Aihearkisto: Ravitsemus

Imettävän äidin ruoka

Imetys, Ravitsemus

Kun äiti pitää huolta itsestään ja ravitsemuksestaan, edistää tämä synnytyksestä toipumista, äidin jaksamista ja myös imetyksen onnistumista. Monipuolinen suositeltava ruokavalio turvaa tarvittavien ravintoaineiden saannin imetyksen aikaan. Kun ruokavalio on kunnossa, ainoastaan D-vitamiinia suositellaan käytettäväksi ravintolisänä 10 mg päivässä. Monivitamiini-kivennäisainevalmiste on tarpeen kaksosia imettävillä.

Rintamaitoon ja maidon tuotantoon kuluu energiaa, joten äidin energian tarve on imetysaikana lisääntynyt. Raskausaikaa suurempi syöminen on siis tarpeen. Lisäenergian tarve on keskimäärin 500 kcal eli 2 MJ luokkaa. Toisaalta äiti hyödyntää raskausaikana muodostuneita ravintoainevarastoja rintamaidon tuotannossa. Imetys auttaakin painonhallinnassa raskauden jälkeen. Myös riittävästä nesteen juomisesta imetysaikana täytyy huolehtia. Siinä vaiheessa, kun lapsi alkaa syödä muutakin ruokaa kuin rintamaitoa, vähenee yleensä vauvan syömän rintamaidon määrä ja samalla äidin tarvitseman lisäenergian määrä.

Äidin syömän ravinnon laatu heijastuu rintamaidon koostumukseen. Esimerkiksi ruokavalion rasvakoostumus näkyy jo muutamassa tunnissa rintamaidon koostumuksessa. Ruokavalion rasvan laatua voi parantaa käyttämällä ruokia, joista saa pehmeitä rasvoja eli kasviöljyjen, kasvirasvalevitteiden, kalan ja pähkinöiden syöminen. Ruokavalion rasvan laadusta on hyvä huolehtia päivittäin, jotta myös vauva saa päivittäin rintamaidon kautta näitä rasvoja. Tietyt rintamaidon rasvat (pitkäketjuiset monityydyttymättömät rasvahapot) edistävät lapsen hermoston ja näkökyvyn kehittymistä. Myös vesiliukoisten vitamiininen määrä, kuten C-vitamiini on riippuvainen äidin syömästä ravinnosta. Siksi imetysaikana tulee syödä runsaasti kasviksia, hedelmiä ja marjoja.

vadelmat

Kirjallisuus: Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2016.

Ravintoaineet raskauden tarpeisiin ruuasta

Raskaus, Ravitsemus

image4

Raskauden aikana tarvittavien vitamiinien ja kivennäisaineiden tarve saadaan tyydytettyä monipuolisella ja vaihtelevalla ruualla. Vain foolihappoa ja D-vitamiinia tarvitaan purkista ravintolisänä. Kalsiumia, rautaa ja jodia saatetaan tarvita valmisteena, jos näiden ravintoaineiden saanti ruokavaliosta on vähäistä, tai verestä mitattu hemoglobiinimittaus on matala. Jos ruokavalio on hyvin yksipuolinen tai niukka, raskauspahoinvointi on voimakasta tai sikiöitä on useampi kuin yksi, voidaan ruokavaliota tukea vitamiini- ja kivennäisainelisillä. Valmisteita, joissa on samoja vitamiineja tai kivennäisaineita ei tulisi käyttää päällekkäin. Käyttää ei pitäisi myöskään A-vitamiinia sisältäviä valmisteita. Hyvin suurina annoksina A-vitamiini voi aiheuttaa sikiövaurion.

Ruokavalinnoilla on mahdollista turvata riittävä ravintoaineiden saanti raskauden tarpeisiin:

Kasvikset, marjat ja täysjyvävilja      → kuitua, rautaa ja foolihappoa

Liha ja kala    → rautaa

Maitovalmisteet (5-6 dl/pvä vähärasvaisina ja vähäsokerisina, muutama siivu juustoa)           → kalsiumia, D-vitamiinia ja jodia,

Kala    → D-vitamiinia, hyvälaatuisia rasvoja, jodia

Kasviöljyä        → hyvälaatuisia rasvoja

 

Kirjallisuus: Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2016.

 

Raskausdiabetes ja Ravinto- tutkimuksen osallistujien ravinnonsaanti

Ajankohtaista tutkimuksesta, Raskaus, Ravitsemus

Kerron tässä blogi-kirjoituksessa Pro gradu –tutkielmastani, jossa selvitetään naisten raskaudenaikaista ravinnonsaantia. Tutkimuksen lopulliset tulokset tulevat toki vielä tarkentumaan tutkimuksen edetessä, kunhan saamme kerättyä kasaan koko aineiston. Laskin 99 tutkimukseen osallistuneen äidin ruokapäiväkirjoista energian ja ravintoaineiden saannin alku- ja loppuraskaudessa. Tavoitteenani oli selvittää, onko tutkimukseen osallistuneiden naisten raskaudenaikainen ravinnonsaanti suomalaisten ravitsemussuositusten mukaista.

Tulokset osoittivat, että naisten ravinnonsaanti oli pääosin kunnossa raskauden aikana muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Ravinnonsaannissa oli suomalaisille tyypillisiä ongelmakohtia: rasvan laatua tulisi parantaa ja kuitua saada enemmän. Tyydyttyneen eli kovan rasvan saanti oli liiallista, mikä onkin hyvin yleinen ongelma myös ei-raskaana olevilla suomalaisilla. Liiallinen tyydyttyneen rasvan saanti voi lisätä esimerkiksi raskausdiabeteksen riskiä. Tyydyttyneitä rasvoja saadaan esimerkiksi rasvaisista liha- ja maitotuotteista sekä leivonnaisista. Kokonaisrasvan saanti oli kuitenkin hienosti suositusten rajoissa alku- ja loppuraskaudessa.

Hiilihydraatteja raskaana olevat naiset puolestaan saivat hieman suosituksia niukemmin loppuraskaudesta. Hiilihydraattien riittävä saanti tukee solujen kasvua, sekä elinten ja hermoston toimintaa, joten niitä ei kannata vältellä raskauden aikana. Lisäksi kuidun saanti jäi selkeästi alle suosituksen, mikä voi johtaa esimerkiksi ummetukseen ja vaikeuksiin painonhallinnassa. Positiivista on, että tutkimukseemme osallistuneiden naisten sokerin saanti oli keskimäärin suositusten mukaista raskauden aikana, vaikka useiden suomalaisten tutkimusten mukaan sokeria saadaan liikaa raskauden aikana.

Raskaudenaikainen vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti ravinnosta oli monelta osin kunnossa, mutta myös siinä oli joitakin puutteita: erityisesti D-vitamiinin ja foolihapon saanti ravinnosta oli suosituksia vähäisempää, foolihappoa saatiin vain noin puolet suositellusta määrästä. Foolihapolla on tärkeä rooli lapsen keskushermoston kehityksessä, joten sen riittävä saanti ravinnosta on tarpeellista. D-vitamiinia tarvitaan puolestaan kalsiumin imeytymiseen ja siten luuston vahvistumiseen. D-vitamiinia ja foolihappoa suositellaankin käytettäväksi ravintolisänä koko raskausaikana ja foolihappoa jo ennen raskautta.

Tulee kuitenkin muistaa, että yksilöiden välillä voi olla huomattavia eroja ravinnonsaannissa. Sen vuoksi tutkimukseemme osallistuneiden naisten kannattaakin tarkastella ruokapäiväkirjasta saamaansa palautetta, josta saa tietoa henkilökohtaisesta ravintoaineiden tarpeesta!

Terkuin Ella

Lopuksi oikein hyvää juhannusta kaikille lukijoille!kesäkuva1

Ruoka raskausaikana

Raskaus, Ravitsemus


image6

Raskauden aikana tarvitaan vain vähän lisäenergiaa, mutta monien ravintoaineiden tarve kasvaa. Ravintoaineita tarvitaan sikiön kudosten kasvuun sekä istukan, kohdun tms. kasvuun. Äidille kertyy myös rasvavarastoja, joilla valmistaudutaan synnytyksen jälkeiseen aikaan ja vauvan ruokintaan rintamaidolla. Koska energiaa tarvitaan vain hivenen enemmän ja lähinnä vasta loppuraskaudessa, turvataan lisääntynyt vitamiinien ja kivennäisaineiden tarve ruokavalion ravintoainetiheyttä nostamalla. Tällä tarkoitetaan sitä, että syödään sellaisia elintarvikkeita, joista saa runsaasti suojaravintoaineita, kuten kasviksia, marjoja ja hedelmiä tai vähärasvaisia maitovalmisteita sekä täysjyväviljavalmisteita ja syödään vain harvoin ja pienissä määrin energiapommeja, kuten leivonnaisia, suklaata tai vaikkapa kermaperunoita. Sopivaa painonnousua raskauden aikana seurataan säännöllisesti neuvolassa, joten sen mukaan voi säätää syödyn ruuan määrää. Ravinnon laatuasiat on hyvä laittaa kuntoon mielellään jo ennen raskautta, mutta viimeistään raskauden alkuvaiheessa.

Raskauden aikana tästäkin blogista jo tutuksi tullut ruokavalio riittää pitkälle. Odottava äiti ja sikiö saavat tyydytettyä ravintoaineiden tarpeensa, kun äiti syö monipuolista ruokavaliota. Foolihappolisä tulisi olla käytössä jo ennen raskautta ja raskausaikana otetaan käyttöön vielä D-vitamiinilisä. Suositeltava määrä D-vitamiinia ravintolisänä on 10 mg per päivä. Tämä on sopiva määrä raskauden ajan tarpeeseen ja valmisteen rinnalla saadaan D-vitamiinia ravinnosta mm. kalasta, kananmunasta ja D-vitamiinilla täydennetyistä nestemäisistä maitovalmisteista ja levitteistä. Odottava äiti saattaa tarvita myös kalsium- tai rautalisän, mutta näiden käytöstä ravintolisänä on hyvä keskustella neuvolassa. Rautalisä aloitetaan vasta hemoglobiinimääritysten perusteella. Raskauden aikana hemoglobiini laskee veren tilavuuden kasvun seurauksena. Rautalisä on tarpeen vasta, jos alkuraskaudessa hemoglobiinitaso laskee alle 110 g/l ja myöhemmin raskaudessa alle 100 g/l. Ruuasta rautaa saa hyvin lihasta, mutta myös ruisleivästä, pavuista, herneistä ja tummanvihreistä kasviksista. Kasvikunnasta saatavan raudan imeytymistä tehostaa C-vitamiinipitoisen ruuan nauttiminen samaan aikaan.

Dvitamiini

Kirjallisuus: Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2016.

 

Ruokavalio kuntoon jo ennen raskautta

Raskaus, Ravitsemus

15800083686_2605d81878_n Raskausaikana sikiö turvautuu äitiin saadakseen tarvitsemansa ravintoaineet. Tulevan äidin onkin hyvä varustautua raskauteen jo hyvissä ajoin ennen hedelmöittymisen h-hetkeä. Viimeistään tässä kohtaa on hyvä ottaa runsaaseen käyttöön kasvikset, marjat ja hedelmät ja muutkin suositeltavan ruokavalion perustat. Monipuolinen, vaihteleva ja riittävä ravitsemus turvaavat äidin hyvän ravitsemustilan, josta voi olla hyötyä raskaaksi tulemisessakin. Äidin hyvä ravitsemustila turvaa myös sikiön riittävän ravinnonsaannin ja edesauttaa raskauden normaalia sujumista.

Monipuolinen ruokavalio on raskautta suunniteltaessa ja myös raskauden aikana edelleenkin keskeistä hyvässä terveyttä edistävässä ruokavaliossa. Alkion kehityksessä tunnetaan muutaman ravintoaineen riittävän saannin osalta erityisiä tehtäviä. Keskeisin on foolihappo. Suomessa foolihapon saanti ravinnosta on yleisesti niukahkoa ja siksi riittävä saanti raskauden aikana tulee turvata ravintolisällä. Foolihappolisän käytön aloittamista (400 mg/pvä) suositellaan raskautta suunniteltaessa noin kaksi kuukautta ennen ehkäisyn poisjättämistä. Foolihappolisän käyttöä tulisi jatkaa alkuraskaudessa 12. raskausviikon loppuun saakka. Tämän ajan jälkeen foolihapon saannin kannalta kriittiset vaiheet lapsen keskushermoston kehityksessä ovat ohi. Toki rinnalla kannattaa pitää edelleen ravinnon hyvät folaatin lähteet, kuten kasvikset ja täysjyvävilja.

Ruokavalioon ja liikuntatottumuksiin liittyen, on normaalipainon saavuttamisesta hyötyä jo ennen raskautta. Ylipainoisen laihtuminen voi edistää hedelmöittymistä. Ylipainon myötä raskausaikana voi tulla monia ongelmia kuten sokeriaineenvaihdunnan häiriö, joten laihtuminen ja varsinkin normaalin painon saavuttaminen ennen raskautta on monella tapaa hyödyllistä.

Tulevan äidin ja koko perheen ruokatottumusten remontti (jos tarpeen) on tärkeää, kun perheeseen odotetaan vauvaa. Uusi perheenjäsen oppii jo pienestä pitäen matkimalla vanhemmiltaan ja sisaruksiltaan. Myös ruokatottumusten syntymisessä on mallivaikutus tärkeä. Jos äiti ja isä syövät värikkäitä ja rapeita kasviksia ja valitsevat lautaselleen ennakkoluulottomasti vaikkapa violetin parsakaalin, seuraa lapsi esimerkkiä ja tottuu samanlaiseen ruokavalioon kuin muukin perhe. Samalla tavalla käy mallivaikutuksen kanssa tietysti, jos äidin ja isän lautaselta löytyy usein vaikkapa makkaraa ja ranskalaisia eikä lainkaan kasviksia…

 

Lähde: Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2016.

Lapsiperheiden uudet ravitsemussuositukset, osa 3

Lapsi, Ravitsemus

Ruokatottumuksia oppimaan

Luonnostaan pieni lapsi pitää makeista ruuista ja kavahtaa esimerkiksi joidenkin kasvisten karvautta tai ylipäätään uusien ruokien maistelemista. Uusia ruokatottumuksia oppii kuitenkin parhaiten juuri pienenä. Lapsen rohkaisu ja myönteisen palautteen antaminen pienistäkin edistysaskelista, vaikkapa uuden kasviksen tunnustelu tai maistaminen, edistävät makumieltymysten laajentumista. Usein maistamiskertoja tarvitaan useita ennen kuin ruuasta tulee tuttua. Makumieltymykset opitaan varhain, joten tähän kannattaa aikuisten panostaa.

Ruokatottumukset kehittyvät myönteisissä ruokailutilanteissa, perheen kanssa yhdessä seurustellen ruokapöydän ääressä, kun tv on kiinni ja tabletti laitettu sivuun. Ruualla palkitseminen, lohduttaminen tai uhkailu voivat jopa johtaa pulmalliseen syömiskäyttäytymiseen. Kokeile muita palkitsemiskeinoja kuin ruokaa, vaikkapa halausta tai kivaa yhdessä oloa.

Myös ruokalistan suunnittelu ja ruuan valmistaminen ovat osa prosessia, jossa lapsi oppii tapoja, asenteita ja arvoja ruokaan liittyen. Ota lapsi mukaan! Hän voi valmistella ateriaa, vaikkapa pestä kasviksia tai pilkkoa niitä omien taitojensa mukaan. Yhdessäolo on tärkeää.

Voit miettiä vanhempana, isovanhempana tms. millainen roolimalli sinä olet lapselle? Syötkö sinä kasviksia monipuolisesti, luetko päivän lehteä ruoka-aikaan, onko sinulla karkkipäivä, tai muistitko sanoa kiitos aterian päätteeksi.

Lapset syövät mistä pitävät – pitävät siitä mikä on tuttua – tutuksi tulee se mitä tarjotaan usein

Kasvikset tutuksi:

  • Tarjoa kasviksia lapselle häntä kiinnostavassa muodossa ja tunnistettavina paloina
  • Anna lapsen itse valita kaupassa mieluisat kasvikset ja hedelmät
  • Ota lapsi mukaan salaattien ja raasteiden tai hedelmäsalaatin tekoon
  • Tarjoa eri värisiä kasviksia, raakana ja kypsennettyinä
  • Lähde lapsen kanssa marjametsään

 

Aiheeseen ja lapsen makumieltymyksistä liittyvä uutinen julkaistiin myös Helsingin Sanomissa tänään.

kasvikset

Terveisiä Euroopan Ravitsemuskongressista!

Ajankohtaista tutkimuksesta, Ravitsemus, Yleinen

Kahdestoista Euroopan Ravitsemuskongressi (FENS 2015) pidettiin lokakuun lopulla Berliinissä. Kongressi pidetään neljän vuoden välein ja paikalle saapuu alan asiantuntijoita sekä Euroopasta että myös Euroopan ulkopuolelta. Tällä kertaa mukana oli noin kaksi tuhatta osallistujaa, ja joukossa myös kaksi tutkimusryhmämme edustajaa.

Kongressi käsittelee uusia tutkimuslöydöksiä ravitsemuksen alalta, kuten eri ruokavalioita, ravitsemuksen vaikutusta terveyteen eri ikäryhmissä ja myös kulutukseen liittyviä seikkoja kuten ruuan valintaa liittyviä tekijöitä. Uusien havaintojen hyödyntäminen päivittäisessä ravitsemuksessa on myös tärkeä teema ja yhdistää siten tutkimuksista saadun tiedon esimerkiksi ravitsemussuosituksiin. Ravitsemuksen lisäksi nostettiin esiin myös liikunnan vaikutus terveyteen.

Kongressin anti oli hyvä ja esillä oli mielenkiintoisia tuloksia. Kongressi mahdollisti myös muiden asiantuntijoiden ja tutkijoiden tapaamista ja verkostoitumista ja keskustelua oman tutkimusaiheen ympärillä. Esittelimme myös kaksi tutkimusryhmämme tutkimusta. Toinen tutkimus koski kokeellista tutkimusta probiooteilla ja kalaöljyllä ja toinen tutkimus liittyi ravinnon merkitykseen suoliston läpäisevyydessä. Nämä olivat vielä alustavia tutkimuksia ja tarvitaan vielä lisää vahvistusta ihmisillä, jotta voidaan tehdä käytäntöön soveltuvia johtopäätöksiä. Ja tästähän on juuri kyse käynnissä olevassa Raskaus- ja ravintotutkimuksessa.

Ravitsemuskongressin kuulumisia

Euroopan Ravitsemuskongressissa esiteltiin uusia tutkimuksia liittyen odotusaikaan ja lapsen terveyteen. Aktiivisen tutkimuksen kohteena näyttää olevan lapsen suolistomikrobiston kehittyminen, äidin ylipainon vaikutus lapsen terveyteen, ravitsemuksen vaikutus raskauteen ja raskauden aikainen probioottien käyttö. Nämä samat tekijät ovat kiinnostuksen kohteena myös FOPP-tutkimuksessa. Myös muita ajankohtaisia aiheita oli esillä, kuten varhaisen ravitsemuksen vaikutus lapsen myöhempään terveyteen ja neurologiseen kehitykseen käyttäen tutkimusmenetelmänä niinkin tarkkaa menetelmää kuin aivojen kuvantaminen. Myös äidinmaidonkorvikkeen sisältö oli esillä ja erityisesti sen koostumuksen optimointi rintamaitoon verrattuna.

Koska näitä ravitsemuskongresseja järjestetään neljän vuoden välein, voidaan olettaa että seuraavassa eli kolmannessatoista Euroopan Ravitsemuskongressissa, joka järjestetään Dublinissa, myös FOPP-tutkimuksen tulokset ovat varmasti esillä!

Mitä uutta rasvojen käytöstä?

Rasvakeskustelua käydään vilkkaasti sekä somessa että tiedotusvälineissä. Euroopan Ravitsemuskongressissa keskustelu aiheen ympärillä keskittyi tieteellisiin tutkimustuloksiin, joista saatujen havaintojen perusteella pohdittiin eri rasvalaatujen vaikutusta terveyteen. Edelleen tieteellinen todistusaineisto tukee, että tyydyttymättömät rasvahapot (pehmeät rasvat) ovat tyydyttyneitä rasvahappoja (kovat rasvat) edullisempia mm. sydäntautien kehittymisen kannalta.  Tyydyttyneet rasvahapot mm. lisäävät huonon LDL-kolesterolin määrää, joka on riskitekijä sydän- ja verisuonitaudeille. Terveyteen epäedullisesti vaikuttaa myös teolliset trans-rasvahapot, hyödyllisiä vaikutuksia liittyy monityydyttymättömiin rasvahappoihin. Suomessa onneksi trans-rasvahappoja saadaan moniin muihin maihin verrattuna hyvin pieniä määriä.

Oleellista näissä tutkimuksissa on se millaisia muutoksia ravinnossa tehdään: kun vähennetään jotain ruokaa tai ravintoainetta yleensä tilalle tulee jotain muuta. Näissä tutkimuksissa on vertailtu mm. rasvan laatua muuttamalla rasvan lähdettä, jolloin saadaan selvyyttä mm. eri rasvahappojen vaikutuksesta terveyteen. Myöskään tyydyttyneiden rasvahappojen korvaaminen hiilihydraateilla, joissa ei ole kuitua (esimerkiksi vaalea leipä, leivonnaiset) ei tuota toivottua hyötyä, korvaus runsaskuituisilla hiilihydraateilla sen sijaan on veren rasva-arvojen kannalta hyödyllistä, sanoin kuin tyydyttyneiden rasvahappojen korvaaminen tyydyttymättömillä rasvahapoilla. Tämä on syytä ottaa huomioon kun vertaillaan eri tutkimustulosten tulkintoja. Lisää tutkimusta tarvitaan määrittämään mikä on terveyden kannalta optimaalisin suhde korvattaville rasvanlaaduille. Aika hyvä konsensus tutkijoiden joukossa vallitsee kuitenkin siitä millainen ruokavalio on terveyden kannalta hyödyllinen. Suomalaisessa ruokavaliossa tämä tarkoittaa runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä ja täysviljaa, erityisesti ruista, sekä kalaa, kasvisöljyjä ja mm. rasvattomia maitotuotteita.

 

Marjat ja hedelmät suojaavat lapsia korvatulehduksilta

Lapsi, Ravitsemus

Ravitsemussuositusten mukaan marjoja ja hedelmiä pitäisi syödä osana jokapäiväistä ruokavaliota; saamme niistä runsaasti suojaravintoaineita ja hyödyllisiä kuituja. Kaksi vuotta sitten Oulussa tehdyn tutkimuksen mukaan runsaasti marjoja ja hedelmiä sisältävä terveellinen ruokavalio myös suojaa lapsia korvatulehduksilta. Yli tuhannen päiväkotilapsen tutkimuksessa selvitettiin ruokavalion yhteyttä korvatulehduksiin ja havaittiin, että runsaasti marjoja ja hedelmiä syövillä lapsilla oli huomattavasti vähemmän korvatulehduksia. Tutkimuksen aikana lapsilta kerättiin tietoa heidän ravitsemuksestaan, aiemmin sairastetuista korvatulehduksista sekä otettiin nielunäytteet, josta selvitettiin korvatulehdusbakteerien määrät. Tutkimuksessa havaittiin myös, että vastaavasti paljon makeita leivonnaisia ja keksejä syövillä lapsilla oli muita enemmän korvatulehduksia; näiltä lapsilta löytyi myös eniten korvatulehduksia aiheuttavaa bakteeria, pneumokokkia nielusta.

Korvatulehdus on lasten yleisin sairaus, jonka suuri osa suomalaislapsista sairastaa ainakin kerran ennen kahden vuoden ikää. Näin syksyisin päivähoitojen alettua lasten sairastavuus myös lisääntyy, sillä suurissa ryhmissä bakteerit leviävät helposti lapselta toiselle. Ryhmäkokoihin on vaikea vaikuttaa, mutta helppo tapa pienentää lapsensa korvatulehdusriskiä näyttää olevan terveellinen, monipuolinen ruokavalio, joka sisältää päivittäin marjoja ja hedelmiä.

Lasten allergian ehkäisyä aloittamalla kiinteät ruuat aikaisemmin?

Lapsi, Ravitsemus

Oulun yliopistossa on meneillään INTO-tutkimus, joka selventää, voiko lasten allergioiden kehittymistä ehkäistä syöttämällä vauvalle ruokaa monipuolisesti aikaisemmin kuin mitä nykyiset vielä hetken voimassaolevat suositukset suosittelevat. Tutkimuksessa vauvoille annetaan ruokaa neljän kuukauden iästä lähtien vaiheittain siten, että puolivuotiaana vauva syö jo kaikkia ruoka-aineita (lukuun ottamatta esimerkiksi nitraattipitoisia makkaroita ja leikkeleitä). Tutkijat ovat huomanneet, että jos jonkin ruoka-aineen antaminen viivästyy pitkälle yli puolen vuoden iän, lapsi herkistyy ja allergisoituu helpommin tälle ruoka-aineelle. Näyttää siltä, että lapsen suoli tottuu parhaiten uusiin ruoka-aineisiin, kun vauva on 3-7 kuukauden ikäinen, johtuen suolen kypsymisprosessista. Tämän vuoksi kiinteiden ruokien aloitusiän varhaistuminen on perusteltua.

Tarkoituksena ei kuitenkaan ole vaikuttaa imetyksen kestoon vähentävästi, vaikka ruokaa annetaankin vauvalle aikaisin. Päinvastoin, imetykseen kannustetaan tutkimuksessa kiinteiden ruokien syömisen ohella, sillä äidinmaito tukee lapsen suoliston kypsymistä ja puolustusvasteen kehittymistä, mikä helpottaa uusien ruokien totutteluun ja vähentää allergista herkistymistä. Voit lukea lisää tutkimuksesta täältä.

Valtion ravitsemusneuvottelukunta on saanut uudet suomalaislasten ravitsemussuositukset valmiiksi ja ne ovat nyt avoimella kommentointikierroksella ennen virallista julkaisua. Uusissa suosituksissa painotetaan entistä enemmän ruokakasvatusnäkökulmaa sekä esitetään muutoksia raskausajan foolihappolisän käyttösuosituksiin ja juurikin kiinteiden ruokien aloittamiseen imeväisillä. Suosituksissa annetaan myös esimerkkejä terveyttä edistävien ruokavalintojen käytännön toteutukseen. Julkaisemme blogissa tarkempaa tietoa uusista lasten ja raskaananolevien suosituksista tämän syksyn aikana, joten pysy kuulolla!

Uutta tietoa raskaana olevien äitien ruokailutottumuksista

Ajankohtaista tutkimuksesta, Raskaus, Ravitsemus, Yleinen

Uuden tutkimuksen mukaan joka kolmas raskaana oleva nainen saa liian vähän D-vitamiinia. Asiaa on tutkittu Kuopion yliopistollisen sairaalan tutkimuksessa, johon tähän mennessä on osallistunut noin 3 000 raskaana olevaa tai jo synnyttänyttä savolaisäitiä lapsineen.
Tutkimuksen mukaan äitien ruokailutottumukset olivat pääsääntöisesti terveelliset.

Lue lisää linkistä!