Rintaruokinta on monella tapaa hyödyllistä vauvalle

Imetys, Yleinen

Vauvaa suositellaan ruokittavan rintamaidolla puolen vuoden ikään saakka ja imetyksen tulisi jatkua muun ruokinnan ohella vuoden ikään saakka. Lisäruokia aletaan antamaan vauvalle puolivuotiaana ja yksilöllisten tarpeiden mukaan voi lisäruokia tarjota jo hivenen aiemmin neljän kuukauden iästä alkaen.

Imetyssuositukset perustuvat tutkimushavaintoihin, joissa on todettu, että rintamaito tarjoa vauvalle ravintoaineita kasvuun ja kehitykseen, mutta myös terveyshyötyjä. Imetys mm. suojaa ripulilta ja hengitystieinfektioilta, erityisesti kansainvälisesti tarkasteltuna kehittyvissä maissa. Imetys edistää hermoston kehitystä ja näön kehitystä. Imetys, joka jatkuu vähintään kolme kuukautta, saattaa lisäksi suojata erilaisilta sairauksilta mm. allergioilta ja lihavuudelta. Lyhyt imetys puolestaan saattaa lisätä vaaraa sairastua tyypin 1 diabetekseen, keliakiaan tai tulehduksellisiin suolistosairauksiin.

Imetyksen terveyshyötyjä on haastavaa tutkia tieteellisten periaatteiden mukaisesti. Koska imetyksen hyödyt ovat niin selvät, ei ole mahdollista tehdä satunnaistettuja tutkimuksia, joissa osa äideistä ruokkisi lastaan rintamaidolla ja osa äidinmaidonkorvikkeella. Olemassa olevista tutkimuksista voidaan kuitenkin tehdä joitakin päätelmiä. Liian varhaisesta tai liian myöhäisestä lisäruokien aloittamisesta ei näyttäisi olevan terveyshyötyä lapselle.

Varhainen lisäruokien aloittaminen, alle kolmen kuukauden iässä on riskitekijä mm. allergian synnylle. Joku aika sitten Ruotsissa muutettiin imeväisten ruokinnan ohjeistuksia siten, että lapsille aloitettiin antamaan hyvin varhain viljaa sisältäviä vellejä. Pian todettiinkin keliakian yleistyminen pikkulapsilla. Sittemmin ruokintaruosituksia muutettiin uudelleen ja palattiin viljavellien sijasta suosittelemaan pikku-imeväisille viljattomia äidinmaidonkorvikkeita, kun lisäruokinta rintamaidon ohella oli tarpeen. Keliakia-epidemia taittui ruokinnan muuttuessa. Vastasyntyneen suolisto on siis vielä epäkypsä. Rintamaidon kautta vauva saa äidin muokkaamia proteiinien osasia sopivassa muodossa tukemaan suolistonsa kypsymistä.

Liian myöhäisestä lisäruokien aloittamisesta ei ole myöskään hyötyä. Esimerkiksi joissakin tutkimuksissa on todettu, että kun lisäruuat annetaan suositeltua 6 kk ikää myöhemmin, kehittyy lapselle herkemmin allergia. Imeväisiässä onkin todennäköisesti herkkyyskausi tai –kausia, jolloin tarvitaan ruuan mukana tulevia altistuksia ympäristön proteiineille, jotta lapsen elimistö oppii tunnistamaan ne normaaleiksi. Rintaruokinta tukee tätä toleranssin kehittymistä.

Mikä sitten on oikea aika antaa lapselle lisäruokia? Tästä ei ole täyttä selvyyttä, koska tutkimusten tekeminen on haasteellista. Jossain nykysuositusten lähimailla oltaneen pitkälti oikeissa suosituksissa. Olemassa olevaa näyttöä pohditaan parhaillaan työryhmässä ja uusista suosituksista vauvan ruokinnan osalta kuultaneen ensi vuoden puolella.

Jatan ensimmäinen tutkimuskäynti

Raskaus, Yleinen

Turkulainen Jatta, 24 v, kuuli Raskausdiabetes ja Ravinto –tutkimuksesta ensimmäisellä neuvolakäynnillään. ”Sain terveydenhoitajalta tutkimuksesta kertovan esitteen ja innostuin heti osallistumaan”, kertoo Jatta. ”Minusta on kiva olla tutkittavana. Ja ajattelen niin, että jos osallistumisestani on tulevaisuudessa hyötyä muille odottaville äideille, niin toki haluan auttaa! Ilman tällaisia tutkimuksia mitään uusia ravintosuosituksia odottaville äideille ei voida antaa”. Jatan isällä on tyypin 2-diabetes, joten hänellä on sukurasite diabeteksen puhkeamiseen, ja sekin innosti osallistumaan. Myös tutkimukseen kuuluva ylimääräinen ultraäänitutkimus ja lapsen painoarvion saaminen raskauden loppupuolella houkutteli osallistumaan.

Nyt ensimmäisellä tutkimuskäynnillä Jatalta mitattiin verenpaine ja kehonkoostumus. Hän myös täytti kyselylomakkeita koskien mm. syömiskäyttäytymistään ja liikkumistaan. Käynnille hän toi tullessaan täyttämänsä 3-päivän ruokapäiväkirjan, josta hän saa kirjallisen palautteen kotiin. Samoin verinäytteestään Jatta saa tulokset kotiin viikon sisällä. Niistä selviää hänen paastoverensokeri- ja –insuliiniarvot sekä ns. pitkäaikaissokeriarvo.

Käynniltä Jatta kertoi menevänsä kahvilaan syömään aamupalaa, koska verinäytteitä varten piti paastota yön yli. Kotiin viemisinä Jatta sai tutkimuskapselit ja purkin D-vitamiineja. ”Nähdään ensi kerralla”, huudahti Jatta iloisesti lähtiessään. Niin tehdään ja silloin Jatta onkin jo aloittanut äitiyslomansa.

Rintamaito on vauvan perusruokaa

Imetys, Ravitsemus, Yleinen

Rintamaito on luonnollinen tapa ruokkia vastasyntynyttä. Maito kulkee äidin mukana ja on helposti tarjottavissa, kun pienen liikkujan nälkä osuu kohdalle. Rintaruokinta on myös mukava ja läheinen tapahtuma, joka luo lämmintä yhteyttä äidin ja vauvan välille.

Rintamaito sisältää vauvan tarvitsemat ravintoaineet hyvin imeytyvässä muodossa. Rintamaidossa on myös ainesosia, muun muassa ruuansulatusentsyymejä, suoja-aineita ja kasvutekijöitä, jotka tukevat lapsen vielä kehittyvää ruuansulatuskanavan toimintaa ja edistävät lapsen kasvua ja kehitystä. Rintamaito soveltuu vauvan ainoaksi ravinnoksi puolivuotiaaksi saakka. Imetystä suositellaan jatkettavaksi vuoden ikään saakka. Kehitysmaaoloihin maailman terveysjärjestö WHO suosittaa vieläkin pidempää imetystä, aina kaksivuotiaaksi saakka. Tämä on erityisen hyödyllistä köyhiin oloihin, joissa riittävästä ravinnosta ja puhtaasta vedestä voi olla puutetta. Suomessa yksinomaista imetystä suositellaan jatkettavan puolivuotiaaksi ja imetystä muun ruokinnan ohella vuoden ikään saakka. Lisäruokia aletaan antaa vauvalle puolivuotiaana. Yksilöllisten tarpeiden mukaan voi lisäruokia tarjota jo hivenen aiemmin neljän kuukauden iästä alkaen.

Rintamaidon lisäksi vauva tarvitsee ensimmäisinä kuukausina D-vitamiinia, joka annetaan vauvalle tippoina. Rintamaidon D-vitamiinipitoisuus on pieni ja vauvan tarve suhteessa tähän kuitenkin suuri. Vauvalle annetaan D-vitamiinia kahden viikon iästä kaksivuotiaaksi 10 mikrogrammaa päivässä ja kahden ikävuoden jälkeen aina 18-vuotiaaksi saakka 7.5 mikrogrammaa päivässä.

Vaikka imetys onkin suositeltava muoto ruokkia vastasyntynyttä vauvaa, ovat kaupoista saatavat imeväisen ruokintaan tarkoitetut äidinmaidonkorvikkeet hyvä vaihtoehto silloin, kun rintamaitoa ei ole tarjolla riittävissä määrin tai lainkaan vauvan ruokintaan. Syyt voivat olla moninaiset ja ne voivat liittyä esimerkiksi äidin lääkitykseen. Vaikka rintaruokinta onkin tavoiteltava vauvan ruokintamuoto, ei ole syytä kokea huonoa omaa tuntoa, jos imetys ei onnistukaan. Teollisesti valmistettujen äidinmaidonkorvikkeiden koostumuksessa pyritään mahdollisimman pitkälle jäljittelemään keskimääräistä rintamaidon koostumusta. Muut kuin nämä erityiset valmisteet, esim. soija- tai riisimaito eivät sovi puutteellisen ravintosisällön vuoksi vauvan ruokintaan. Äidinmaidonkorvikkeita on periaatteessa kahdenlaisia, vastasyntyneille tarkoitettuja ja kuuden kuukauden iästä vuoden ikään tarjottavia imeväisen vieroitusvalmisteita. Lapsi kasvaa ja kehittyy myös äidinmaidonkorvikkeella hyvin. Imettävän äidin on hyvä huolehtia omasta hyvinvoinnista ja riittävä ruokailu ja nesteiden nauttiminen vaikuttavat myös maidon tuotantoon ja sen laatuun. Imetys on hyödyllistä myös äidin hyvinvoinnille ja edistää palautumista synnytyksestä.

Iida 6kk tutkimuskäynnillä

Yleinen

Iida-tyttö, 6 kk, tuli äitinsä Hannan kanssa jo toiselle tutkimuskäynnilleen, ensimmäinen oli hänen ollessaan 3 kk. Iida hymyili veikeästi tutkimushuoneeseen tullessaan huolimatta syksyisestä vesisateesta ja vaikka oli hetkeä aiemmin ollut verinäytteenotossa. Iida oli kuitenkin ollut tosi reipas näytettä otettaessa, oli vaan harmittanut, kun käsivarresta pidettiin kiinni näytteenoton ajan, eikä päässyt vapaasti heilumaan.
Iida katseli turvaistuimestaan, kun äiti Hanna täytti kyselykaavakkeita ja kun äidiltä mitattiin verenpaine ja kehonkoostumus. Välillä piti kuitenkin viskata lelu lattialle, että saisi itsekin huomiota!

Hanna kertoi, että on ollut mielenkiintoista olla mukana tutkimuksessa. Varsinkin 3-päivän ruokapäiväkirjasta saamansa palautteen hän on kokenut hyödylliseksi, koska silloin tulee kiinnitettyä huomiota omaan syömiseensä. ”Täytän ruokapäiväkirjan aina totuudenmukaisesti, jotta tiedän, että saamani iidapalaute on oikea eikä kaunisteltu”, Hanna sanoo. Tutkimuskapseleiden syömisen Hanna koki aluksi vaikeaksi, koska hän ei normaalisti syö mitään tabletteja. ”Mutta loppujen lopuksi kapseleiden syömisaika meni yllättävän nopeasti ja nythän jo lopetankin niiden ottamisen!”, hän toteaa. Tutkimukseen kuuluvia kapseleita syödään koko raskausaika ja vauvan syntymän jälkeen siihen saakka, kun vauva täyttää 6 kk.

Seuraavan kerran tavatessamme Iida on jo 1-vuotias. Iida lähti reippaana takaisin sateeseen kainalossaan käynniltä saamansa ihkauusi pehmopupu, vaaleanpunainen tietysti!

Lievä tulehdus ja ruokavalio: pääkirjoitus Duodecim lehdessä

Ravitsemus, Yleinen

Blogissamme olemme kertoneet matala-asteisesta tulehduksesta ja sen mahdollisesta yhteydestä raskausdiabetekseen. Duodecim lehden pääkirjoituksessa käsitellään ruokavaliota ja matala-asteista eli lievää tulehdusta otsikolla ”Ruokavalio ja lievä tulehdus” , kirjoittajina LKT, emeritusprofessori ja sisätautien erikoislääkäri Matti Uusitupa ja FT, apulaisprofessori Ursula Schwab.

Kirjoitus käsittelee mm. rasvakudoksen osuutta lievän tulehduksen synnyssä ja laihdutusta ylipainoisilla parhaana keinona vähentää lievää tulehdusta. Kirjoittajat ovat listanneet sekä tulehdusta hillitsevän että lisäävän ruokavalion. Tulehdusta hillitsevään ruokavalioon kuuluvat kasvikset, marjat, hedelmät, täysjyvävilja, ruis, rasvattomat tai vähärasvaiset maitovalmisteet, kala, kasviöljyt, kasviöljypohjaiset tuotteet, pähkinät ja siemenet. Tulehdusta lisäävästä ruokavaliosta löytyy sokeroidut juomat, runsassokeriset tuotteet, vaalea ja vähäkuituinen vilja, rasvaiset maitovalmisteet, punainen liha, lihavalmisteet, voi ja voipohjaiset tuotteet. Tulehdusta hillitsevinä tekijöinä kirjoittajat nostavat esiin esimerkkeinä mm. kuidun, fenoliset yhdisteet ja omega-3-sarjan rasvahapot.

Tulehdusta hillitsevä ruokavalio on tuttu myös muistakin terveyttä edistävistä näkökulmista. Lisää terveellisestä ruokavaliosta löytyy uusista ravitsemussuosituksista

Alma 6kk tutkimuskäynnillä

Yleinen

Satu tuli neljännelle tutkimuskäynnilleen yhdessä aurinkoisen Alman, 6 kk, kanssa. Alma tuli käynnille hymyillen, vaikka oli hetkeä aiemmin ollut verinäytteenotossa laboratoriossa. Näyte otettiin puuduttavan laastarin avulla ja se oli sujunut hienosti ilman kyyneleitä. Myös äidistä otettiin verinäyte ja Satu saa tietää analyysien tulokset parin viikon kuluessa.

Kuva0001

Käynnillä Satu täytti kyselykaavakkeita koskien mm. ruuankäyttöään ja liikkumistaan. Lisäksi mitattiin Sadun verenpaine ja kehonkoostumus, kuten oli tehty myös edellisillä kerroilla. ”On mukava seurata muuttuuko kehonkoostumukseni, koska olen aloittanut juoksukoulun ja siten liikkunut ahkerammin”, Satu kertoo. Alma leikki sillä välin omalla tutillaan, jossa riitti paljon ihmeteltävää.

Käynnillä kyseltiin myös Alman ruokailusta ja terveydentilasta. Alma on jo parin kolmen viikon ajan syönyt mm. perunaa, marjasoseita ja puuroa. Ne alkoivat maistua heti ensi lusikallisesta! Lihaa tai kalaa Alma ei ole vielä maistellut.

Käynnin lopuksi Satu sai mukaansa D-vitamiinitablettipurkin ja tutkimushoitaja sai suloisen hymyn Almalta! Nähdään taas puolen vuoden päästä!

Tule mukaan Raskausdiabetes ja Ravinto-tutkimukseen

Ajankohtaista tutkimuksesta, Raskaus, Ravitsemus, Yleinen

Raskautta ja ravitsemusta selvittävä tutkimus on meneillään Tyks:ssa ja Turun yliopistossa. Otamme uusia raskaana olevia naisia mukaan tutkimukseen.

Tutkimuksessa selvitetään voiko probiootti- ja/tai kalaöljy – valmisteilla vaikuttaa raskausdiabeteksen kehittymisen riskiin. Lisäksi tutkitaan yhteyttä äidin painoon raskauden aikana ja sen jälkeen. Tutkimuksessa selvitetään myös lapsen terveyttä: miten ravintolisät vaikuttavat syntyvän lapsen puolustusvasteen ja allergioiden kehittymisen riskiin.

Sovellut tutkimukseen jos:
• raskautesi on alussa (alle 16 raskausviikkoa),
• painoindeksisi (BMI) on 25 tai yli,
• asut Turun tai lähikuntien alueella.

Osallistumalla tutkimukseen saat:
– tietoa terveydentilastasi ja ravitsemuksestasi tutkimuksen aikana tehtävistä laboratoriokokeista ja mittauksista sekä ruokavaliomäärityksistä. Näitä mittauksia ei tehdä tavallisesti neuvolassa
– erikoislääkärin suorittaman ultraäänitutkimuksen raskauden loppuvaiheessa. Tämä mittaus tehdään neuvolan normaalien mittausten lisäksi
– Tutkimustuotteet käyttöösi
– D-vitamiinit (Devisol) raskauden ja imetyksen ajaksi

Ota yhteyttä niin kerromme tutkimuksesta tarkemmin:
puh: 050-4004 903 (klo 8-16)
email: raskausdiabetesjaravinto@utu.fi

Lisää tietoa myös nettisivuilta: www.utu.fi/raskaustutkimus.uababy

Raskausaikana vältettävät keinotekoiset makeutusaineet

Raskaus, Ravitsemus, Yleinen

Aiemmassa blogikirjoituksessa  on kerrottu raskausaikana vältettävistä ruoka-aineista. Lisäaineiden, kuten keinotekoisten makeutusaineiden nauttiminen ruuassa saattaa arveluttaa raskausaikana. Keinotekoisia makeutusaineita löytyykin yllättävän useista ruuista, kuten juomista, jälkiruuista ja makeisista – mitä niiden käytöstä suositellaan?
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, THL, on selvittänyt asiaa ja antaa nettisivuillaan tietoa keinotekoisista makeutusaineista raskausaikana:

”Asesulfaamia E950, aspartaamia E951 ja sukraloosia E955 voi käyttää. Syklamaattia E952 ja sakariinia E954 ei suositella. Aspartaamin turvalliseksi arvioitu enimmäiskäyttömäärä ei ylity tavanomaisessa ruokavaliossa. Syklamaatin ja sakariinin on todettu suurina annoksina aiheuttavan koe-eläimille syöpää, ja niiden enimmäiskäyttömäärät ovat huomattavasti pienemmät”

Makeutusaineita voi välttää, kun valitsee janojuomaksi veden tai vaikkapa laimean täysmehun. Jälkiruuista ja makeisista saa paljon sokeria, mieluummin nämä nautitaan vain pienissä määrissä ja aterian yhteydessä ja valitaan tilalle hedelmiä tai marjoja.

 

Raskaus ja paino

Ajankohtaista tutkimuksesta, Raskaus, Ravitsemus

Raskauden aikana äidin paino nousee keskimäärin kymmenkunta kiloa, viimeaikaisessa Turun seudulla kerätyssä aineistossa keskimääräinen painonnousu oli lähes 15 kg. Vauvan painon lisäksi, äidin painonnousu selittyy kohdun, istukan ja rintakudoksen kasvulla sekä veren määrän kasvulla ja lapsiveden määrällä. Normaalipainoiselle äidille suositellaan raskauden aikaiseksi painonnousuksi 11.5 – 16 kg ja ylipainoiselle äidille (BMI eli painoindeksi yli 26) hieman vähemmän, 7-11.5 kg.

Äidin painon tulisi raskauden aikana nousta sopivasti, ei liikaa eikä liian vähän. Liian vähäinen painonnousu voi heikentää sikiön kasvua ja kehitystä. Liiallinen painonnousu raskauden aikana puolestaan saattaa mm. lisätä vaaraa sairastua raskausdiabetekseen. Myös sikiö voi kasvaa liian suureksi ja siten lisätä riskejä synnytyksessä. Tutkimusten mukaan näyttää myös siltä, että mitä enemmän äidin paino nousee raskauden aikana, sitä enemmän sitä todennäköisemmin jää pysyväksi. Raskautta voidaan pitää yhtenä naisten lihomisen riskitekijänä. Lihavuus taas on useille sairauksille, kuten aikuistyypin diabetekselle ja sepelvaltimotaudille altistava tekijä.

Liiallista painonnousua voi hillitä ruokavalion muutoksilla. Esimerkiksi valitsemalla kevyempi leipärasva, vähärasvaiset tai rasvattomat maitovalmisteet ja pulla tai hedelmä viinerin, munkin ja pasteijan tilalle. Säännöllinen ateriarytmi helpottaa yleensä painon hallintaa. Myös liikkumisesta on hyvä huolehtia. Synnytyksen jälkeen, paitsi hyvät elintavat eli sopivista ruokavalinnoista ja liikkumisesta huolehtiminen, myös imetys tukee äidin palautumista.