestä ja hiljan väitöskirjaansa Turun yliopistossa puolustanut Veli Virmajoki tieteen välttämättömyydestä.

Turun yliopistoa edustivat myös professori Olli Koistinen, joka esitti näkemyksen äärettömyys- ja avaruuskäsitysten jatkumosta Descartesin, Malebranchen ja Kantin filosofioiden välillä, Jani Sinokki, joka vertasi Descartesin ja Jerry Fodorin näkemyksiä mielen ja maailman suhteesta, sekä professori Joseph Almog, joka esitti Descartesin ja Kantin metafysiikasta ponnistavan näkemyksen, joka tuo uuden ajan alun systemaattisen metafysiikan nykyaikaan.

Julkaistu

Väitös VTM Veli Virmajoki 10.6.2019

VTM Veli Virmajoen väitöskirja Cementing Science. Understanding Science through Its Development tarkastettiin Turun yliopistossa 10.6. Vastaväittäjänä toimi professori Jeffrey K. McDonough Harvardin yliopistosta, ja tilaisuuden kustoksena toimi professori Olli Koistinen.

Virmajoen väitöskirja tarkasteli tieteen historian filosofiaa esittäen kontrafaktuaalianalyysille perustuvan mallin tieteen historian tutkimuksen luonteesta. Vastaväittäjä oli tyytyväinen Virmajoen väitöskirjaan ja hänen kykyynsä puolustaa työtään argumentein, ja piti myös Virmajoen kehittämää viitekehystä hedelmällisenä maaperänä jatkohypoteeseille ja -tutkimukselle.

Väittelijä Veli Virmajoki (oik.) valmiina vastaamaan vastaväittäjä professori Jeffrey K. McDonough’n (vas.) esittämään kysymykseen kustoksen Olli Koistisen valvoessa.

Lisätietoa aiheesta väitöstiedotteessa. Väitöskirja on luettavissa verkossa Turun yliopiston julkaisutietokannassa.

Julkaistu

Filosofiaa yleistajuisesti yksikössämme – katso kuvat!

Alkuvuodesta 2019 toteutettiin ensimmäistä kertaa kurssi Filosofian yleistajuistaminen ja viestintä osana filosofian viestinnänkehittämishanketta. Kurssilla opiskelijat muokkasivat opinnäytteistään tai seminaaritöistään yleistajuiset esitykset, jotka äänitettiin ja julkaistiin hankkeen blogissa.

Äänitteet ovat kuultavissa vielä toukokuun loppuun asti. Blogialustan tuottaman tilastoinnin perusteella voi sanoa filosofian kiinnostaneen ihmisiä: jokaista äänitettä on kevään mittaan kuunneltu useita kymmeniä kertoja, mikä on varsin hyvin täysin uudelle ja kokeelliselle hankkeelle.

Osana hanketta valmistui myös ohjeistus äänitteiden tekoon. Ohjeet on kirjoitettu ja kuvitettu siten, että periaatteessa (lähes) kenen tahansa filosofin pitäisi niiden avulla pystyä saamaan aikaan äänite ja vielä julkaista se.

Toivomme, että tämä innostaa filosofeja kertomaan tekemästään työstä, joka usein tuntuu jäävän lukemattomien lähteiden hyllyyn.

Julkaistu

Väitös FL Henri Pettersson 3.5.

Vastaväittäjä Daniel Cohnitz (vas.), kustos Jussi Haukioja ja väittelijä Henri Pettersson.

FL Henri Petterssonin väitöskirja Metaphilosophical Themes tarkastettiin Turun yliopistolla perjantaina 3.5. Vastaväittäjänä toimii professori Daniel Cohnitz Utrechtin yliopistosta ja kustoksena professori Jussi Haukioja Trondheimin yliopistosta.

Vastaväittäjä esitti (odotetusti) väitöskirjan hyväksymistä, ja menestyksekästä väitöskirjan puolustusta juhlittiin ravintola Koulussa mitä mainioimpien metafilosofisten keskusteluiden kera.

Julkaistu

Populismista yliopistolla 17.4.2019

Filosofian, poliittisen historian ja valtio-opin laitos järjesti professori Joseph Almogin johdolla vapaamuotoisen workshopin populismista 17.4. Turun yliopistolla. Puhujina olivat Juha Ovaska (poliittinen historia) ja Lars Vinx (Cambridge, Faculty of Law). Vinx on aiemmin toiminut myös filosofian oppiaineen vierailevana professorina.

Keskusteluissa korostuivat erityisesti teoreettisen jäsentämisen välttämätön rooli populismin ymmärtämisessä ja demokratian teorian ymmärtämisen merkitys nykyisten, osin epäonnistuneiden demokraattisten järjestelyiden korjaamisessa.

Lars Vinx (Cambridge) esitelmöi perustuslaillisen teorian ja populismin suhteesta.
Julkaistu

Seminaari Milanon filosofien kanssa

Huhtikuun ensimmäisellä viikolla filosofian oppiaineen väki sai tilaisuuden esitellä tutkimustaan Milanosta vierailulle saapuneelle tutkijajoukolle. Milanon filosofit puolestaan kertoivat omasta viimeaikaisesta työstään. Aihepiirit liikkuivat ajan filosofiasta tunteiden filosofiaan ja teon ja toiminnan filosofiasta neuroetiikkaan. Milanosta alustuksen pitivät Anna Ichino, Giuliano Torrengo ja Clotilde Calabi, Turusta taas Elisa Aaltola, Valtteri Arstila ja Mireille Musangamfura. Joseph Almog osallistui aktiivisesti seminaarin loppukeskusteluun, jossa pohdittiin neurotieteiden ja filosofian suhdetta ja erityisesti kysymystä siitä, mitä ne voivat antaa toisilleen.

Bilateraalinen yhteistyö Milanon kanssa on nyt käynnistetty. Seuraavaksi tavataan Milanossa. Vastaavia kahdenvälisiä kumppanuuksia Turun filosofeilla on menneinä vuosina ollut mm Upsalan, Tarton ja Jerevanin filosofien kanssa.

Julkaistu

Filosofian yhteistyö Veritas foorumin ja Åbo Akademin kanssa jatkuu

Uskonto – hyvää ja kaunista?

26.3. klo 16.15-18.00 Publicum sali Pub 1, Assistentinkatu 7.

Hanne Appelqvist ja Joseph Almog keskustelevat Veritas Forumin tilaisuudessa Turun yliopistossa 26.3. Keskustelua moderoi TT, yliopisto-opettaja Anssi Ollilainen Åbo Akademista.

Miten Jumala, kärsimys ja kauneus liittyvät toisiinsa? Voiko meillä olla niistä tietoa tai voimmeko ajatella kyseisiä käsitteitä mielekkäästi? Entä ajattelevatko älyköt kauneutta ja Jumalaa turhan teoreettisesti?

Immanuel Kantin mukaan meillä ei voi olla tietoa Jumalasta tai vapaudesta, koska tieto edellyttää aistimellista sisältöä. Kant kuitenkin väittää, että voimme tarkastella luontoa näkökulmasta, joka näyttää sen moraalisille pyrkimyksillemme vieraanvaraisena. Kantille puhtaimman esimerkin tästä näkökulmasta tarjoaa kauneusarvostelma, toteaa Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin varajohtaja Hanne Appelqvist.

Erityisesti älymystön edustajat tapaavat puhua kauneudesta ja Jumalasta äärimmäisen teoreettisesti, sanoo filosofian professori Joseph Almog Turun yliopistosta. Kuitenkin kohtaamme kauneuden suoraan, välittömässä kokemuksessa. Tästä syystä Dostojevski sanoo kauneuden pelastavan maailman.

 

Julkaistu

Filosofiaa ja matematiikkaa Turussa

15. maaliskuuta 2019

Turku workshop on incompleteness and independence

Professori Joseph Almogin organisoima seminaari pidetään Publicumilla luentosalissa Pub 4.

Ohjelma:

10.00 Joseph Almog (Turku) Opening remarks on workshop theme

10.30 Gabriel Sandu (Helsinki) Independence friendly logic

11.30 Ulla Karhumäki (Manchester) Morley-Group theoretic questions and model theory

12.15 Andrei Rodin (St. Petersburg) Genetic and Axiomatic Methods of Theory-Building from Hilbert to Voevodsky

13.00 Lunch

14.00 Teemu Pirttimäki (Turku) Lindstrom’s theorem

15.30 Kai Hauser (Berlin) What computers cannot do

16.30 Vesa Halava/Joseph Almog (Turku) Completeness  as existence of non standard models

17.15-17.30 Concluding Remarks

Julkaistu

Turun filosofia mukana SFY:n tekoälykollokviossa

Suomen Filosofinen Yhdistys (SFY) järjesti Tampereella 17.–18.1. vuosikollokvionsa otsikolla ”Tekoäly, ihminen ja yhteiskunta”. Turun filosofia oli näkyvästi edustettuna tapahtumassa.

Valtteri Arstila (yhdessä Pii Telakiven, Helsinki, kanssa) esitteli ”Tietoisen tekoälyn reunaehtoja”. He tarkastelivat uusia mielen ja ympäristön vuorovaikutuksellisuutta korostavia teorioita mielestä, ja esittelivät miten nämä ovat jo nyt käytössä robotiikassa, ja ovat tuottaneet lupaavia, filosofisestikin mielenkiintoisia tuloksia.

Jani Sinokki puolestaan yhdisteli Descartesin mielenmetafysiikka tekoälyyn liittyvään komputationalistiseen mielikäsitykseen esittelemällä ”Relationaalisen mallin kognitiosta”.

Filosofian oppiaineen väitöskirjatutkijat Mireille Musangamfura ja Laura Puumala, yhdessä Helena Siiven ja Marko Ahteensuun (Tampere) kanssa esittelivät tulevaa projektiaan otsikolla ”Periaate-etiikkaa autonomisille asejärjestelmille?”. Heidän projektinsa vastaa autonomisten asejärjestelmien ohjelmoitiin ja käyttöön liittyvien eettisten kysymyksien problematiikkaan kehittämällä teoriaa, jonka avulla näitä kysymyksiä voitaisiin tarkastella paremmin.

Marko Ahteensuu (vas.), Helena Siipi, Laura Puumala ja Mireille Musangamfura puhumassa autonomisiin asejärjestelmiin liittyvistä eettisistä kysymyksistä.

Väitöskirjatutkijamme Polaris Koi (yhdessä Olli I Heimon, Turun kauppakorkeakoulu, kanssa) esitelmöi otsikolla ”Koneoppimisalgoritmit mahdollistavat jo ihmisen parantelun”.

Polaris Koi (vas.) esitelmöi tekoälyn mahdollistamasta ihmisen parantelemisen mahdollisuuksista.

Turun filosofiayhteisön jäsenen, lääketieteellisen etiikan professori Veikko Launiksen kirja ”Ihmisarvo” julkistettiin osana tapahtumaa. Kirjasta voi lukea lisää Turun yliopiston tiedotteesta, sekä esimerkiksi ePressistä.

Veikko Launis (oik.) haastateltavana kirjansa ”Ihmisarvo” julkistamistilaisuudessa.

Kollokvion esitelmien tallenteet ovat avoimesti katsottavissa verkossa.

Julkaistu

Rasismi ja filosofia -kirjalle myönteisiä arvosteluja

Rasismi ja filosofia -kirja julkaistiin tammikuussa 2017, ja kirjan kaksivuotispäivän kolkutellessa on otollinen aika tarkastaa saldoa, erityisesti kirjan saadessa jälleen positiivisen arvostelun.

Kirjan ensimmäinen painos myytiin nopeasti loppuun, toista painosta on vielä jonkin verran jäljellä. Kirja noteerattiin esim. Turun kirjamessuilla, ja sen sisältämiä artikkeleita on käytetty myös muussa akateemisessa tutkimuksessa, esimerkiksi koskien yläkouluikäisten syrjinnän, kiusaamisen ja rasismin kokemuksia (linkki pdf-tiedostoon).

Teoksesta on tähän mennessä julkaistu tiettävästi kaksi arvostelua, jotka molemmat erittäin positiivisia. Lainattua:

”Rasismi ja filosofia on lukukokemus, joka laittaa lukijan todella pohtimaan asioita. Se auttaa myös muuttamaan omia käsityksiä ja miettimään asioita aiempaa laajemmasta ja monipuolisesta näkökulmasta. [- -] Olen vakuuttunut, että mikäli mahdollisimman moni lukisi Rasismi ja filosofia –teoksen, se tekisi maailmasta paremman paikan elää meille kaikille”. (Kasvatus 3/2017, 263; arvio ei vielä avoimesti saatavilla.)

”Kokonaisuudessaan Rasismi ja filosofia tarjoaa lukijalle uusia näkökulmia avaavan kokonaisuuden. Näistä näkökulmista on hyötyä myös empiirisemmin orientoituneille tutkijoille. Näin kirja myös lunastaa lupauksensa uusien ajattelun välineiden tarjoajana. Kirjaa voikin filosofien lisäksi suositella myös empiiristä tutkimusta tekeville yhteiskuntatieteilijöille ja kulttuurintutkijoille. Rasismi ja filosofia on hyvä esimerkki siitä, kuinka filosofinen ajattelu voi tarjota tutkimuksellisia ja ajatuksellisia eväitä myös muiden tieteenalojen harjoittajille.” (Agricola 12.11.2018)

Kirja tuli huomioiduksi myös filosofian opiskelijoiden ainejärjestön Dialectica ry:n 50-vuotisjuhlissa pidetyssä juhlapuheessa, mistä suuri, nöyrä kiitos on paikallaan.