Syksyllä 2025 tutkijat Tanja Ratilainen ja Jussi Kinnunen tekivät Turun tuomiokirkon tornista hämmästyttävän löydön. Noin 25 metrin korkeudesta, tornin yli kaksi metriä paksun seinärakenteen sisältä, löytyi tornin alkuperäiseen rakennusvaiheeseen kuuluva latriini – eli huussi.
Löytö oli hämmästyttävä, sillä Turun tuomiokirkkoa pidetään melko läpikotaisesti tutkittuna rakennuksena. Turun tuomiokirkon 1920-luvun tutkimuksia johtanut Juhani Rinne oli kyllä käynyt tilassa, mutta piti sitä pintapuolisten tutkimuksiensa perusteella ampuma-aukkona.
Turun tuomiokirkon tornin vessa kuului tornin ensimmäiseen, 1300-luvun lopun tai 1400-luvun alun rakennusvaiheeseen. Se oli ylellinen ja tasokas aikakautensa vessaksi ja rakennusteknisesti korkeatasoinen. Seinärakenteen sisällä sijainneesta huussista johti seinänsisäinen, noin viiden metrin viemärikuilu tornin seinässä sijainneella heittoaukolle. Siitä ulosteet tippuivat alas kirkkomaalle, todennäköisesti sitä varten rakennettuun laariin.
Vessan ohella tornin samaisesta kerroksesta löytyi myös takka – sekä kuusi länteen, etelään ja pohjoiseen avautunutta maisemaikkunaa. Kokonaisuus on hämmentävä sijaitakseen kirkontornissa. Tämänhetkisten tulkintojen mukaan kysymys voisi olla esimerkiksi tuomiokapitulin edustustilasta tai pyhiinvaeltajien majoittamiseen käytetystä tilasta.
Vessa on ollut käytössä todennäköisesti 1490-luvulle asti. Silloin tornin ja viemärin heittoaukon eteen rakennettiin Tarkk’ampujainkappeli, ja käytön on täytynyt päättyä viimeistään tällöin. Tämä käytön päättymisen ajoittava tieto on merkityksellinen, kun ajatellaan vessalöydön ehkä kiinnostavinta ulottuvuutta: viemärikuiluin jätettä.
Arkeologi Tanja Ratilaisen vetämissä kaivauksissa huussin istuintason alta lähteneen viemärikuiluin sisältö tutkittiin osittain. Sen pinnalla oli rotanpesiä ja 1500- ja 1600-lukujen kirjariekaleita, ilmeisesti rottien tuomina. Niiden alta alkoi paljastua itse käytön aikaista ainesta – eli sitä itseään – sekä esimerkiksi pyyhintätikkuja eli keskiaikaista vessapaperia. Löytyipä jätteen seasta myös ravun sakset.
Tällä hetkellä keskiaikaiset pökäleet ovat DNA- ja proteiinianalyyseissä, ja niistä etsitään myös loisia. Tarkemmilla analyyseillä saadaan ehkä viitteitä siitä, ketkä tätä keskiaikaista luksusvessaa muinoin käyttivät.
Panu Savolainen
Lähteet:
Ratilainen, Tanja: ”Ampuma-aukoista asuintiloiksi – Tornissa tehnyt kaivaukset toivat paljon uutta tietoa tuomiokirkosta”,
Uponnut katedraali. Turun tuomiokirkon tutkimushankkeen 2024–2028 blogi 11.1.2026, https://blogs.aalto.fi/uponnut/2026/01/11/ampuma-aukoista-asuintiloiksi-tornissa-tehnyt-kaivaukset-toivat-paljon-uutta-tietoa-tuomiokirkosta/