Maailman bioetiikkapäivää vietettiin 19.10.

Ensimmäisenä maailman bioetiikkapäivänä 19.10.2016 kaikissa UNESCO Chair in Bioethics -verkoston 130 maayksikössä järjestettiin seminaari aiheesta Human Dignity and Human Rights – Ihmisarvo ja ihmisoikeudet. Päivän tavoitteena oli muistuttaa bioeettisten kysymysten tärkeydestä ja edistää niiden ratkaisemista hyödyntävää toimintaa. Suomessa UNESCO Chair in Bioethics Suomen yksikkö järjesti Turun yliopistossa seminaarin Ihmisarvo ja ihmisoikeudet – me ja muut. Seminaarin pääesitelmässä KELAN johtava ylilääkäri Ilona Autti-Rämö puhui lasten suojelun etiikasta lastenneurologin näkökulmasta.

voikukkaSeminaarissa palkittiin bioetiikan saralla ansioitunut henkilö, ja tänä vuonna palkinto myönnettiin tutkija Heikki Saxénille. Seminaarin päätti monitieteinen paneelikeskustelu, jossa oikeustieteen professori Juha Lavapuro alusti oman puheenvuoronsa universaaleista ihmisoikeuksista kaikkia koskevina oikeuksina, hoitotieteen dosentti Lauri Kuosmanen käsitteli ihmisoikeuksia psykiatrisen pakkohoidon kontekstissa, terveystieteiden tohtori ja Syömishäiriöliiton SYLI ry:n toiminnanjohtaja Anne Heikkinen pohti toteutuuko syömishäiriöitä sairastavien oikeus saada hoitoa ja Kriminologian ja oikeustieteen instituutissa Helsingin yliopistossa tutkijatohtorina toimiva Matti Näsi pohti ihmisoikeuksia internetin vihapuheen yhteydessä.

voikukka-3

Maailman bioetiikkapäivää vietetään jälleen ensi vuonna 19.10. UNESCO Chair in Bioethics Suomen yksikkö perustettiin vuoden 2014 alussa. UNESCO Chair in Bioethicsin tavoitteena on edistää bioetiikan tutkimusta ja opetusta erilaisten tapahtumien ja hankkeiden kautta erityisesti lääketieteen etiikan alalla.

 

Helsingissä jonotettiin kuuntelemaan filosofiaa

Helsingissä järjestettiin Filosofian yö 2.–3.9.2016. Filosofit sekä Suomesta että ulkomailta esitelmöivät nykytaiteen museo Kiasmassa 20-minuutin pätkissä läpi yön. Ohjelmaan sisältyi myös taide-esityksiä. Filosofinen anti alkoi perjantai-illalla seitsemältä ja päättyi lauantaiaamulla seitsemältä. Tapahtuma oli osa Helsingin juhlaviikkoja.

Ihmiset jonottivat Kiasmaan päästäkseen kuuntelmaan filosofiaa perjantai-illalla.
Ihmisiä jonottamassa Kiasmassa järjestettyyn Filosofian yöhön.

Öinen filosofia oli hämmästyttävän suosittua. Perjantaina ihmiset joutuivat jonottamaan pääsyä sisälle Kiasmaan, eivätkä kaikki halukkaat mahtuneet kuuntelemaan esityksiä. Yhdentoista aikaan perjantai-illalla Kiasmaan oli edelleen jonoa, mutta lauantain puolella filosofian jano alkoi jo hiipua. Aamuyöllä oli varaa valita mieluinen istumapaikka yleisöstä. Kiasman ovelta oli myös jono kadonnut.

Filosofian yön on luonut ranskalainen filosofi ja teatteriohjaaja Mériam Korichi. Aikaisemmin filosofit ovat puhuneet yöaikaan Korichin vetäminä New Yorkissa, Berliinissä, Lontoossa ja Pariisissa.

Valtteri Arstila esitteli puheessaan väreistä käytyä filosofista keskustelua.
Valtteri Arstila esitteli puheessaan väreistä käytyä filosofista keskustelua.

Turun yliopistosta esitelmöimässä olivat Helena Siipi, Mika Hämäläinen ja Valtteri Arstila. Siipi pohti esitelmässään, onko aito ja puhdas ruoka moraalisesti hyvää ruokaa. Hämäläinen tarkasteli, milloin urheilukilpailu on onnistunut. Arstila puolestaan esitteli väreistä käytyä filosofista keskustelua.

Yleisön joukossa filosofiasta nauttimassa oli Sanna Suni, joka on valmistunut Turun yliopiston filosofian oppiaineesta.

Suni kertoi tunnelmiaan öisestä kokemuksesta: ”Filosofian yö oli valloittava tapahtuma! Yllätyin siitä, miten laadukkaita luentoja ja toimivat käytännön järjestelyt tähän maksuttomaan tapahtumaan sisältyi! Kiasma rakennuksena tarjosi komeat puitteet taiteen ja tieteen kohtaamiselle ja oli sijainniltaan helposti saavutettavissa. Mainostettuihin taideinstallaatioihin en kovin moneen otteeseen törmännyt, mutta pääasiassa syynä varmasti se etten niitä kovin aktiivisesti etsinytkään. Niinä hetkinä kun toimivilla käytännön järjestelyillä oli heikot hetkensä, toisin sanoen kun juutuin pitkiin jonoihin odottamaan pääsyä luentosaleihin, seinälle heijastetut videot tarjosivat viihdykettä.”

Koskahan Turussa nähdään ihmisiä jonottamassa kuuntelemaan filosofiaa?

A Night of Philosophy was organised in Kiasma art museum in Helsinki on 2nd and 3rd of September 2016 by Helsinki Festival in association with Mériam Korichi. The event included three philosophers from the University of Turku: Helena Siipi, Mika Hämäläinen and Valtteri Arstila.

John Carriero 60 years – Upcoming seminar – ”A lifelong Quest for the Natural Light”

Phil unit organizes a seminar to celebarate our docent, professor John Carriero’s (UCLA) 60 birthday. Two-day seminar takes place on September 6-7, 2016, at Department of Philosophy (Assistentinkatu 7), University of Turku, and is titled ”A lifelong Quest for the Natural Light”.

carriero_main
Prof. John Carriero (picture: aristoteliansociety.org.uk)

Program:

Tuesday 6th September 2016

10.45 Opening words: Joseph Almog

11.00  Mandel Cabrera: Naturalism, Resignation, and the Religious Temperament in Spinoza

12.00 Jani Sinokki: Descartes and the Voluntarist Axiom

13.00 Lunch

14.30 Valtteri Viljanen: Spinoza’s Ontology Geometrically Illustrated: A Reading of Ethics 2p8s

15.30 Arto Repo and Peter Myrdal: Leibniz on Concepts

 

Wednesday 7th September 2016

10.00 Lilli Alanen: Sympathy and Nature in Hume’s Anatomy of the Moral Mind

11.00 Camilla Serck-Hanssen: From Nothing to Something – The Logical Error of Special Metaphysics

12.00 Joe Hwang: Perceiving Ideas

13.00 Lunch

14.00 Joseph Almog: TBA

15.00  Karolina Hübner: Spinoza on Identity

16.00 Olli Koistinen and Hemmo Laiho: Descartes and Kant: I am, I exist

 

More information:  olli.koistinen@utu.fi

 

Miljoonarahoitukseen yltänyt professori Mike McNamee puhuu Ylen haastattelussa dopingista

dopingSwansean yliopiston professori Mike McNamee on ollut haastateltavana Yle Radio 1:n Tiedeykkönen-ohjelmassa. McNameen ajatuksia pääsi kuuntelemaan 9.8.2016 radio-ohjelmassa, jossa urheiluetiikkaan perehtynyt professori vastasi dopingiin liittyviin kysymyksiin. Rio de Janeiron Olympialaiset olivat käynnistyneet edellisellä viikolla.

Toimittaja Harri Alanne selostaa, että ”Miken mukaan doping on vain yksi urheiluun liittyvistä eettisistä ongelmista, joita on aikaisemmin käsitelty amatöörimäisesti. Urheiluun liittyy muitakin vakavia ongelmia, kuten rasismia ja riistoa, lasten hyväksikäyttöä, ahdistelua, kiusaamista korruptiota, ahneutta ja lahjuksia.”

McNamee peräänkuuluuttaa haastattelussa urheiluetiikan ammattitaitoa: ”Hänen mielestään nyt tarvitaan urheiluetiikan toimihenkilöitä, ei pelkästään dopingtestaajia.” Näitä toimihenkilöitä McNamee on itse mukana kouluttamassa.

Mike McNamee on professorina Swansea yliopistossa Walesissa. Yliopistoalue on aivan meren tuntumassa.
Mike McNamee on professorina Swansean yliopistossa Walesissa. Swansean yliopisto sijaitsee lähellä merenrantaa.

McNamee on saanut South Wales Evening Postin mukaan 2,9 miljoonan euron yhteisrahoituksen maisteriohjelmalle, jossa koulutetaan urheiluetiikan ammattilaisia viidessä Euroopan maassa. Rahoittajana on Euroopan unionin Erasmus+ -organisaatio.

Tiedeykkösen ohjelma Dopingin historiaa Helsingistä Rioon on kuunneltavissa Yle Areenassa.

McNamee on vieraillut Suomessa maaliskuussa 2015, jolloin hän toimi vastaväittäjänä Mika Hämäläisen väitöstilaisuudessa. Myös Hämäläinen on osallistunut viime aikoina doping-keskusteluun muun muassa Helsingin Sanomissa.

Professor Mike McNamee was interviewed by YLE about doping on a radio programme which was broadcasted on August 9th, 2016.

 

Professori Olli Koistinen 60 vuotta – Professor Olli Koistinen 60 years

Teoreettisen filosofian professorin, Olli Koistisen, 60-vuotispäivää juhlistettiin filosofian oppiaineessa 11.5.2016 kakkukahvein ja juhlakirjan julkistamisella. Onnittelupuheenvuoroissa tulivat esiin Koistisen elävä tapa tehdä filosofiaa yksinkertaisiin, kaikkein olennaisimpiin kysymyksiin pureutuen sekä hänen maailmanlaajuisesti tunnustettu ammattitaitonsa, mutta myös se, että hänen roolinsa työyhteisön elävöittäjänä ja tukipilarina on suuri – hän on professori Juha Räikän mukaan ”hyvä jäbä”.

OK-HV
Filosofian, poliittisen historian ja valtio-opin laitoksen johtaja Henri Vogt (oik.) toimitti laitoksen sekä tiedekunnan tervehdyksen päivänsankarille.

Koistisen juhlakirja De natura rerum – Scripta in honorem professoris Olli Koistinen sexagesimum annum complentis (Asioiden luonteesta – Kirjoituksia professori Olli Koistisen kuudennenkymmenennen vuoden täyttymisen kunniaksi), jonka ovat toimittaneet Hemmo Laiho ja Arto Repo, julkistettiin tilaisuudessa. Kirja on 358-sivuinen kokoelma filosofisia kirjoituksia Koistisen kollegoilta, opettajilta ja oppilailta, jonka aiheet liittyvät Koistisen filosofisen mielenkiinnon kohteisiin. Kirja tulee saataville myös yliopiston avoimeen sähköiseen julkaisuarkistoon myöhemmin.

Koistisen kunniaksi järjestettiin juhlaseminaari jo aiemmin keväällä.

***

Professor of theoretifcal philosophy, Olli Koistinen, was celebrated on his 60th birthday in the philosophy unit on May 11, 2016 with cake and coffee, and by issuing a commemorative volume. The speeches given in his honor reflected on his way of doing philosophy by pursuing the most simple yet fundamental questions, and his renown as a scholar, but also his input in invigorating and supporting the life of the work community as a whole. According to professor Juha Räikkä, Koistinen is a “good dude”.

Juhlakirja OK

The commemorative volume for Koistinen De natura rerum – Scripta in honorem professoris Olli Koistinen sexagesimum annum complentis (On the Nature of Things – Writings in honor of Professor Olli Koistinen’s sixtieth year), edited by Hemmo Laiho and Arto Repo, was brought out at the occasion. The 358-pages anthology is a collection of essays from colleagues, teachers and students of Koistinen, the theses of which relate to the philosophical interests of Koistinen. The volume will be made available in University of Turku open electronic archives later.

A commemorative seminar for professor Koistinen was organized already earlier in the spring.

Kreeta Rankin väitöstilaisuus

Kreeta Ranki astelee sisään luentosaliin hymyillen. Näyttää kuin väittelijää ei lainkaan jännittäisi. Laskeutuessaan luentosalin portaita hän vilkuttaa iloisesti lapsilleen, jotka ovat varustautuneet väitöstilaisuuteen värikynin ja sarjakuvin. Luentosali tuntuu äkkiä olevan tulvillaan lämpöä.

Kreeta Ranki pitämässä lektiota.
Kreeta Ranki pitämässä lektiota.

Vastaväittäjä Martina Reuter, kustos Olli Koistinen ja Ranki asettuvat luentosalin eteen. Koistinen avaa tilaisuuden: ”Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan määräämänä kustoksena julistan väitöstilaisuuden alkaneeksi.”

Rankin väitöskirjan otsikko on  Animal Experience in Kant’s Philosophy (Eläinten kokemus Kantin filosofiassa). Teoksessaan Ranki pohtii muun muassa seuraavia kysymyksiä: Pystyvätkö muut eläimet (kuin ihminen) kokemaan? Jos muut eläimet pystyvät kokemaan, millaisia niiden kokemukset ovat? Miten nämä kokemukset eroavat ihmisten kokemuksista? Ranki tarkastelee Immanuel Kantin vastauksia näihin kysymyksiin. Lisäksi hän esittelee Renè Descartesin ja David Humen näkemyksiä eläinten kokemuksista.

Ranki toteaa, että Kantin mukaan ihmismieli ja eläinmieli eroavat toisistaan. Ihmismielellä on kolme ominaisuutta: aistimellisuuden kyky, ymmärrys ja järki. Eläinmielellä on vain yksi näistä: aistimellisuuden kyky eli kyky tehdä havaintoja. Rankin mukaan Kantin kirjoitukset eläimistä tukevat näkemystä, että käsitteellisen ajattelun rooli kokemuksessa on pienempi kuin yleensä ymmärretään.

Väitöksen alkamisesta on kulunut noin kolme ja puoli tuntia, kun Koistinen nousee seisomaan ja lausuu: ”Väitöstilaisuus on päättynyt.” Lapset rientävät syleilemään hymyilevää äitiään. Väittelijä jää luentosalin eteen vastaanottamaan kukkakimppuja ja kättelyitä.

Kreeta Ranki kuuntelemassa vastaväittäjän loppupuheenvuoroa.
Kreeta Ranki kuuntelemassa vastaväittäjän loppupuheenvuoroa.

 

VTL Kreeta Rankin väitöstilaisuus oli lauantaina 23.4.2016 Turun yliopiston Pub 3 -luentosalissa. Väitöskirja on luettavissa Turun yliopiston julkaisuarkistossa.

Kreeta Ranki publicly defended her doctoral dissertation at the lecture hall Pub 3 at University of Turku on 23rd of April 2016. The dissertation is available in electronic form.

Teksti ja kuvat: Mika Hämäläinen

 

Four Philosophical Talks for Olli Koistinen

Professor of Theoretical Philosophy Olli Koistinen is going to be 60 years in 2016. To celebrate Professor Koistinen, an event of four talks was organised in the Philosophy Unit on 20th of April 2016. Lars Vinx, Kai Hauser, Jani Sinokki and Joseph Almog each gave a talk. Koistinen himself was among the audience and participated to the discussion.

Koistinen’s research interests include metaphysics and early modern philosophy. He has written about such philosophers as Spinoza and Immanuel Kant.

Daniel Weyermann defended his doctoral dissertation

We live in a world that is marked by a wide range human outlooks and ways of living. Humans engage in most diverse social practices, worship a plurality of Gods, and pursue all kinds of goods. The human condition, if allowed to flourish, is expressed in most diverse shapes and forms.

A pile of Daniel Weyermann's dissertations
A pile of Daniel Weyermann’s dissertations

The above quote is the opening paragraph in MA Daniel Weyermann’s doctoral dissertation Political Legitimacy and Ethnocultural Justice. Essays on Public Reason, Democratic Citizenship, and the Rights of Cultural Minorities.

Weyermann publicly defended his dissertation on 19 March 2016. The opponent was Professor Sune Lægaard from Roskilde University. Professor Juha Räikkä was the custos.

In his book, Weyermann discusses multicultural politics. He is interested in the rights of indigenous and national minorities. Weyermann argues “that there are public cultural reasons that can underpin public justifications of minority rights of indigenous and national minorities in a constitutional democracy.”

Daniel W
Daniel Weyermann in his public defence of his doctoral dissertation
Daniel Weyrmann
Daniel Weyermann after his public defence of his doctoral dissertation

 

 

 

 

 

 

Weyermann’s appearance in the defence was relaxed. It seemed that the kindness and warmness of his personality was radiating around him even at the occasion of defending his dissertation.

The dissertation is available in electronic form.

First workshop on the ethics & neuroscience of self-control

The first workshop of the Improving Ourselves as Moral Agents cluster group was held at the Philosophy unit on February 26th. Kickstarting the workshop, Professor Neil Levy (Oxford/Florey) talked about externalist self-control. He argued that the role of willpower in self-control is exaggerated, and that self-controlled behaviour relies more on structuring one’s environment than it does on sheer force of will.

Oisin Deery (University of Arizona), presenting via Skype, talked about compensating for impaired self-control. He argued that an account of free choices as a natural kind can help explain compensation. Sam Sims (Florida State University) argued that ego depletion can decrease the amount of blame deserved for self-control failures.

Tillmann Vierkant (University of Edinburgh) defended ”the crazy view” that judgments and evaluations belong to system 1 thinking, instead of system 2, and that therefore there is no deliberative self-control. Finally, Tom Connor (University of Manchester) described the effects of priming on self-control, arguing that imitation and pretence, both intentional and unintentional, can be used to improve agents’ self-control.

Improving Ourselves as Moral Agents cluster group
In the spring of 2016, the philosophy unit at the University of Turku, Finland, hosts unique opportunities for researchers and postgraduate students in the ethics and science of self-control. Our cluster group, “Improving Ourselves as Moral Agents”, explores both the wider conceptual issues in the research of self-control, and questions concerning self-control implied in the current ethical debate on moral enhancement. In addition to a reading group, a series of three interdisciplinary workshops is organized. For more info, visit turkuselfcontrol.wordpress.com.