Suomen postimerkkien kuva-aiheena oli vuodesta 1856 vuosikymmenten ajan vaakunaleijona erilaisin kehyksin ja koristein ympäröitynä. Vasta 1920-luvun loppupuolella ilmestyivät ensimmäiset juhlamerkit, itsenäisyyden kymmenvuotisjuhlan kunniaksi vuonna 1927 ja ensimmäisen postimerkkinäyttelyn johdosta vuonna 1928. Jälkimmäinen toteutettiin lisäpainamalla eli se ei muilta osin eronnut käytössä olleita yleismerkeistä. Vaakunaleijona oli aiheena myös itsenäisyyden juhlavuoden merkeissä.
Turun kaupungin 700-vuotisjuhlan lähestyessä kaupungin filatelistien keskuudessa syntyi ajatus juhlavuoden ikuistamisesta postimerkkeihin. Joulukuun alussa 1928 Turun Sanomia lähestyi ”muuan kaupunkilaisemme, innokas filatelisti” ja ehdotti juhlapostimerkkien liikkeelle laskemista kaupungin juhlavuonna. Lehdelle hän perusteli asiaa sillä, että juhlatilaisuudet, niin arvokkaita kuin ne ovatkin, kestävät vain hetken ja unohtuvat pian. Sitä vastoin postimerkkeihin ikuistettuna juhla ”jäisi maailman historiallisiin tapauksiin, jotka esiintyisiwät paitsi merkkeilijöillä, myös yleisissä kansainvälisissä postimerkkinäyttelyissä ja niin tekisiwät hyvän palweluksen Suomen tunnetuksi tekemiselle”. Lehden haastattelemat kolme turkulaista filatelistia pitivät ehdotusta sopivana ja merkkien julkaisemista toivottavana.
Turun Postimerkkeilijäin Yhdistyksessä innostuttiin juhlamerkkiajatuksesta siinä määrin, että se asetti komitean laatimaan ehdotuksen juhlapostimerkkien julkaisemisesta. Komitea työskenteli ripeästi ja sai ehdotuksensa valmiiksi tammikuun puolivälissä 1929. Ehdotukseen sisältyi suunnitelma neljästä juhlapostimerkistä, joiden aiheina olisivat kellertävän viheriäisessä 50 pennin merkissä Turun keskiaikainen satama, tumman sinipunertavassa yhden markan merkissä tuomiokirkon ulkokuva, ruosteenkeltaisessa puolentoista markan merkissä tuomiokirkon sisäkuva sekä tummassa teräksensinisessä kahden markan merkissä Turun linnan ulkokuva. Ehdotustaan postimerkkeilijät perustelivat Turun asemalla maan vanhimpana kaupunkina, ”jossa maamme arvokkaimmat kulttuurimuistot sijaitsevat”. Komitea muistutti myös, että postimerkki on ”mitä tehokkain väline maan ja kansan tunnetuksi tekemiseksi ympäri maailmaa, niin pitkälle kuin postiyhteys ulottuu”.
Juhlapostimerkit olivat jo ennen postimerkkeilijäin ehdotuksen valmistumista esillä Turun kaupungin 700-vuotisjuhlakomitean aloittaessa työnsä tammikuun alussa 1929. Postimerkkeilijäin ehdotuksen saavuttua muutamaa viikkoa myöhemmin juhlakomitean kansliaan kaupunki laati valtioneuvostolle osoitetun esityksen juhlapostimerkkien julkaisemisesta. Sen toimitti eteenpäin yleisten töiden ja kulkulaitosten ministeriölle Turun ja Porin läänin maaherra Ilmari Helenius (1879–1944), joka oli myös ollut laatimassa postimerkkeilijäin komitean ehdotusta juhlamerkeistä.
Valtionhallinnon käsitellessä juhlapostimerkkianomusta turkulaiset lehdet seurasivat asian etenemistä tiiviisti. Turkulaisten taiteilijoiden osallistumista postimerkkiluonnosten tekoon odotettiin, mutta anomuksessaan Turun kaupunki oli toivonut yleisten töiden ja kulkulaitosten ministeriön huolehtivan merkkien valmistamisesta, joten merkkien suunnittelutyö eteni helsinkiläisin voimin.
Maaliskuussa 1929 valtioneuvosto määräsi, että ”Turun kaupungin 700-vuotisjuhlan johdosta on postiliikenteessä otettava käytäntöön kolmea eri lajia olevia juhlapostimerkkejä, joiden kuva-aiheet ovat Turun kaupungista, nimittäin 1 markan, 1 markan 50 pennin ja 2 markan”. Merkit laskettiin liikenteeseen kesäkuun ensimmäisenä päivänä ja niitä voitiin käyttää postiliikenteessä vuoden loppuun asti. Kutakin merkkiä painettiin miljoona kappaletta.
Valtioneuvosto päätti Turun juhlapostimerkkien julkaisemisesta 21.3.1929 ja jo seuraavana päivänä Uusi Aura julkaisi valokuvia tulevista postimerkeistä. Merkit suunnitteli Suomen Pankin Setelipainon piirtäjänä toiminut taiteilija Signe Hammarsten-Jansson (1882–1970). Ne olivat paitsi ensimmäiset Turkua kuvanneet postimerkit, myös Hammarsten-Janssonin pitkällä postimerkkisuunnittelijan uralla ensimmäiset julkaisuun edenneet merkit. Turkulaisfilatelistien alkujaan ehdottamien neljän merkin sijasta posti toteutti kolmen juhlamerkin sarjan. Yhden markan merkin kuva-aiheeksi tuli satamasta juuri lähtenyt höyrylaiva Bore, jonka taustalla häämöttää Turun linna. Kahden markan merkkiin taiteilija kuvasi linnan lähempää ja puolentoista markan merkin aiheena oli tuomiokirkko.
Juhlapostimerkit saivat vaihtelevan vastaanoton. Heinäkuussa Turun Sanomat moitiskeli turkulaisia siitä, että he ostavat lähetyksiinsä mieluummin leijonamerkkejä kuin oman kotikaupunkinsa juhlamerkkejä, mutta kuukauden päästä kerrottiin nimellisarvoltaan kahden pienimmän merkin tulleen jo loppuun myydyiksi. Filatelistit olivat tyytymättömiä merkkien laatuun, erityisesti paperiin ja painojälkeen. Ihastuneimman mielipiteen ilmaisi Uudessa Aurassa kirjoittanut nimimerkki ”Nuori nainen”, jonka mukaan leijonamerkit olivat kyllä kuivan asiallisia, ”mutta että uusi merkki on silmissäni kauniimpi, tunnelmallisempi, sitä en voi salata”. Häntä juhlamerkit olivat innostaneet kirjoittamaan aiempaa ahkerammin: ”Kun on kaunis postimerkki, näkee vaivan kirjoittaa kirjeen, että saisi sen liimata kirjeensä oikeaan yläkulmaan vieraiden ihailtavaksi.”
Mikko Kylliäinen
Lähteet
LaPe 2021 – Erikoispostimerkkiluettelo nro 83. Naantali, Suomen Filateliapalvelu Oy.
Posti- ja lennätinhallituksen kiertokirje nro 59/1929, ”Turun kaupungin 700-vuotisjuhlan juhlapostimerkeistä”, 11.5.1929. postimuseo.fi/kiertokirjeet-ja-kirjelmat/kiertokirjeet/plhn-kiertokirjeet/1920-1929/1929/1929-059-pdf/?layout=file
Postimerkkisuunnittelija Signe Hammarsten-Jansson. Postimuseon verkkonäyttely. www.postimuseo.fi/nayttely/ham/
Sosialisti 19.1.1929, ”Juhlapostimerkit”. 19.01.1929 Sosialisti no 16 – Digitaaliset aineistot – Kansalliskirjasto
Suomen Postimerkkilehti, ”Turun 700-vuotisjuhlapostimerkit”. Nro 1–2, s. 14–15. 15.02.1929 Suomen postimerkkilehti no 1-2 – Digitaaliset aineistot – Kansalliskirjasto
Suomen Postimerkkilehti, ”Turun merkkimme”. Nro 7–8, s. 10. 15.10.1929 Suomen postimerkkilehti no 7-8 – Digitaaliset aineistot – Kansalliskirjasto
Turunmaa 4.1.1929, ”Turun kaupungin 700-vuotisjuhlien valmistelu käynnissä”.
04.01.1929 Turunmaa no 3 – Digitaaliset aineistot – Kansalliskirjasto
Turun Sanomat 8.12.1928, ”Turun kaupungin 700-vuotisjuhlain ohjelmaehdotus valmis”. 08.12.1928 Turun Sanomat no 337 – Digitaaliset aineistot – Kansalliskirjasto
Turun Sanomat 21.7.1929, ”Juttuja ja kuulumisia”. 21.07.1929 Turun Sanomat no 196 – Digitaaliset aineistot – Kansalliskirjasto
Turun Sanomat 16.8.1929, ”Turun juhlapostimerkit”. 16.08.1929 Turun Sanomat no 222 – Digitaaliset aineistot – Kansalliskirjasto
Uusi Aura 16.1.1929, ”Juhlapostimerkkejä Turun 700-vuotisjuhlan muistoksi”. 16.01.1929 Uusi Aura no 15 – Digitaaliset aineistot – Kansalliskirjasto
Uusi Aura 8.2.1929, ”Turun kaup. 700-v-.juhlapostimerkit”. 08.02.1929 Uusi Aura no 38 – Digitaaliset aineistot – Kansalliskirjasto
Uusi Aura 18.2.1929, ”Turun juhlapostimerkit ja turkulaiset taiteilijat”. 18.02.1929 Uusi Aura no 48 – Digitaaliset aineistot – Kansalliskirjasto
Uusi Aura 19.2.1929, ”Turun 700-vuotisjuhlien erikoispostimerkit”. 19.02.1929 Uusi Aura no 49 – Digitaaliset aineistot – Kansalliskirjasto
Uusi Aura 22.3.1929, ”1 milj. juhlapostimerkkiä painetaan”. 22.03.1929 Uusi Aura no 80 – Digitaaliset aineistot – Kansalliskirjasto
Uusi Aura 8.9.1929, ”Postimerkit”. 08.09.1929 Uusi Aura no 244 – Digitaaliset aineistot – Kansalliskirjasto