Arkkitehti Erik Bryggmanin suunnitteleman, Yliopistonkadun ja Puolalankadun kulmassa sijaitsevan Keskinäisen vakuutusyhtiö Sammon talon rakennustyöt alkoivat vuonna 1936 ja rakennus valmistui parin vuoden kuluttua. Yhtiö muutti uusiin toimitiloihin toukokuussa 1938. Sammontalon suunnitteleminen ei ollut helppo tehtävä, sillä yhtiön hankkiman tontin Puolalankadun puolella korkeuseroa oli kadun jyrkkyyden takia kolme metriä.
Rakennus poikkeaa ulkoisesti useista muista Bryggmanin Yliopistonkadun suunnittelemista rakennuksista, sillä arkkitehti otti jo loikkaa klassismista kohti funktionalismia. Kupittaan Saven valmistamilla keramiikkalaatoilla päällystetty rakennus ihastutti aikanaan uudenaikaisuudellaan. Erityisesti pidettiin eri kerrosten hyvästä äänieristystä, jota tehostettiin erilaisilla erikoisaineilla, esimerkiksi toimistosalissa ruiskuttamalla katto ”Asbesto spraylla”. Kumma kyllä aikalaisjulkaisuissa lähinnä sivuttiin erikoisuutta, joka edelleen herättää rakennuksessa huomiota: Niin kutsuttu paternosterhissi. Sammon hissi yhdisti vaatesuojan eli pukeutumishuoneen näppärästi ylempiin konttorikerroksiin.
Hissityypin nimi tulee latinan ”Isä meidän” rukouksesta, sillä yksittäisen hissin sijaan perättäiset avoimet hissin korit liikkuvat jatkuvasti ketjussa ylös ja alas silmukassa kuin katolisen rukousnauhan helmet. Näitä hissejä suosittiin 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa hallintorakennuksissa ja suurissa konttoreissa, sillä ne pystyivät kuljettamaan enemmän henkilöitä kuin tavanomaiset hissit. Sampo-talon hissit valmisti Hissitehdas Kone Oy, joka teki taloon tavanomaisten henkilöhissien lisäksi myös uniikin itsetyhjentyvän kirjehissin.
Nykyään paternosterhissit ovat useissa maissa kiellettyjä turvallisuusmääräysten tiukkenemisten vuoksi, ja jonkin aikaa aikeena oli korvata ne kaikki tavanomaisilla hisseillä. Esimerkiksi valtaosa Iso-Britannian herrahisseistä on purettu. Usein hissionnettomuuksissa on ollut kyse tapauksista, joissa henkilöhisseiksi tarkoitettuja paternostereita on käytetty samalla tavaroiden kuljettamiseen. Suomen lisäksi paternosterhissejä on jäljellä etenkin Alankomaissa, Saksassa, Tšekeissä ja Unkarissa. Muissa maissa on joitakin yksittäisiä hissejä.
Suomessa yhä toimivia paternosterhissejä on yhteensä kuusi, joista Sammontalon hissi on ainut Helsingin ulkopuolella sijaitseva. Suomen tunnetuin paternosterhissi sijaitsee Eduskuntatalossa. Eduskuntatalon hissistä, niiden herraskaisesta vaivattomuudesta ja Isä meidän -rukouksesta tulee myös hissityypin yksi lempinimi, ”herrahissi”, mikä tarkoittaa myös etenemistä uralla poliittisin perustein.
Muut hissit ovat Osuusliike Elannon pääkonttorissa, Helsingin Stockmannilla, KELA:n talossa Nordenskiöldinkadulla sekä entisessä Osuustukkukaupan toimitalossa Hämeenkatu 19:ssä. Myös vuonna 1936 valmistuneessa Pohjoismaiden Yhdyspankin pääkonttorissa Aleksanterinkadulla oli paternosterhissi. Sammontalon hissi on nykyään ainoastaan henkilökunnan eli Turun kaupungin työntekijöiden käytössä.
Riku Kauhanen
Lähteet:
Bryggman, Erik. Keskinäisen Vakuutusyhtiö Sammon Keskustoimisto/Turku. Arkkitehti 3/1939. s. 33–47.
Hissilehti 3/1939.
Sampo: Keskinäisen vakuutusyhtiö Sammon asiamieslehti. 1.12.1938. Erikoisnumero.
Turun Sanomat 24.7.2006 https://www.ts.fi/uutiset/1074135415 (käytetty 10.5.2026)
Turunmaa 3.4.1953.