Pansion alue Pahaniemestä Raisionsalmelle liitettiin Turkuun vuonna 1931. Osaksi Turkua tuli myös vehreä Koivuluodon niemi, jolla Artukaisten kartanon lehmät vielä kesäisin laidunsivat. Koulujen lupa-aikaan niemellä oli retkeillyt jo vuodesta 1926 Raittiusyhdistys Toivo II:n järjestämien kesäleirien osanottajia. Leireillä varttunut nuoriso kiintyi tuuliseen luotoon ja sen luonnon tarjoamiin seikkailuihin.
Kesällä 1935 kahdeksan poikaa oli kerääntynyt niemenkärkeen. Nyt heillä oli mukanaan partiolaki, jonka tarkastelun tuloksena joukko päätti perustaa uuden lippukunnan, Toivon Eränkävijät. Koivuluoto oli lippukunnan alkuvuosina yksi toiminnan kiintopisteistä. “Kiriksi” ristityllä veneellä suunnattiin tutuille kallioille kerta toisensa jälkeen, rakennettiin tähystystorneja ja urheiluvälineitä, harjoiteltiin partiotaitoja sekä syötiin ja uitiin hyvin. Myös sisarlippukunta Toivon Erätytöt nautti kesäpäivistä niemenkärjellä.
Vuonna 1939 Pansion rantaviiva siirtyi Puolustusvoimien haltuun laivastoasemaksi ja siviilien liikkuminen alueella kiellettiin. Kallioon koverrettavien räjähdevarastojen räjäytystöiden vuoksi myös Koivuluotoon tuli pääsykielto, ja partiolaiset joutuivat siirtämään retkensä muualle. Sota-aikana toiminta oli muutenkin vaakalaudalla useiden aktiivisten johtajien lähtiessä rintamalle. Vasta normaalitilan palatessa hiljalleen syksyn 1944 kuluessa saivat partiolaiset toivoa tulevaan: laivastosataman kanssa tehdyn erityissopimuksen puitteissa lippukunta saisi palata Koivuluotoon.
Jäsenlehti Eränuotion vuoden 1945 toinen numero täyttyi menneiden kesäleirin muisteluista. Lapsuutensa leirejä niemellä viettäneet kokivat kotiinpaluun ja he puhuivat niemestä kuin omanaan. ”Meidän rakas vanha” Koivuluoto oli paikka, jonne “jokainen joka kerran on siellä käynyt, lähtee varmasti vielä uudestaankin kun vain tilaisuus on ja jokainen joka kerran siellä käy, odottaa varmaan käsimättömästi [sic] seuraavaa sunnuntaita päästäkseen uudestaan.”
Koivuluodon väliaikainen menettäminen oli vahvistanut sen merkitysarvoa lippukunnan identiteetille. Koivuluodossa toteutunut leiritoiminta nähtiin ajan kasvatusihanteiden ja etenkin partioaatteen ytimenä: ”Vasta leirin iltanuotiolla, leirileikeissä, leirikeittiön ääressä ja leirin yövartiossa saa hän [poika] oikean partiohengen veriinsä ja hänestä kasvaa oikea partiolainen ja hänestä kasvaa myöskin oikea mies, jolla ei ole peukalo keskellä kämmentä ja joka kykenee omin avuin tulemaa toimeen vaikeissakin olosuhteissa ja jolla on aloitekykyä ja tuntee oman voimansa ja osaa luottaa siihen.”
Perinteen jatkumiseen tartuttiin hanakasti: 1945 kesällä luodolle tehtiin 25 retkeä, 326 osanottajan voimin. Intoon sekoittui kuitenkin myös vaikeita tunteita, sillä kesä Koivuluodossa ei enää tuntunut samalta ilman sodassa kaatuneita lippukuntalaisia. Alkuvuosien huolettomuuden muistelussa oli haikea sävy, vanhat hyvät ajat olivat vääjäämättä takana. Myös uusi käyttölupa tuli tiukemmin ehdoin. Koivuluotoon ei enää ollut asiaa vesiteitse, ja sotasatama-alueen läpi kulkeminen oli tiukasti säänneltyä.
Nuorempien lippukuntalaisten kohdalla katkos perinteessä oli jo tapahtunut. Eränuotion toisessa numerossa keväällä 1947 nuhdeltiin partiolaisia, joiden kuultiin valittaneen Koivuluodossa vieraillun jo tylsistymiseen saakka. Kesäkausi vietettiin jälleen Koivuluodossa, mutta valitukset saattoivat enteillä tulevaa muutosta, sillä jokseenkin lyhyeksi jäi “toippalaisten” ja niemen jälleennäkeminen. Leiritoiminta siirtyi useiden tekijöiden, osin partiolaisten vaihtelunhalunkin, mutta ei vähiten alueella voimistuvan teollisuuden, telakkahankkeiden ja Puolustusvoimien aikaa myöden tiukentuvien liikkumisrajoitusten vuoksi muualle.
Nykyään Koivuluoto on merivoimien hallussa. Pääsy sinne on evätty, mutta muistitieto kertoo jossain luodolla sijaitsevan muistolaatan siellä perustetulle lippukunnalle.
Elina Lahdenniemi
Lähteet:
Eränuotio : Toivo II:n poika- ja tyttöliiton jäsenlehti. 1944-1947. Suomen Partiomuseo, Turku.
Manninen, Markus: Pansio : Rakennushistoriaselvitys. Senaatti-kiinteistöt, Helsinki 2020.
Pansion Koivuluodossa viettävät partiolaiset ihanteellista leirielämää. Uusi Aura 27.7.1937, 1, 6.
Toivon Eränkävijät ja Toivon Erätytöt. Koivuluodon päivystysohjeet 1.5.1945. 14200:05. Suomen Partiomuseo, Turku.
Turun Eränkävijät, Toivon Erätytöt 50 v. : juhlajulkaisu Toivon Erätyttöjen ja Turun Eränkävijöiden 50-vuotisen partiotaipaleen kunniaksi. Eräkilta, Turku 1985. Suomen Partiomuseo, Turku.
Varnila, Markku: Merellinen Pansio. Laivasto, telakat ja öljysatama. Kaupunginosahistoriikki. 2006, 10–23.
Vilkasta kesätoimintaa Toivo II:n poika- ja tyttöliitossa. Uusi Aura 17.6.1938, 2.