Kulttuuriperinnön toimijat-sarja
Sarjassa julkaistaan näytteitä kevään 2020 Kulttuuriperinnön toimijat etäkurssin harjoituksista, joissa tuotettiin kuvitteellisia henkilöhaastatteluita Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran elämäkerrallisten tietokantojen pohjalta.
Tervehdys! Voisitko esitellä itsesi niille, jotka eivät välttämättä tunne sinua niin hyvin, herra Ahlström?
-Olen teollisuuspatruuna Antti Ahlström. Hopealusikka suussa en kuitenkaan syntynyt, vaan olen taustaltani talonpoikaisista lähtökohdista. Suotuisan avioliiton ja menestykseen yritysjohtamisen avulla nousin harmaan kansan joukosta yhdeksi Suomen rikkaimmista miehistä. Isäni oli Erkki Ahlström, ja äitini oli Anna, tyttönimeltään Norrgård. Perheemme, kuten niin moni tuohon aikaan Suomen länsirannikolla, oli kaksikielinen.
Miten aloitit yritysurasi?
-Rikkaiden häiden jälkeen pääsin isännäksi suurelle ja hyvin menestyvälle tilalle, jossa maataloutta täydensi pienimuotoinen tehdastoiminta: vesimylly ja pieni lumppupaperitehdas itse tilalla, sekä osakkuus Lankosken kylän kotitarvesahasta. Avioliiton mukana tulleet rahanlähteet eivät tietenkään riittäneet ja niinpä lähdin töihin vanhan äijäni kanssa. Isäni kanssa aloin työskentelemään puutavaran parissa. Ostimme ja myimme puuta. Veljeni kanssa oli myös toimintaa, lähinnä merenkulkuun liittyviä juttuja. Laivanvarustamo oli tärkeä tulonlähde 1860-luvulla.
Mikä oli se lopullinen niitti, että teistä tuli niin tunnettu patruuna?
-Rautaruukin osto Noormarkusta oli käännekohta. Varatuomari K.J. Lönegrenin omaisuus pakkohuutokaupattiin. Siihen kuului rautaruukin lisäksi useita muita teollisuus- ja maatalouskomplekseja. Hankin näistä omistuksiini suuren osan. Siitä sain laajan ja mittavan yritysportfolion.
Miten teollinen tuotanto muuttui, aikojen saatossa?
-Alkutaipaleella, kuten tulikin mainittua, raha tuli vaimoni tilalta. Veljeni kanssa aloitettu laivanvarustaminen oli myöskin tuottoisaa aluksi. Luovuin kuitenkin laivoista 1870-luvulla ja aloin sijoittamaan rautaruukkeihin ja puutavaraan. Vuonna 1896 yhteenlasketusta jalostusarvosta 5 prosenttia tuli rautaruukeista ja 95 prosenttia sahoista. Sahateollisuus oli siis tuottoisinta.
Kiitos haastattelusta herra Ahlström!
-Olkaa hyvä, pojankloppi!
Ville Vuorela
Viimeisimmät kommentit