Vesihoito, kääreet, maitodieetti, lepohoito. Mielikuvaharjoitukset. Magnetismi. Sähköhoidot. Suklaa, banaani, juusto. Bromi, kloraali, oopiumi, morfiini, veronaali. Unikko. Kamomillatee.

Jos ei uni tule, ehkä näistä löytyisi apua?

Unettomuus ei ole vain meidän aikamme vaiva. Unen puutteeseen on etsitty hoitokeinoja tuhansien vuosien ajan. Osa on varsin mielikuvituksellisia, ja jotkut kuulostavat nykynäkökulmasta jopa vaarallisilta. Silti moni uneton tietää, että jossain pisteessä sitä on valmis kokeilemaan melkein mitä vain, että saisi nukuttua. 

Suomalaisesta kansanperinteestä löytyy runsaasti ohjeita unen saantiin. Luonnosta saatavat aineet kuten unikko, sianpuolukka tai sudenpursu listataan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistojen kansanlääkintää käsittelevissä aineistoissa, samoin saunominen ja tietysti viina. Ehkä taiat tai loitsut auttaisivat? Tai kenties peseminen vihdalla, jolla ”kuuntautinen” nainen on kylpenyt?

Monia kasveja, joilla on hoidettu unettomuutta, on käytetty lääkekasveina vuosisatojen ajan, ja esimerkiksi koiruoho, siankärsämö, kataja ja kamomillasaunio olivat kansanlääkinnässä monikäyttöisiä yleisrohtoja. Kun lääkäri ei ole lähellä -näyttelyssä  Apteekkimuseossa voi tutustua 1700- ja 1800-luvun kansanlääkintään. Museon herbahuoneesta taas löytyy muun muassa sitruunamelissaa, jolla voidaan hoitaa esimerkiksi hysteriaa, unettomuutta ja kuukautisvaivoja, kamomillasaunio taas rauhoittaa ja ehkäisee tulehduksia ja vatsavaivoja.

Myös Louhisaaren linnan talousreseptien joukosta, 1820-luvulla muistiin kirjattuna, on ”Elämän eliksiirin” ohje, jolla monien muiden vaivojen lisäksi hoidettiin unettomuutta. Vähän ennen nukkumaan menoa tuli ottaa 30 tippaa juomaa, johon tuli muun muassa hyvin liuotettua salpietaria (kolme luotia), valkoista viinikiveä (niin ikään kolme luotia) ja sama määrä punaisen mirhamin kumia.

Monenlaiset yrttijuomat ja iltateesekoitukset ovat nykyäänkin tuttuja markettien ja luontaistuotekauppojen hyllyiltä. Ainakin kamomilla on edelleen suosittu iltajuoma, ja jokailtaisen suklaanmussutuksen voi ehkä ainakin itselleen perustella sillä, että se tuo hyvän unen. 

Pälvi Rantala

Lähteitä: 

Apteekkimuso ja Qwenselin talo. Tuula Hänninen, Johanna Viitaharju ja Jukka Vornanen. Turun museokeskus 2018.

Dornblüth, Otto: Unettomuus ja sen hoito. Helsinki: Weilin & kumpp. Osakeyhtiö, 1912.

Kun lääkäri ei ole lähellä. /När läkaren är långt från hemmet./ When the Doctor is Far from Home. Apteekkimuseo ja Qwenselin talo, näyttely 13.3.2026–15.8.2027. 

Kuurne, Jouni: Louhisaaren linnan talousreseptit (n. 1770–1850.) SKS, Helsinki 2008.

Oudinot, P. & Jagot, Paul C.: Miten pääsette unettomuudesta: taito helposti nukkua, vaikka on melua, huolia tai vaivoja. Ranskasta suomentanut Valfrid Herman. Kariston tietokirjat 31, 1929.

Rantala, Pälvi: ”Terve uni on kasvatuksella hankittavissa”: nukkumisen ohjeistaminen 1800-1900-luvun vaihteen suomalaisissa terveysohjeissa.  J@rgonia, 15 (29), 62–79.

Rissanen, Anu: Veden merkitys mielisairaaloiden muuttuvissa hoitokulttuureissa. Teoksessa Hulluus ja kulttuurinen mielenterveystutkimus. Toim. Saara Jäntti, Kirsi Heimonen, Sari Kuuva & Annastiina Mäkilä. Nykykulttuurin tutkimus, Jyväskylä.

Rantala, Pälvi: Valvojat. Tutkimusmatka unettomuuden historiaan. Avain 2022. 

Scrivner, Lee: Becoming Insomniac. How Sleeplessness Alarmed Modernity. Palgrave Macmillan, 2014.

Shorter, Edward: Psykiatrian historia. Suom. Eila Salomaa. Alkuteos A History of Psychiatrry 1997. Into Kustannus Oy, 2019. 

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Perinteen ja nykykulttuurin arkisto – Kansanlääkintä, Unettomuus.