Turun yliopiston Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkinto-ohjelman opiskelijoiden, henkilökunnan ja yhteistyökumppaneiden näkemyksiä kulttuurista, yhteiskunnasta ja yliopistoelämästä.

Tekijä: annakimpimaki

Neljäs vuosi menossa porilaisena, enkä vieläkään ole tullut katumapäälle~!
Suoritin kandidaatin tutkinnon kulttuuriperintö pääaineenani ja kulttuurituotanto, museologia ja Aasian ohjelma-opintokokonaisuus sivuaineinani. Maisterivaiheessa pääaine on pysynyt samana ja tällä hetkellä sivuaineenani on vain journalistiikka.

Mitä sivuaineeksi?


Eräs Porin yliopistokeskuksen valteista on sen tarjoama laaja ja mielenkiintoinen sivuainevalikoima. Sivuaineita voi opiskella yliopistokeskukselle ominaisen ristiinopiskelun kautta tai suorittamalla kursseja avoimen yliopiston puolelta. Ristiinopiskelu mahdollistaa sen, että opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa yksittäisiä kursseja tai kokonaisen sivuaineen yliopistokeskuksen eri yksiköiden opetustarjonnasta. Yliopistokeskuksen tarjonnasta vastaavat Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston, Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun Porissa sijaitsevat yksiköt. Näin opiskelijan on mahdollista valita omien mieltymystensä mukainen sivuaine opiskeltavaksi. Vaihtoehtoina ovat mm. markkinointi, yrittäjyys, ohjelmistotekniikka tai vaikkapa sosiaalitieteet.

Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma tarjoaa opiskeltavaksi kulttuurituotannon suunnittelua, museologiaa ja elämysmatkailua. Lisää näistä kyseisistä sivuaineista ja ristiinopiskelusta voi lukea osoitteista:

http://www.utu.fi/fi/yksikot/hum/yksikot/ktmt/opiskelu/oppiaineet/Sivut/home.aspx &

http://www.ucpori.fi/ristiinopiskelu

Tässä kirjoituksessa tulemme esittelemään yhden mahdollisen sivuaineen, kenties vähemmän tunnetun, mutta silti erittäin esittelemiskelpoisen: Asian programme- sivuainekokonaisuuden.

Yliopistojen Aasia-verkoston tarjoaman Aasia sivuainekokonaisuuden pystyy suorittamaan täysin verkko-opintoina. Haku kyseiseen sivuaineeseen on lokakuussa ja hakemuksen pystyy täyttämään osoitteessa: http://www.asianet.fi/about-us/. Kaikki jotka ovat Turun yliopiston tai muiden jäsenyliopistojen opiskelijoita, saavat suorittaa verkoston tarjoamia kursseja ilmaiseksi. KTMT:n opiskelijoille tämä on siis täysin maksutonta. Opiskelija voi joka suorittaa yksittäisiä kursseja, valita Asian Programme- sivuainekokonaisuuden tai Mini Minor-sivuainekokonaisuuden. Mini Minor on 10op laajuinen ja se onkin nimensä mukaisesti tarkoitettu opiskelijoille, joilla ei ole halua, aikaa tai mahdollisuutta suorittaa laajempaa kokonaisuutta. Mini Minorissa voi mielenkiintonsa mukaan syventyä vain yhteen maantieteelliseen alueeseen Aasiassa.

Itse en kuitenkaan suosittele Mini Minoria, sillä Asian-programme sivuainekokonaisuus (25op) tarjoaa paljon laajemman ja syvällisemmän katsauksen Aasiaan. Se tarjoaa kattavat perustiedot kaikille ja on etenkin hyödyllinen opiskelijoille, jotka haluavat tulevaisuudessa suuntautua opinnoissaan Aasiaan tai joiden urasuunnitelmat kohdistuvat juuri kyseiselle alueelle. Opinnoissa perehdytään kattavasti Itä-, Kaakkois- ja Etelä-Aasian yhteiskuntiin, kulttuuriin ja liiketalouteen. Opiskelijan tulee suorittaa vähintään 3 peruskurssia ja suositeltavasti 2 maisteritason kurssia.

Itse keskityin eniten juuri Itä-Aasian maihin ja päädyin valitsemaan kursseikseni: Chinese Contemporary History, Contemporary South Asia, Contemporary Southeast Asia, Religions of East and Southeast Asia ja Contemporary East Asia, johon sisältyi Media Reading Course: China, Japan and Korea. Oma suosikkini oli Religions of East and Southeast Asia, jossa pääsin pohtimaan ja kirjoittamaan siitä, kuinka shintolaisuus on havaittavissa Hayao Miyazakin elokuvassa nimeltä Henkien kätkemä(2002). Kurssin aikana kirjoitin myös mm. buddhalaisuuden ja synkretismin vaikutukesta Thaimaassa. Contemporary South Asia– kurssilla päädyin taas kirjoittamaan naisten tasa-arvosta Intiassa uskontoon liitettynä. Contemporary Southeast Asia- kurssilla keskityin taas jälleen kerran Thaimaahan kirjoittamalla sotilasjuntan asemasta ja vaikutusvallasta kyseisessä maassa.

Kurssit koostuvat virtuaali luennoista, kirjatenteistä, verkkoharjoituksista ja esseistä. Kurssien opetus tapahtuu kokonaan moodlessa ja opetusmateriaali on saatavilla vain englanniksi. Jos kurssin vastuuopettaja osaa suomea, esseet voi kirjoittaa kuitenkin suomeksi. Muulloin kaikki tehtävät ja niihin osallistuminen tapahtuu englanniksi. Sivuainetta harkitessa kannattaakin miettiä, että riittävätkö omat englannin kielen taidot kurssien suorittamiseen. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kurssien aikanakin mm. esseen kirjoittamisen taidot englanniksi paranevat huomattavasti.

Aasia sivuainekokonaisuus on täydellinen henkilöille, jotka ovat jo valmiiksi intohimoisesti kiinnostuneita Aasian kulttuureista, kuin myös henkilöille, jotka ovat uteliaita tai pyrkivät yleissivistämään itseään. Kokonaisuus todellakin tarjoaa hyödyllisen ja laajan katsauksen Aasian yhteiskuntiin ja sen tarjoamista tiedoista tulee varmasti olemaan hyötyä tulevaisuudessa. Etenkin nyt, kun maailma kansainvälistyy koko ajan entistä enemmän ja monista Aasian valtioista, etenkin Kiinasta, on tullut johtavia talousmahteja, mielletään tietämys Aasiasta erittäin tärkeäksi. Kursseilta omaksutut tiedot voivat mm. osoittautua valteiksi juuri työhaastatteluissa. Asian programme-sivuainekokonaisuus antaa kivasti myös ideoita kandidaatin- tai Pro gradu- tutkielmaa varten. Itsekin innostuin kirjoittamaan graduni Japaniin liittyen ja juuri sivuainekokonaisuuden kurssit ovat tukeneet ja antaneet resursseja maisteritutkielmaa varten. Jos taas suunnittelet vaihtoon lähtemistä johonkin Aasiaan, antavat kurssit valmiuksia myös siihenkin. Tällöin tulet tekemään etiketti virheitä paljon pienemmällä todennäköisyydellä kuin ilman kursseja, minkä ansiosta vaihtosi tulee sujumaan huomattavasti sujuvammin!

Jos innostuit kyseisestä sivuaineesta edes vähäsen, käy katsomassa valittavissa olevat kurssit Aasia verkoston nettisivuilta: http://www.asianet.fi/courses/!

Anna Kimpimäki

 

Unelmana vaihtoon lähteminen?

 

dsc_0096

Oletko aina unelmoinut vaihtoon lähtemisestä Kiinaan? Yhdysvaltoihin? Saksaan? Italiaan? Meksikoon?

Vaihtoehtoja on monia. Itse päätin lähteä vuonna 2015 vaihtoon Japaniin kolmantena opiskeluvuotenani. Ennen lähtöä olin hermostunut, ja mietin teinkö varmasti oikein päätöksen? Valitsinko oikean maan? Oikean yliopiston? Olinko varma ettei vaihto viivästytä opintojani? Huoleni olivat kuitenkin turhia, ja vaikka toisinaan koti-ikävä vaivasikin, en ole jälkeenpäin kertaakaan katunut päätöstäni lähteä vaihtoon.

Vaihto-opiskelijana oleminen vieraassa maassa on yksi parhaimmista kokemuksista, joita yliopistot pystyvät tarjoamaan. Oma yliopistoni,Turun yliopisto, tekee yhteistyötä tiettyjen japanilaisten yliopistojen kanssa, ja pystyikin tällöin mahdollistamaan hyvin organisoidun vaihtoni Japanissa. Kaikilla yliopistoilla ei ole suhteita Japaniin, tai moniin muihinkaan maihin, jolloin opiskelijan tulisi itsenäisesti hakea vaihtoon valitsemaansa kohdemaahan ilman emoylipiston ohjeistusta. Tämä voi osoittautua hyvin vaikeaksi, mutta ei tietenkään mahdottomaksi.

Turun yliopiston ja Porin yliopistokeskuksen henkilökuntien avun seurauksena vaihtojaksoni Osakan prefektuurissa sijaitsevassa Hirakata- nimisessä kaupungissa, Kansai Gaidain yliopistossa, sujui ongelmitta. Yliopisto avusti taloudellisesti 1500e edestä. Tämän päälle tuli vielä normaalisti opintotuki ja lainaakin pystyi nostamaan, jos halusi. Opiskelujen ohella kannattaa siis todellakin lähteä vaihtoon vieläpä kun siihen saa rahallista tukea!

Vaihtomaana Japani oli loistava. Kaupunkina Hirakata taas ei ollut. Kyseessä on siis Japanin mittapuulla pienehkö kaupunki, jossa asustaa ”vain” 408 601 ihmistä. Kaupungin keskusta oli harvinaisen pieni, mistä johtuen matkustelinkin paljon Osakaan ja Kiotoon, jotka sijaitsivat melko lähellä ja joihin oli hyvät liikenneyhteydet. Matkustelin tietysti myös kauemmaksikin, kuten Tokioon, Nagasakiin, Kumamotoon ja Asoon. Koreassakin tuli käytyä ja viivyttyä viikon ajan. Kuten tästä voi jo kenties päätellä, matkustaminen on Japanissa melko halpaa verrattuna Suomen hintoihin. Monissa muissakin maissa hinnat ovat Suomea alhaisempia, mistä syystä vaihtoaikana kannattaakin matkustella mahdollisimman paljon. Matkusteleminen tekee vaihtokokemuksesta myös huomattavasti erityisemmän ja ”rikkaamman”.

dsc_0504

Vaikka kaupunkina Hirakata ei ollutkaan loistava, Kansai Gaidain yliopisto hyvitti sen. Yliopisto oli hyvin kansainvälinen ja se luokitellaankin ns. kieliyliopistoksi. Luennoilla opetus oli englanniksi, poikkeuksena tietenkin japanin kielen kurssit. Oma kielitaitoni paranikin molemmissa kielissä huomattavasti ja muutenkin englanniksi puhumisesta tuli vaihdon aikana luontevaa.

Kielitaidon parantaminen onkin yksi hyödyllisimmistä syistä lähteä vaihtoon! Ei kannata miettiä ja murehtia liikaa etukäteen sitä, kuinka hyvä on puhumaan tai kirjoittamaan englantia. Itsekin sorruin tähän, mutta tulin huomaamaan, ettei melkein kukaan puhunut täydellistä englantia valmiiksi(paitsi tietysti amerikkalaiset, joita oli n.60% koko vaihtoporukasta). Kaikki oppivat vaihdon aikana yhdessä, eikä se koskaan haitannut, jos joku ei täydellisesti puhunutkaan. Tietysti vaihto on myös täydellinen mahdollisuus opetella paikallista kieltä, kuten itsekin opiskelin japania. Sen sisäistäminen kävi yllättävän nopeasti, kun joutui käyttämään sitä jatkuvasti arjessa ja myös kuulemaan kyseistä kieltä joka paikassa.

Nähtävää Japanissa oli vaikka kuinka paljon, eikä kaikkea mitä olisi halunnut nähdä, saanut mitenkään mahdutettua puoleen vuoteen. Vapaa-ajalla tekemisestä ei siis todellakaan ollut puutetta. Erityisen mieleenpainuvaa vaihdossa oli muun muassa Osakan kaduilla käveleminen, temppeleissä vieraileminen, nomihodai/tabehodai-kokemus (eli ravintolasta/baarista varataan pöytä 60 minuutiksi, jolloin saa syödä tai juoda niin paljon kuin vain jaksaa tunnin aikana), Universal Studio:ssa käynti (mahtava huvipuisto), erikoisten ruokien kokeileminen (rakastuin mochiin ja takoyakiin!), Naran peurojen silittäminen, Tokion näkeminen pilvenpiirtäjän ylimmästä kerroksesta, Aso- vuorella kiipeileminen, perinteiseen teeseremoniaan osallistuminen, geisha- esityksen näkeminen, pelihalleissa pelaaminen, japanilaisen kosmetiikan ja vaatteiden ostaminen, Koreaan matkustaminen, purikuran kokeileminen, ramen-ravintolassa syöminen keskellä yötä, pakonomainen panostaminen halloween asuun, maid- kahvilassa käyminen, Kioton Arashiyaman apinoiden näkeminen ja niiden ruokkiminen, onseneissa rentoutuminen ja ylipäätään hauskan pitäminen!

Kaikista parasta oli olla vaihdossa juuri Japanissa ja tutustua moniin ja erilaisiin ihmisiin! Vaihdossa oleminen oli itselleni mahtava kokemus, sain elinikäisiä ystäviä ja kokonaisuudessaan vaihto kehitti minua ihmisenä parempaan suuntaan.

dsc_0258

blogikuva

Suosittelen vaihtoa kaikille, jotka haluavat kokea erilaisen kulttuurin ja olla tekemisissä eri kulttuureista tulleiden ihmisten kanssa ja näin oppia tuntemaan ja ymmärtämään maailmaa entistä laajemmin. Kansainvälisyyttä arvostetaan myös jatkuvasti entistä enemmän, jolloin vaihtoon lähteminen onkin viisas ja tulevaisuuteen panostava päätös. Nykypäivän työmarkkinoilla kilpailu ja huomatuksi tuleminen on erittäin vaikeata. Vaihto-oppilaana oleminen näyttää CV:ssä kuitenkin todella positiiviselta mahdollisille työnantajille. Vaihtoaikana muodostetut ystävyyssuhteet voivat myös muodostaa verkostoja, joiden avulla opiskelijan on mahdollisuus saada työpaikka eri puolilta maailmaa.

Myös Digitaalisen kulttuurin opiskelija Katriina on paraikaa vaihdossa Norjan Bergenissä, katsokaa videolta hänen tunnelmiaan ja ajatuksia vaihtoon lähtemisestä! Tutustu vaihto-opiskeluun myös osoitteessa                                                         http://www.utu.fi/fi/yksikot/hum/yksikot/ktmt/opiskelu/kv/Sivut/home.aspx

Teksti ja kuvat: Anna Kimpimäki, Kulttuuriperinnön pääaineopiskelija

© 2024 Humanistina Porissa

Theme by Anders NorenUp ↑