Vuonna 1915 huhtikuun 22. päivänä saksalaisten operoima kloorikaasuisku tappoi noin 5 000 Ranskan armeijan sotilasta. Belgian Ypresistä alkanut massiivinen kaasusodankäynti jatkui aina ensimmäisen maailmansodan loppuun ja vaati arviolta noin 90 000 miehen hengen. Koska taistelukaasut kieltäviä sopimuksia oli röyhkeästi rikottu ensimmäisessä maailmansodassa, kaasujen käyttöä pidettiin lähes […]

Pelottelua, tutkimustyötä ja valistusta: näin Suomi varautui kaasusotaan

kirjoittajalta
Rooman ei-katolinen hautausmaa, Cimitero Acattolico di Roma, sijaitsee Testaccion alueella lähellä Porta San Paoloa. Paikan tekee ainutlaatuiseksi jo se, että sen multiin on laskettu pääasiassa sattumalta Roomassa kuolleita muukalaisia. Yleensähän hautausmaat hautakivineen kertovat oman paikkakuntansa ihmisten ja sukujen historiaa. Hautausmaan rinteille on kolmen vuosisadan kuluessa […]

Rooman salainen puutarha

kirjoittajalta
8
Kaunokirjallisuudella, joka käsittelee ainakin osaksi historiallisia tapahtumia, on katsottu olevan historiantutkimukselle dokumenttiarvoa kuvatun yhteisön toiminta- ja ajattelutavoista kertoessaan, esimerkkeinä eräät 1800-luvun suomalaisen maalaisyhteisön kuvaukset. Tällaisina voidaan pitää myös Auni Nuolivaaran nimissä 1936 julkaistua romaania Paimen, piika ja emäntä ja sen jatko-osia Isäntä ja emäntä (1937) […]

Paimen, piika ja emäntä – paikallishistoriaa romaanitrilogiassa

kirjoittajalta
Pari viikkoa ennen jatkosodan loppua otetussa valokuvassa leikkivät saksanpaimenkoira ja sotilas. Koira makaa maassa puoliksi selällään, puoliksi kyljellään, ja se näyttää painivan sen puoleen kumartuneen sotilaan kanssa. Vaikka sotilaan kasvoja varjostaa lakki, näkee niistä naururypyt silmien ja suun ympärillä. Sotilaan vasen käsi on koiran suussa […]

Koirat, sotilaat ja sodan kokemushistoria

kirjoittajalta
On vuosi 2019. On kulunut sata vuotta siitä, kun Suomessa valittiin se suunta, jolla nyt matkaamme. Sata vuotta sitten vahvistettiin tasavaltainen hallitusmuoto, valittiin ensimmäinen presidentti ja yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella valitut kunnanvaltuustot sekä aloitettiin yhteiskunnallinen sovintopolitiikka, vaikka ilmassa leijui sisällissodan katkera muisto. Vuodessa 1919 oli […]

Sata vuotta valvontaa

kirjoittajalta
1
Kansallisarkistossa järjestettiin 26.6.2019 käsinkirjoitetun tekstin koneluentaan keskittynyt Reading and Enrichment of Archival Documents (READ) -hankkeen päätösseminaari. Hanke on Euroopan Unionin rahoittama (Horizon 2020) konsortio ja se on ollut käynnissä tammikuusta 2016 ja päättyy nyt kesäkuun lopussa. Hanketta on johdettu Innsbruckin yliopistosta. Suomesta hankkeessa on ollut […]

Muuttaako koneluenta käsinkirjoitettujen aineistojen tutkimusta?

kirjoittajalta
3
Nuorukainen nimeltä O. A. Järnefelt pääsi ylioppilaaksi toukokuussa 1818. Saavutusta oli tietenkin syytä juhlia, ja niin hän suuntasi eräänä lauantai-iltana ystäviensä kanssa Vanhalinna-nimiseen talonpoikaistaloon. Joukko vietti talossa iltaa siemaillen arrakkipunssia ja ”muuta hyvää” sekä nauttien juomien kanssa riisiryynipuuroa, munia, paistettua läskiä, tuoretta kalaa, pannukakkuja ja […]

200 vuotta ylioppilasjuhlia

kirjoittajalta
Olen tutkinut paljon suomalaisen kätilötyön historiaa ja julkaissut teemasta kirjan Ujostelemattomat. Kätilöiden, synnytysten ja arjen historiaa (2012). Nähtävästi siksi minulta kysytään usein kaikenlaista raskaudenkulkuun ja synnytyksiin liittyvästä historiasta, usein myös abortin ja ehkäisyn historiasta. Vastaus toimii esimerkkinä siitä, miten lyhytikäinen on meille tuttu eurooppalainen yhteiskunta. […]

Pujoa, pietaryrttiä ja jouluruusua − Abortin historiasta

kirjoittajalta
Valintakoepäivä on suuri päivä kaikille, jotka hakevat opiskelemaan korkeakouluun. Kokeeseen on valmistauduttu jopa kuukausia: valintakoemateriaalia on luettu viikosta toiseen, ja se pyritään opettelemaan ulkoa etu- ja takaperin. Hakijat eivät kuitenkaan ole ainoita, jotka ovat valmistautuneet päivään pitkään, sillä valintakoe on iso ponnistus myös oppiaineiden henkilökunnalle, […]

Valintakoejännitystä kulissien takana

kirjoittajalta