Jalkaväen majuri Nikolai T. Golovatšev nimitettiin Turkuun kaupunginkomendantiksi joulukuun puolivälissä 1865. Paikallisten kaupunginkomendanttien, eli kaupungissa sijainneen venäläisen varuskunnan komentajien, jatkumo, johon lukeutui muun muassa Nikolai Demidov ja Carl von Derschau, sai uuden henkilön yli 20 vuoden ajaksi. Golovatšev oli aikaisemmin ollut sijoitettuna Bomarsundin linnoitukseen ja opettajaksi Helsingin junkkarikouluun.

Venäläinen varuskunta toi omat ominaisuutensa Turun yhteiskunnalliseen elämään. Golovatševin komendanttiaikana venäläiset sotilaat jatkoivat Kakolan vankilan ulkovartijoina. Käytäntö lopetettiin vuonna 1896. Sotilaat saatettiin myös määrätä auttamaan tulipalojen sammuttamisessa tai auttamaan poliisiviranomaisia. Esimerkiksi Turun poliisikivalteri Söderström jahtasi vankikarkureita neljän kasakkasotilaan kanssa vuonna 1870. Kuvernööri Carl Magnus Creutz ilmoitti myös sanomalehdessä kaupunkilaisille Golovatševin aloittavan sotilaiden ampumaharjoitukset toukokuussa 1877. Kaupunginkomendantti oli siis sotilaidensa kanssa vuorovaikutuksessa kaupungin viranomaisiin asioiden järjestämistä varten. Toisaalta sosiaalinen vuorovaikutus kaupunkilaisten ja varuskunnan välillä sisälsi sekä rikoksia että avioliittoja. Varuskunta tarjosi myös taloudellisia mahdollisuuksia urakkatöiden muodossa.

Nikolai Golovatšev osallistui kaupungin seuraelämään hevosurheilun kautta, sillä hän toimi yhtenä yhdeksästä palkintotuomarista Turussa järjestetyistä kilpa-ajoissa huhtikuussa 1870. Hänet valittiin hevosystäväin yhdistyksen kilpa-ajojen järjestämisen toimikuntaan joulukuussa 1871. Seuraavana vuonna hänet valittiin yhdistyksen hallitukseen. Eversti Golovatšev ylennettiin kenraalimajuriksi vuoden 1887 lopussa. Samalla hänelle myönnettiin ero palveluksesta ja oikeus sekä nauttia palkkansa eläkkeenä että kantaa virkapukua.

Kenraalimajuri kuoli vuonna 1897. Hänen hautajaisiinsa osallistuivat ystävien, sukulaisten, Turun ortodoksisen seurakunnan diakonien ja kirkkokuoron lisäksi paikallisia silmäätekeviä. Näihin lukeutuivat kenraali Wilhelm von Kraemer ja lääninsihteeri A. W. Rydman. Eversti von Willebrand toimi hautajaisten järjestäjänä. Asevelvollisen pataljoonan soittokunta soitti virren ja everstiluutnantti Muurman ojensi kauniin seppeleen. Lehtori Gustaf Cygnaeus laski palmunoksan haudalle ja totesi kiittäen Golovatševin tahdikkaan huomaavaisuuden ja vilpittömän hyväntahtoisuuden, jota hän osoitti Turun kaupungille monien vuosien ajan.

Vainajaa surivat hänen tyttärensä Olga, Alexandra ja Katja, vävynsä kenraalimajuri Henrik Willehad Åkerman ja Turun hovioikeuden hovioikeudenneuvos Alexander Wilhelm Sallmén ja lastenlapset. Kirkkoherra Konstantin Stepanovitš Skorodumov siunasi Nikolai Golovatševin hänen edesmenneen vaimonsa Emelien viereen Turun vanhalle luterilaiselle hautausmaalle, jossa hauta vieläkin on.

Tuukka Heikkinen

Lähteet:

Aura, 14.3.1893, nro 31 (3-päiv. painos), s. 2. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/726641?page=2. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu: 4.5.2026.

Nybergh, Vihtori: “Turun kuritushuone 1853–1903,” DIGI – Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa. https://digi.kirjastot.fi/items/show/125102. Viitattu: 04.05.2026.

Sanomia Turusta, 21.1.1870, nro 3, s. 2. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/482052?page=2. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu: 4.5.2026.

Sanomia Turusta, 23.5.1877, nro 39, s. 3.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/484657?page=3. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu: 4.5.2026.

Suomalainen Wirallinen Lehti, 21.12.1871, nro 151, s. 3.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/418770?page=3. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu: 4.5.2026.

Suometar, 14.12.1865, nro 291, s. 2.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/424681?page=2. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu: 23.4.2026.

Turun Lehti, 1.12.1887, nro 141, s. 2.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/461474?page=2. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu: 23.4.2026.

Uusi Suometar, 7.4.1870, nro 28, s. 2.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/429019?page=2. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu: 11.5.2026.

Westerlund, Adolf Wilhelm: Turun hovioikeuden presidentit, jäsenet ja virkamiehet 1623–1923: elämänkerrallisia ja sukuhistoriallisia muistiinpanoja. Osa 1. Suom. Aleksi Käpy. Turun kirjapaino ja sanomalehti osakeyhtiö. Turku, 1923.

Åbo Tidning, 15.6.1897, nro 159, s. 2.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/564544?page=2. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu: 23.4.2026.

Åbo Tidning, 13.6.1897, nro 157, s. 2.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/552577?page=2. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu: 25.4.2026.

Åbo Underrättelser, 3.2.1872, nro 18, s. 1.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/361200?page=1. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu: 4.5.2026.