Kategoria: Tutkimus / Research

Metodimaanantai järjesti viime torstaina 19.11. panimoravintola Koulussa filosofian metodologia-aiheisen työpajan filosofian jatko-opiskelijoille ja jatko-opiskelijoiksi halajaville.

Metodimaanantai on syksyllä 2019 alkunsa saanut filosofian jatko-opiskelijoiden opintopiiri, joka keskittyy filosofian metodien ja metodologian tutkimukseen ja kehittämiseen.

Työpajan esitelmöitsijöinä olivat filosofian tutkija Tapio Korte Turun yliopistosta aiheenaan filosofian historian tutkimus, sekä professori Antti Kauppinen Helsingin yliopistosta aiheenaan filosofinen osaaminen.

Iltapäivän työpajaosuus keskittyi tutkimussuunnitelmien ja apurahahakemusten metodiosuuden suunnittelemiseen ja työstämiseen. Pohdimme muun muassa sitä, millaisiin tutkimuskysymyksiin millaisetkin metodit pystyvät antamaan vastauksia – ja toisaalta sitä, millaisia vastauksia kullakin metodilla voidaan saada. Mitkä ovat metodien haasteet ja vahvuudet? Kuinka kertoa filosofian metodiikasta ymmärrettävästi jollekin sellaiselle, jolle filosofia ei ole ollenkaan tuttua?

Työpajan saaman suosion jälkeen Metodimaanantai on aikeissa laajentaa toimintaansa ja järjestää lisää tapahtumia myös tulevaisuudessa. Tämä tapahtuma järjestettiin Turun yliopiston yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden tohtoriohjelman verkostoitumisapurahan tuella.

Lisäksi Metodimaanantai on tämän syksyn haussa saanut myös Turun yliopistosäätiön Granö-stipendin, jolla Metodimaanantain työryhmä lähtee ensi keväänä tutkijaresidenssiin Granö-keskus Villa Tammekanniin Tartoon työstämään filosofian metodivihkoa, josta suunnitellaan opetuksen oheismateriaalia perustutkinto-opetukseen.

Huhtikuun ensimmäisellä viikolla filosofian oppiaineen väki sai tilaisuuden esitellä tutkimustaan Milanosta vierailulle saapuneelle tutkijajoukolle. Milanon filosofit puolestaan kertoivat omasta viimeaikaisesta työstään. Aihepiirit liikkuivat ajan filosofiasta tunteiden filosofiaan ja teon ja toiminnan filosofiasta neuroetiikkaan. Milanosta alustuksen pitivät Anna Ichino, Giuliano Torrengo ja Clotilde Calabi, Turusta taas Elisa Aaltola, Valtteri Arstila ja Mireille Musangamfura. Joseph Almog osallistui aktiivisesti seminaarin loppukeskusteluun, jossa pohdittiin neurotieteiden ja filosofian suhdetta ja erityisesti kysymystä siitä, mitä ne voivat antaa toisilleen.

Bilateraalinen yhteistyö Milanon kanssa on nyt käynnistetty. Seuraavaksi tavataan Milanossa. Vastaavia kahdenvälisiä kumppanuuksia Turun filosofeilla on menneinä vuosina ollut mm Upsalan, Tarton ja Jerevanin filosofien kanssa.

Pietarissa ja Moskovassa filosofiaa opettava Andrei Rodin luennoi perjantaina 15. kesäkuuta filosofian yksikössä aiheenaan taitotiedon (knowing how) ja propositionaalisen tiedon (knowing that) suhde. Erottelu tunnetaan mm. Gilbert Rylen filosofiasta.

Rodinin mukaan melko tavanomainen ajatus, että taitotieto sisältää hiljaista propositionaalista tietoa, pitää kääntää päälaelleen. ”Knowing that” on mahdollista vain, jos meillä on ”knowing how” -tietoa koskien päättelyä ja järkeilyä. Näin on siksi, että henkilön tietäessä jotain hänellä on asiasta oikeutettu tosi uskomus eikä oikeutukseen päästä muutoin kuin tekemällä jotakin.

Rodinin esitys liittyi laajempaan matematiikanfilosofian projektiin, jossa keskiössä on uuden ymmärryksen hakeminen siitä, mitä matemaattiset todistukset ovat.

The first workshop of the Improving Ourselves as Moral Agents cluster group was held at the Philosophy unit on February 26th. Kickstarting the workshop, Professor Neil Levy (Oxford/Florey) talked about externalist self-control. He argued that the role of willpower in self-control is exaggerated, and that self-controlled behaviour relies more on structuring one’s environment than it does on sheer force of will.

Oisin Deery (University of Arizona), presenting via Skype, talked about compensating for impaired self-control. He argued that an account of free choices as a natural kind can help explain compensation. Sam Sims (Florida State University) argued that ego depletion can decrease the amount of blame deserved for self-control failures.

Tillmann Vierkant (University of Edinburgh) defended “the crazy view” that judgments and evaluations belong to system 1 thinking, instead of system 2, and that therefore there is no deliberative self-control. Finally, Tom Connor (University of Manchester) described the effects of priming on self-control, arguing that imitation and pretence, both intentional and unintentional, can be used to improve agents’ self-control.

Improving Ourselves as Moral Agents cluster group
In the spring of 2016, the philosophy unit at the University of Turku, Finland, hosts unique opportunities for researchers and postgraduate students in the ethics and science of self-control. Our cluster group, “Improving Ourselves as Moral Agents”, explores both the wider conceptual issues in the research of self-control, and questions concerning self-control implied in the current ethical debate on moral enhancement. In addition to a reading group, a series of three interdisciplinary workshops is organized. For more info, visit turkuselfcontrol.wordpress.com.