Luutnantti Nikolai Borisov 3. Suomenmaalaisesta tarkka-ampujarykmentistä nimitettiin kenraalikuvernöörin käskystä Turun poliisilaitoksen poliisimestarin apulaiseksi eli alipoliisimestariksi vuonna 1904. Elettiin Suomen suuriruhtinaskunnan ensimmäistä venäläistämiskautta, jolloin Venäjän keisarikunnan hallituspiirit hyökkäsivät suuriruhtinaskunnan autonomiaa vastaan. Borisov astui virkaansa 10. maaliskuuta 1904, ja hänet ylennettiin alikapteeniksi jo saman vuoden joulukuussa. 

Uusi alipoliisimestari sisällytettiin nimimerkki Tiituksen nimiluetteloon, joka julkaistiin tammikuussa 1905 Helsingin Sanomissa ja sittemmin ainakin Tampereen Uutisissa. Nimiluettelo koostui Suomen suuriruhtinaskunnan virkamiehistä, jotka olivat venäläisiä tai suomenvenäläisiä, kuten valtionrautateiden päätirehtööri eversti Daniil Vasiljevitš Dratševski ja Turun ja Porin lääninhallituksen lääninsihteeri Aleksei Aleksandrovitš Hozjainov. Tiitus kyseenalaisti luettelonsa pohjalta Suomen Wirallisessa Lehdessä esitetyn väitteen virkakunnan suomalaistumisesta.

Marraskuussa 1905 Turun Sanomat uutisoi alipoliisimestari Borisovin saavuttaneen suurlakon aikana kaupunkilaisten yleisen suosion. Samassa kirjoituksessa kerrottiin, että paikallinen, venäläinen upseeriklubi oli erottanut hänet. Poliisiurallaan Borisov toteutti erilaisia tehtäviä, kuten kymmenen hevosen ostamisen Pietarista Turun poliisilaitoksen käyttöön läänineläinlääkäri Fabritiuksen ja ratsupoliisi Laaksosen kanssa helmikuussa ja kaupungin pika- ja kuorma-ajurien tarkastuksen Fabritiuksen avustamana joulukuussa 1908. Alipoliisimestari suoritti myös poliisimiehistölle hankittujen revolverien tarkastamista,  ja hänelle lankesi vastuu toimia vt. poliisimestarina poliisimestari Robert Westmanin lomien aikana. 

Marraskuussa 1906 nimimerkki Wisa viittasi Borisoviin kirjoituksessaan “Kirje Turusta”. Hän syytti alikapteenia venäläisestä oveluudesta. Suurlakko oli päättänyt ensimmäisen venäläistämiskauden, joka oli johtanut virkamieskunnan puhdistamiseen. Wisa väitti Borisovin voittaneen ruotsinmieliset puolelleen, eikä Mechelinin senaatilla tai Turun kaupungin viranomaisilla ollut mitään valitettavaa. Nimimerkin taakse piiloutuneen kirjoittajan linjan jyrkkyys ilmeni siitä, että hän väitti provosoivasti ilman todisteita, että ruotsinmieliset olivat epäkansallisia voimia. Nämä voimat yrittivät, nimimerkki Wisan mukaan, hankkia tukea venäläisiltä ja juutalaisilta taistelussaan suomalaisia vastaan.

Nikolai Borisov loi uraansa poliisina ristiriitaisena aikana, mistä sanomalehtiuutiset kertovat. Lehdistö välitti tietoa myös Borisovin henkilökohtaisesta elämästä. Tammikuussa 1907 hän kääntyi luterilaiseen uskoon ja sai Suomen kansalaisoikeuden, jota hän oli hakenut jo kesäkuussa 1906. Borisov jätti virkaerohakemuksensa lokakuussa 1909, jonka jälkeen hän kenties vetäytyi maaliskuussa 1907 E. W. Sahlstedtilta 7 000 markalla hankkimalleen huvilalle Littoisiin.

Tuukka Heikkinen

Lähteet:

Finlands statskalender för året 1910. Osakeyhtiö Weilin & Göös Aktiebolag, Helsinki 1909.

Helsingin Sanomat, 18.1.1905, nro 14, s. 3. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/751689?term=Tiitus&page=3. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu: 30.3.2026.

Pohjois-Karjala, 24.11.1906, nro 136, s. 2–3. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/681476?page=3. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu: 30.3.2026.

Suomalainen Wirallinen Lehti, 16.3.1904, nro 63, s. 1. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/703646?page=1. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu: 3.4.2026.

Suomalainen Wirallinen Lehti, 27.10.1909, nro 248, s. 2. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/709251?page=2. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu: 3.4.2026.

Tampereen Uutiset, 22.1.1905, nro 18, s. 2. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/719171?page=2. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu: 03.04.2026.

Turun Lehti, 15.3.1904, nro 32, s. 2. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1051290?page=2. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu: 03.04.2026.

Turun Lehti, 24.12.1904, nro 153, s. 2. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1051370?page=2. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu: 3.4.2026.

Turun Lehti, 21.6.1906, nro 72, s. 1. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1051486?page=1. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu: 3.4.2026.

Turun Sanomat, 28.11.1905, nro 271, s. 3. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/733232?page=3. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu: 4.2.2026.

Turun Sanomat, 9.1.1907, nro 606, s. 3. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/704499?page=3. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu: 3.4.2026.

Uusi Aura, 29.9.1904, nro 112 (3-päiv. painos), s. 2. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/735028?page=2. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu: 3.4.2026.

Uusi Aura, 26.1.1907, nro 22, s. 5. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/801775?page=5. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu: 3.4.2026.

Uusi Aura, 22.3.1907, nro 68, s. 3. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/801855?page=3. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu: 3.4.2026.

Uusi Aura, 22.2.1908, nro 44, s. 3. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/802309?page=3. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu: 5.2.2026.

Uusi Aura, 3.12.1908, nro 280, s. 7. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/802749?page=7. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu: 3.4.2026.

Uusi Aura, 2.7.1909, nro 148, s. 3. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/803094?page=3. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu: 3.4.2026.