Avainsana-arkisto: Turun historiallinen museo

Vierailu Turun kaupungin historiallisessa museossa 1891

Lyseolainen Alfons Takolander kertoo Länsi-Uudellamaalla Bromarvissa asuville vanhemmilleen ja sisaruksilleen osoittamassaan kirjeessä vierailustaan Turun linnassa sijaitsevassa Turun kaupungin historiallisessa museossa sunnuntaina 4. huhtikuuta 1891. Museo oli perustettu vuonna 1881, ja se avattiin yleisölle ensimmäisen kerran tammikuussa 1885. Uusia näyttelytiloja oli otettu käyttöön esilinnassa sen jälkeen, kun linnan toiminta vankilana päättyi vuonna 1890. Alfons kuvailee museovierailuaan seuraavasti:

”Viime sunnuntaina kävin Linnassa ja vierailin sen historiallisessa museossa; siellä oli paljon nähtävää; se oli silloin auki ja siellä oli niin paljon ihmisiä; sisäänpääsy maksoi 25 penniä, mutta siellä oli myös paljon nähtävää; esineet eivät kuitenkaan olleet vielä aivan järjestyksessä, eikä siten tiennyt, mikä kunkin historiallisen muiston merkitys siellä oli, varsinkaan kun niistä ei vielä ollut mitään luetteloa sen vuoksi, ettei niitä oltu ehditty järjestää kunnolla. Mutta kunhan luettelo saadaan laadittua, siellä olisi hauska käydä. Toivon, ettei isä ole pahoillaan siitä, että se maksoi 25 penniä, sillä siellä sai kuitenkin nähdä paljon sellaista, josta sai tietää mitä se oli. Kerron siitä sitten kesällä, kun me kaikki tapaamme, mutta haluan nyt kuitenkin mainita muutamia näkemiäni esineitä: esim. palan puuta siitä ladosta, jossa piispa Henrik saarnasi vuonna 1157, kappaleen niitä seteleitä, joista isä on puhunut paroni Walter Ramsayn aikoinaan julkaisseen omistaessaan Taalintehtaan, piispanhiipan (sitä vanhaa kolmikolkkasorttia, jollainen myös piispa Henrikillä oli), ja siellä oli kyllä lukuisia vanhoja tauluja, peilejä, liinoja, mattoja, kirveitä, haarniskoja, vateja, kypäriä, miekkoja ynnä muuta, ynnä muuta, useita tuhansia esineitä; isän pitäisi joku sopiva kesä, kun isä joskus on Turussa, mennä katsomaan niitä, samoin äidin. Siellä linnassa tuli niin erikoinen olo, kun kulki niiden 10–12 salin läpi, joihin museo oli sijoitettu, ja ajatteli, että samojen holvien alla, jotka nyt kaikuivat vierailevan ihmisjoukon askelista, olivat kerran vaeltaneet vanhat kuninkaat Eerik XIV, Juhana III, Kaarle IX ja muut; on ihanaa, kun ajattelee niin ihania muistoja.”

Alfons Takolanderin maininta puupalasta siitä ladosta, jossa piispa Henrik oli saarnannut, on mielenkiintoinen. Oikeastaan se on Kokemäellä Ylistaron kylässä sijaitseva keskiaikainen hirsiaitta, Suomen vanhin säilynyt puurakennus. Se päätettiin suojella kansallisena muistomerkkinä 1830-luvulla ja sen suojaksi rakennettiin 1857 tiilinen kappeli, joka on sittemmin myös suojeltu.

Alfonsin havainto siitä, että esineistö oli puutteellisesti luetteloitu ja tiedot niistä puuttuivat, piti paikkansa. Kokoelmien ensimmäisen luettelon laati intendentti Walter von Konow vuonna 1897, ja se sisälsi kuvaukset 4 569 luetteloidusta esineestä ryhmiteltyinä näyttelysaleihin eri luokkiin. Siellä oli huoneita kulkuneuvoille, kirkollisille esineille, huonekaluille, talousesineille, tyyleittäin ja aikajärjestykseen asetetuille muotokuville, työkaluille, keittiövälineille, ammattikuntien esineille, maakätkö- ja maaperälöydöille, metalliesineille ja aseille, rahoille ja mitaleille, tekstiileille sekä Turun kartoille ja kuville. Luettelossa mainitaan myös ”torni, joka aikoinaan lienee toiminut Eerik XIV:n vankilana”. Se oli kuitenkin yhä siinä asussa, johon se oli jäänyt oltuaan vankihuoneena vuoteen 1890 asti.

Barokkihuone. Valokuvassa näkyy niin kutsuttu tyylihuone Turun linnassa, jonne on koottu museo­esineitä ja muotokuvia eri aikakausilta. Kuvan otti valokuvaaja Rurik Hjelt, joka dokumentoi linnan huoneita aivan vuosisadanvaihteen kynnyksellä. Senkin päällä oleva rintakuva esittää Ruotsin kuningasta Kaarle XII:ta. Seinällä olevat maalaukset esittävät useita muita kuninkaallisia, kuten Kaarle XI:tä, Fredrik I:tä sekä Aadolf Fredrikiä ja hänen puolisoaan Loviisa Ulriikaa. Turun kaupungin historiallinen museo 1898.

Se muoto, jossa historiallisten esineiden näyttely esilinnassa toteutettiin, säilyi linnassa pitkään ja sitä katselivat useat museovieraiden sukupolvet. Nykyään Turun kaupunginmuseoon kuuluvat Turun linnan lisäksi myös Luostarinmäki, Apteekkimuseo ja Qwenselin talo, Biologinen museo sekä Kuralan Kylämäki.

Walter von Konow (1866–1943) aloitti Turun historiallisen museon vasta perustetussa intendentinvirassa ensimmäisenä haltijana vuonna 1896. Hän toimi virassa 33 vuotta. Hänen tehtävänään oli huolehtia kokoelmista ja järjestää niitä sekä saattaa kuntoon uusia näyttelyhuoneita.

Alfons Takolander (1875–1935) kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1896 Turun ruotsalaisesta reaalilyseosta (Åbo svenska reallyceum). Hän opiskeli Keisarillisessa Aleksanterin-yliopistossa Helsingissä ja suoritti filosofian maisterin tutkinnon vuonna 1903. Takolander oli merkittävä pedagogi ja koulumies, joka osallistui aktiivisesti Suomen ruotsinkielisen kansakoulu- ja seminaarilaitoksen kehittämiseen. Hän oli myös kirkkohistorioitsija ja virsirunoilija, ja hän kirjoitti monia oppikirjoja, historiallisia teoksia ja elämäkertoja.

Mikael Korhonen

Lähteet ja kirjallisuus:

Takolanderin perhearkisto. Alfonsin kirje kotiin 7.4.1891. Åbo Akademin käsikirjoitusosasto.

Axel Haartman, ”Walter von Konow”, Finsk Museum 1943.

Kari Hintsala, Turun linnan tyylihuoneet vuonna 1898. https://kaponieeri.blogspot.com/2019/04/turun-linnan-tyylihuoneet-vuonna-1898.html

Mikael Korhonen, ”Alfons Takolander”, URN:NBN:fi:sls-4820-1416928957426, Biografiskt lexikon för Finland, verkkojulkaisu, Svenska litteratursällskapet i Finland 2014, www.blf.fi.

Niina Uusi-Seppä, ”Henrikille muistopatsas. Pyhän Henrikin rakennusperintöä vaalimassa”. Suomen Museo 2020.