Four Philosophical Talks for Olli Koistinen

Professor of Theoretical Philosophy Olli Koistinen is going to be 60 years in 2016. To celebrate Professor Koistinen, an event of four talks was organised in the Philosophy Unit on 20th of April 2016. Lars Vinx, Kai Hauser, Jani Sinokki and Joseph Almog each gave a talk. Koistinen himself was among the audience and participated to the discussion.

Koistinen’s research interests include metaphysics and early modern philosophy. He has written about such philosophers as Spinoza and Immanuel Kant.

First workshop on the ethics & neuroscience of self-control

The first workshop of the Improving Ourselves as Moral Agents cluster group was held at the Philosophy unit on February 26th. Kickstarting the workshop, Professor Neil Levy (Oxford/Florey) talked about externalist self-control. He argued that the role of willpower in self-control is exaggerated, and that self-controlled behaviour relies more on structuring one’s environment than it does on sheer force of will.

Oisin Deery (University of Arizona), presenting via Skype, talked about compensating for impaired self-control. He argued that an account of free choices as a natural kind can help explain compensation. Sam Sims (Florida State University) argued that ego depletion can decrease the amount of blame deserved for self-control failures.

Tillmann Vierkant (University of Edinburgh) defended ”the crazy view” that judgments and evaluations belong to system 1 thinking, instead of system 2, and that therefore there is no deliberative self-control. Finally, Tom Connor (University of Manchester) described the effects of priming on self-control, arguing that imitation and pretence, both intentional and unintentional, can be used to improve agents’ self-control.

Improving Ourselves as Moral Agents cluster group
In the spring of 2016, the philosophy unit at the University of Turku, Finland, hosts unique opportunities for researchers and postgraduate students in the ethics and science of self-control. Our cluster group, “Improving Ourselves as Moral Agents”, explores both the wider conceptual issues in the research of self-control, and questions concerning self-control implied in the current ethical debate on moral enhancement. In addition to a reading group, a series of three interdisciplinary workshops is organized. For more info, visit turkuselfcontrol.wordpress.com.

Väitös: Susanne Uusitalo – Addiction in Action

Susanne_1
Susanne Uusitalo (oik.) puolusti väitöskirjaansa puolusti väitöskirjaansa ”Addiction in Action”. Kuvassa myös vastaväittäjä Jessica Pepp ja väitöstilaisuuden kustos Juha Räikkä.

VTL Susanne Uusitalo puolusti väitöskirjaansa Addiction in Action torstaina 3.12.2015. Hänen vastaväittäjänään toimi Ph. D. Jessica Pepp Oslon Yliopistosta. Kustoksena toimi professori Juha Räikkä Turun filosofian oppiaineesta.

Uusitalo esittää väitöskirjassaan kritiikkiä kolmea yleisesti puolustettua addiktio-käsitystä kohtaan. Hänen mukaansa nämä sairaus-, valinta-, ja tahdonheikkous-näkemykset addiktiosta kuvaavat addiktio-käyttäytymistä parhaimmillaankin vain osittaisesti, ja ovat siksi puutteellisia. Uusitalo esittää korvaavaksi teoriaksi mallin, jossa neljä itsenäisesti riittämätöntä piirrettä (voimakas halu, lyhytnäköisyys, vinoutunut päätöksenteko ja tahdonheikkous) muodostavat yhdessä riittävän ehdon addiktiolle. Yhdessä nämä piirteet kykenevät vangitsemaan paremmin sen inhimillisen toiminnan monimuotoisuuden joka addiktiivista toimintaa luonnehtii.

Uusitalon väitöskirja löytyy sähköisessä muodossa täältä.

***

MSSc Susanne Uusitalo defended her doctoral dissertation Addiction in Action in University of Turku on December 3rd 2015. PhD Jessica Pepp from University of Oslo, Norway, acted as the opponent, and professor Juha Räikkä (UTU) acted as the custos (chairperson).

Uusitalo’s dissertation can be found in electronic format here.

Ethics and Neuroscience of Self-Control in 2016

In the spring of 2016, the philosophy unit will host unique opportunities for researchers and postgraduate students in the ethics and neuroscience of self-control. Our cluster group, entitled ”Improving Ourselves as Moral Agents”, is made possible by a prize from The Philosophy and Science of Self-Control research project, which is based at the University of Florida and directed by Alfred R. Mele.

The cluster group, open to philosophers, neuroscientists and other scholars interested in issues of self-control, is coordinated by Susanne Uusitalo, with Polaris Koi as co-coordinator. Thematically, it also explores questions concerning self-control implied in the current ethical debate on moral enhancement. It will be comprised of a study group, which reads the latest philosophical and neuroethical research on self-control, and three workshops.

The workshops will be constituted of a keynote talk and a series of presentations, giving participants in the study group and other interested persons a chance to present their research on the topic. Confirmed keynote speakers include Neil Levy (Melbourne / Oxford) and Tom Douglas (Oxford). Undergraduates are welcome to attend the keynote lectures.

More information on the event and how to participate will soon be available.

Professori Juha Räikän 50-vuotispäivää vietettiin julkaisemalla Res Cogitans -lehden juhlanumero

Res Cogitans ja kukat
Res Cogitans -lehden juhlanumero

Perjantaina 21. elokuuta juhlittiin professori Juha Räikän 50-vuotispäivää Res Cogitans -lehden teemanumeron julkaisutilaisuudessa. Kansainvälisen kirjoittajajoukon artikkeleiden aiheet liikkuvat Räikälle läheisissä aihepiireissä: oikeudenmukaisuuskysymyksissä, tunteissa ja uskonnonfilosofiassa.

Räikkä sanoo, että rajallisin resurssein toimivissa oppiaineissa opettajien on hyvä tuntea oma tieteenalansa melko laajalti, koska jokaiseen erityiskysymykseen ei löydy omaa asiantuntijaa kuten joissakin ulkomaisissa jättiyliopistoissa. Räikkä kertoo olevansa kiitollinen paitsi kollegoilleen myös opiskelijoille, joiden kanssa työskentely on sekä hauskaa että tieteellisesti palkitsevaa. ”Opiskelijat kyllä huomaavat, jos opettaja itse ei ymmärrä mistä puhuu.”

Juha Räikkä
Professori Juha Räikkä

Filosofit promootiossa

Turun yliopiston tohtoripromootio järjestettiin 28. – 30.5.2015

Promootion kolmipäiväisiin juhlallisuuksiin kuulua erilaisia tapahtumia. Näyttäviä osia ovat promootioakti ja promootiokulkue. Promootioaktissa Turun konserttitalolla promoottori asettaa hatun promovoitavan tohtorin päähän ja ojentaa tälle miekan. Promootiokulkue taas marssii konserttitalolta Tuomiokirkolle.

Filosofian oppiaineesta promootioon liittyviä tehtäviä olivat hoitamassa professori Olli Koistinen ja valtiotieteiden tohtori Mika Hämäläinen. Koistinen toimi yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan promoottorina. Hämäläinen kantoi promootioaktissa Suomen lippua ja promootiokulkueessa Turun yliopiston lippua. Promootiojuhlallisuuksiin osallistui myös professori Juha Räikkä.

Professori Olli Koistinen yhteiskuntatieteellisen tiedekunannan promoottorina.
Professori Olli Koistinen seisomassa puhujakorokkeella Turun yliopiston tohtoripromootion promootioaktissa Turun konserttitalolla 29.5.2015. Koistinen toimi yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan promoottorina. Kuva: Juha Räikkä
VTT Mika Hämäläinen kantamassa Suomen lippua Turun yliopiston tohtoripromootiossa 29.5.2015 Turun konserttitalossa.
VTT Mika Hämäläinen kantamassa Suomen lippua Turun yliopiston tohtoripromootion promootioaktissa Turun konserttitalolla 29.5.2015.                                                                            Kuva: Juha Räikkä

Promootioperinteestä voi lukea lisää Turun yliopiston sivuilta.

 

Väitös: Mika Hämäläinen – Paremmuuden käsite urheilussa

Mika Hämäläinen
Mika Hämäläinen pitämässä lectiota (oikealla). Vastaväittäjänä toimi professori Mike McNamee ja kustoksena profesori Juha Räikkä.

VTM Mika Hämäläinen puolusti väitöskirjaansa perjantaina 20.3. aiheenaan ”paremmuuden käsite ja urheilukilpailut” (The Concept of Betterness and Sport Competitions). Hämäläisen vastaväittäjänä toimi professori Mike McNamee Swansean yliopistosta. Kustoksena toimi professori Juha Räikkä Turun yliopistosta.

Hämäläinen analysoi väitöskirjassaan paremmuuden käsitettä urheilukilpailussa. Toisinaan katsojien mielestä paras kilpailija tai joukkue ei ole virallisten tulosten mukainen voittaja. Hämäläisen mukaan tämä on mahdollista, koska paremmuus määräytyy virallisen tuloksen lisäksi myös ideaalisesti tuomaroidun lopputuloksen ja osoitetun taidokkuuden perusteella.Yhdessä nämä kolme kriteeriä määräävät paremmuuden urheilukilpailussa.

Usean kriteerin vaikutus mahdollistaa sen, että esimerkiksi jalkapallossa joukkue, joka on osoittautunut enemmän taitoa saattaa olla hävinnyt virallisen tuloksen mukaan. Tuomarointi voi olla epäonnistunut siten, että tuomaroinnin virheiden puuttuessa olisi tulos ollut toinen.

Toisaalta joukkue tai kilpailija voi osoittaa enemmän urheilullista taidokkuutta kuin voittanut joukkue. Esimerkiksi jalkapallojoukkue voi osoittaa enemmän taidokkuutta kuin vastustaja, mutta hävitä pelin esimerkiksi tuomarivirheen takia. Näin on mahdollista että voittanut joukkue on tosiasiassa osoittanut vähemmän taidokkuutta ja olisi myös ideaalisesti tuomaroidun lopputuloksen mukaan häviäjä. Tämä kriteerien hajoaminen siten että virallinen tulos ei heijastele niitä kaikkia mahdollistaa erimielisyydet lopputuloksesta.

Hämäläisen väitökirja löytyy sähköisessä muodossa täältä.

***

MSSc Mika Hämäläinen defend his doctoral dissertation The Concept of Betterness and Sport Competitions in University of Turku on March 20th 2015. Professor Mike McNamee from Swnasea University acted as his esteemed opponent. Professor Juha Räikkä from University of Turku acted as the Kustos (chair).

An electronic version of Hämäläinen’s dissertation can be found here.

Tieteen luotettavuus ja terveystutkimuksen journalismin etiikka

Vuoden alussa filosofian oppiaineen alaisuuteen perustetun UNESCO Chair in Bioethics Suomen yksikön ensimmäisessä tutkimusseminaarissa keskusteltiin 30.10. tieteen luotettavuudesta, mediasta ja terveystutkimuksesta. Seminaarin ensimmäinen puhuja, tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan pääsihteeri Reetta Kettunen avasi tiedonjulkistamisen ja tieteen etiikan teemaa yleisellä tasolla. Keskosvauvojen kivunlievitystä tutkinut Turun yliopiston tutkija Anna Axelin taas kertoi kokemuksistaan herkän aiheen parissa työskentelystä sekä aiheesta tiedottamiseen liittyvistä eettisistä kysymyksistä.

Helena Siipi
Seminaarin avasi UNESCO Chair in Bioethics Suomen yksikön johtaja Helena Siipi.
reetta kettunen pic
Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan pääsihteeri Reetta Kettunen.

Toimittaja Ulla Järvi puhui journalismin etiikan merkityksestä terveysjournalismissa. Järvi nosti esiin journalistisen etiikan käytännön haasteita muun muassa antamalla yleisön pohdittavaksi todellisia, Julkisen Sanan Neuvoston (JSN) käsittelemiä tapauksia.

IMAG3978
Osallistujat ilmaisivat oman kantansa JSN:n käsittelemiin tapauksiin.

Viimeisenä puhujana kuultiin mediatutkimuksesta väitellyttä tutkija Vienna Setälää, joka tarkasteli esityksessään kriittisesti median terveyspuhetta. Setälä muun muassa totesi, että julkisuudessa terveys nähdään usein osana laajempaa identiteettiä: terve ihminen esitetään menestyjänä, kun taas heikko terveys nähdään turhan usein yksilön epäonnistumisena. Kuten tapahtuman päästössanat lausunut professori Veikko Launis totesi, tieteen luotettavuus ja terveystutkimuksen journalismin etiikka oli seminaarin aiheena onnistunut ja ajankohtainen. Järjestäjät kiittävätkin puhujia ja yleisöä tasokkaista esityksistä sekä keskustelusta, aiheen pohdinta jatkunee tulevaisuudessa useilla foorumeilla.

***

The first research seminar of the UNESCO Chair in Bioethics Finnish Unit was organized October 30th at the University of Turku together with the Unit of Philosophy. The event focused on ethical issues considering journalism and health research, and reliability of science. The speakers included researchers as well as media professionals. The four speakers delivered high quality presentations that sparked a lot of discussion among the audience, as well. The successful event proved that there is room for more discussion about the topic in the future.

Väitös: Daryl de Bruyn, ”Spinoza’s Concept of Emending the Intellect”

Daryl de Bruyn (MA) puolusti väitöstutkimustaan ”Spinoza’s Concept of Emending the Intellect” 18.10.2014. Vastaväittäjäksi oli kutsuttu professori Julie Klein (Villanova University), ja kustoksena toimi oppiaineen professori Olli Koistinen (Turku).

Proponent Daryl de Bruyn. Photograph: Mika Hämäläinen
Väittelijä/proponent Daryl de Bruyn. Photograph: Mika Hämäläinen

Väitöstutkimuksen eräs tavoite oli osoittaa, että Spinozan nuoruudessaan aloittama hanke ”älyn parantamisesta” jatkui kantavana teemana myös hänen myöhemmässä filosofisessa tuotannossaan.

Vastaväittäjä toivoi avauspuheenvuorossaan, että itse väitteleminen etenisi Spinozan hengessä. Että väittelijän ja vastaväittäjän yhteisenä ystävänä olisi totuus, että tilaisuuden päämääränä olisi vuoropuhelu keskustelukumppanin selättämisen sijaan, että myös erimielisyydelle löytyisi lopulta sijaa. Pitkään kestänyt väitöstilaisuus saavutti nämä päämäärät erinomaisesti, mutta tästä lämminhenkisyyden ideaalista huolimatta vastaväittäjä ei päästänyt väittelijää helpolla.

Erityisesti erimielisyyden aiheeksi nousi väitöstutkimuksen sivuama käsitys synnynnäisistä ideoista: vastaväittäjä ei täysin hyväksynyt de Bruynin Spinozalle lukemaa karteesiolaista käsitystä synnynnäisistä ideoista. Lopulta päädyttiin toteamaan – professori Kleinin alkupuheenvuorossaan ehdottamaa ideaalia kunnioitten – että vaikka evidenssi tälle tulkinnalle saattaa olla vähäistä, ei sen vastainen todistusaineisto myöskään ole vakuuttavaa.

Väitöstiedote yliopiston sivuilla.

Filosofian oppiaineen henkilökunta onnittelee Daryliä lämpimästi!

****

Dissertation: Daryl de Bruyn, ”Spinoza’s Concept of Emending the Intellect”

Daryl de Bruyn (MA) defended his thesis ”Spinoza’s Concept of Emending the Intellect” 18.10.2014. Invited to act as the opponent was professor Julie Klein from Villanova University. As the esteemed custodian functioned professor Olli Koistinen from the phil unit.

One of the claims of the dissertation was that the task Spinoza embarked upon in his youth about “emending the intellect” was a theme that continued to play significant a role through out his later works.

In her opening address, the opponent wished to proceed with the event in the spirit of Spinoza: that opponent and proponent would be united by a mutual friend, the truth; that the goal of the defense would be dialogue instead of one’s defeating another; that in the end there would be room from disagreement also. Rather long defense achieved these goals in the end rather well; though despite of the cordial maxim proposed in the opening address, the opponent didn’t let the proponent of the hook easily.

Professor Julie Klein (Villanova University) functioned as the opponent. Photograph: Mika Hämäläinen.
Professor Julie Klein (Villanova University) functioned as the opponent. Photograph: Mika Hämäläinen.

A crucial point of disagreement was found the concept of innate ideas that was only touched upon the dissertation. The opponent couldn’t quite come to accept the rather Cartesian conception of innateness de Bruyn attributed to Spinoza. In the end it was agreed – in the spirit of the ideal professor Klein proposed to follow – that while the evidence in favor of the conception proposed by the proponent might be insufficient, the evidence to the contrary is hardly compelling either.

The announcement of the defense can be found on the UTU webpage (in Finnish).

The staff of the phil unit warmly congratulates Daryl on his defense!

The Annual Congress for Doctoral Students of the Finnish Doctoral Programme of Philosophy

Susanne Uusitalo & Kreeta Ranki

The beginning of October has traditionally been the time when doctoral candidates from the Finnish universities gather together in Tampere to share their ideas on philosophical problems. The congress has been a great place to learn what other doctoral candidates study as well as who these peers are. A chance of networking and building collegiality are among the benefits to which the participants have access.

The program

This year the topics covered a wide range of philosophy: from contemporary questions in philosophy of science concerning the value of peer review to the discussion of the ontological status of fictional characters; from the problem of the limits of the mind to epistemological issues in historical research. Susanne Uusitalo and Kreeta Ranki represented the University of Turku in Tampere. Susanne discussed addicts’ preferences and Kreeta talked about animals in Kant’s philosophy of mind. Each speaker was ascribed an experienced commentator to ensure that everyone gained useful feedback.

 

Kreeta Ranki giving a presentation about the role of animals in Immanuel Kant's philosophy of mind.
Kreeta Ranki giving a presentation about the role of animals in Immanuel Kant’s philosophy of mind.

***

Valtakunnallisen filosofian tohtoriohjelman järjestämä vuosittainen tohtoriopiskelijoiden kongressi antaa mahdollisuuden tutustua vertaistensa tekemään tutkimukseen. Tänä vuonna kolmipäiväisessä kongressissa kuultiin esitelmiä esimerkiksi vertaisarvioinnin ongelmista, fiktionaalisten henkilöhahmojen ontologisesta asemasta, mielen rajoista ja historian tutkimuksen epistemologisista erityispiirteistä. Turun yliopiston filosofian laitokselta mukana olivat Susanne Uusitalo ja Kreeta Ranki.