Avainsana-arkisto: ylioppilaat

1900-luku

Valokuvia turkulaisten ylioppilaiden juhlista 1930-luvulla

Kommentoi
Juhlahumua Eemeli Reunan kuvaamana. Kuva: Eemeli Reuna, Atelier Alppila. Reprokuva: Eija Karnisto / Turun kaupunginmuseo. Finna.fi.

Turun yliopiston ylioppilaskunnalla (TYY) ja sen opiskelijoilla on ollut alusta lähtien vilkas ja säännönmukainen huvittelukulttuuri. Ylipäänsä ylioppilaat ovat olleet näkyvä osa kaupunkikulttuuria, johon he ovat jättäneet monia jälkiä. TYYn vuodesta 1922 alkanutta historiaa on kuitenkin valokuvattu varhaisvuosilta harvakseltaan erityisesti juhlakulttuurin näkökulmasta. Turun Ylioppilaslehden sivuilla on siitä välähdyksiä 1930-luvulta, mutta alkuperäiset kuvat eivät ole jääneet lehden tai ylioppilaskunnan arkistoihin.

Tästä syystä ilahduin, kun huomasin Turun kaupunginmuseon digitoineen yli neljäkymmentä valokuvaa TYYn 1930-luvulla järjestämistä erilaisista juhlista. Kuvat on ottanut Atelier Alppila -nimisen valokuvaamon yrittäjänä toiminut Eemeli Reuna, joka valokuvasi ylioppilaskunnan laskuun. Kuvia käytettiin esimerkiksi Turun Ylioppilaslehden kuvituksessa, mutta monikaan nyt digitoiduista kuvista ei päätynyt lehden sivuille. Valokuvaamonsa 1916 perustaneella Reunalla ei näytä olleen suoraa kytköstä ylioppilaskuntaan, vaan hurvittelevan nuorison kuvaaminen oli tilaustyö.

Valtaosa Reunan valokuvista on otettu sisätiloissa, mikä oli vielä tuolloin harvinaista. Ylioppilaskunnan juhlatilat olivat valaistuja, mutta samalla ilta-aikaan järjestettyinä kuitenkin vailla luonnonvaloa. Reuna käytti kuvissaan salamavalolamppuja, jotka olivat vielä 1930-luvun Suomessa varsin uutta teknologiaa. Kamerateknologia oli muutenkin edistynyt sisäkuvien näkökulmasta 1920- ja 1930-luvuilla. Objektiivit olivat aikaisempaa valovoimaisempia, sulkimet nopeampia ja filmit herkempiä. 

Sisätiloissa otetut valokuvat jakautuvat karkeasti kahteen luokkaan: virallisluoteisempiin kuviin kunnan tapahtumista sekä tilannekuviin, joissa asetelmat ja ideat ovat kenties syntyneet illan aikana. Jälkimmäisissä kuvissa ihmiset istuvat yleensä pöytien ääressä, sohvilla tai muuten vaan poseerasivat spontaanin oloisesti Reunan kameralle. Virallisemmat poseerauskuvat taas henkivät tunnelmaa asialleen omistautuneista ylioppilaista.

Juhlakuvissa ihmiset olivat luonnollisesti iloisia ja tunnelma oli vapautunut. Valokuvissa esiintyvät naiset ja miehet olivat ylioppilaskunnan aktiiveja, mikä osaltaan selittää kuvissa pilkehtivää toverillisuutta. Osa kuvista on otettu ylioppilaskunnan tai maakuntakerhojen vuosijuhlissa tai muissa virallisemmissa tapahtumissa, osa taas naamiaisissa tai rapujuhlissa. 

Toverillisuutta höystettiin 1930-luvulla jo avoimesti alkoholilla, toisin kuin vielä edellisellä vuosikymmenellä, jolloin alkoholitarjoilut piti pitää piilossa. Avoimen alkoholinkäytön ja tupakoinnin vastapainona ylioppilaskunnan piirissä toimi myös aktiivinen raittiusseura T.Y.R.Y., jonka tilaisuuksissa juotiin erityisesti piimää. Myös tällaisia hetkiä on tallentunut Reunan kameraan.

Topi Artukka

Lähteet:

Atelier Alppilan valokuvat, Turun kaupunginmuseon kokoelmat, 1930-luku, https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Atelier%20Alppila%22&type=Author 

Turun Ylioppilaslehti, vuosikerta 1936.

Artukka, Topi, Liisa Lalu, Otto Latva & Panu Savolainen: Tyylikkäät vuodet. Turun yliopiston ylioppilaskunta 100 vuotta. TYY, Turku 2022.

Ijäs, Minna (toim.): Kuvalähde. Valokuvia Turun museokeskuksen kokoelmista. Turun museokeskus, Turku 2016.

Männistö-Funk, Tiina: Itse tehty moderni. Gramofoni, polkupyörä ja valokuvaus suomalaisten elämässä 1880-luvulta 1940-luvulle. Turun yliopisto, Turku 2014.

Eemeli Reunan valokuvia Turun kaupunginmuseon kokoelmista:

Reprokuvat: Eija Karnisto / Turun kaupunginmuseo.
1900-luku

Vivate Karnevalis!

Kommentoi

Suomen talvi- ja jatkosodan aikana tanssien järjestäminen oli kiellettyä. Sallittuja olivat vain teatteri- ja elokuvanäytännöt, konsertit sekä isänmaalliset juhlatilaisuudet.  Huvittelunhalua säädökset eivät kuitenkaan poistaneet, mutta luvattomista nurkkatansseista tai kotihipoista saatettiin tuomita sakkoja – jopa vankeutta. 

Ei ihme, että tanssikiellon poistuttua sodan jälkeen kaikenlaiset juhlimiset suorastaan ryöpsähtivät valloilleen. Tämä näkyi vahvasti opiskelijaelämässä Turussa. Vuoden 1945 Turun Ylioppilaslehdissä maakuntakerhojen, ylioppilaskunnan, beaanien, kemistien ym. juhlat ja illanvietot näkyvät; talvisella retkelläkin pantiin monotanssiksi.

Mainio esimerkki on ylioppilaskunnan urheilutoiminnasta vastannut Ylioppilaskunnan Urheilijat (TYYU), jonka toiminta elvytettiin helmikuussa 1945. Urheilujaostojen lisäksi valittiin ohjelmatoimikunta, käytännössä huvitoimikunta. Varojen hankkimiseksi – ja huvitteluhalun tyydyttämiseksi – toimikunta ryhtyi innokkaasti toimeen. Toimikunnan jäsenen, Katarina Pihan arkistossa on säilynyt muutamia käsin piirrettyjä juhlamainoksia.

Mainos TYYU:n järjestämiin Jättiläiskarnevaaleihin 17.3. ja pukupalveluilmoitus Naamiaisiin 10.5.1945.

Reilussa viikossa huvitoimikunta polkaisi pystyyn jättiläiskarnevaalit, joiden valmisteluista Katarina on merkinnyt päiväkirjaansa juhlapäivän 17.3. aamuna: ”Eilen olivat suuret paperihattutalkoot, jossa läsnä olivat Soke, Iljamo, Exi, Gringo, Tor, Marja… Vivate Karnevalis!”  Ja jatkoi juhlien jälkeen aamulla klo 7.10: ”Olen ollut jo puoli tuntia kotona. Haa! Melkein 12 tuntia on juhlittu. — Kansa ryyppäs ja sammus”. 

Vapun yleisen juhlinnan jälkeen Helatorstaina 10.5. oli naamiaiset, joista Turun Ylioppilaslehti 4/1945 kertoi: ”Urheilijat järjestivät kevätkauden hauskimmat juhlat, ’mannermaisella tasolla’ olevat naamiaiset, missä kansa ihmeissään kyseli, kuka oli salaperäinen mustalaiskaunotar, jota itse sarvipää pirukaan tulipunaisessa viitassaan ei saanut kiedotuksi pauloihinsa…” Seuraavan päivän ”Teekkariottelujen” jälkeen oli tietysti juhlat Kårenissa.

Mainos Kesäyliopistolaisten tutustumistilaisuuteen 30.6. ja Lauantaitansseihin 14.7.1945 .

Turun Kesäyliopisto aloitti toimintansa 26.6. kuuden vuoden keskeytyksen jälkeen entistä laajemmin ohjelmin. TYYU oli tilanteen tasalla ja järjesti heti 30.6. Kunnassa tutustumistilaisuuden, ”jonka ohjelmaa ei voi kyllin kehua – TANSSIA tehokkaan orkesterin säestyksellä”.

Ylioppilaslehden pakinoitsija Observer totesi mainoksen vaikutuksen: ”Olimme jo keväällä tehnyt sen pyhän päätöksen, ettemme ainakaan Me tule kesäyliopistoa läsnäolollamme kunnioittamaan … Mutta – jo eteiseen päästyämme pysähdytti Meidät Erkki Kalkaksen laatima jättiläismainos kesäyliopistolaisia … odottavista suurista lauantaitansseista … Marssimme kansliaan ja suoritimme vaaditut maksut … Olimme kirjoittautuneet kesäyliopistoon.”

Jo pari viikkoa myöhemmin tanssittiin taas – tulot soutujoukkueelle uusien airojen hankkimiseksi. Aurasoudut olivat tähtäimessä. 

Kiihkeää juhlinnan himoa! Ei ihme, että Katarinan päiväkirjasta löytyy toukokuussa toteamus: ”On valvottu, valvottu ja taas valvottu. Työstä ja luvuista ei tule mitään, haluttaa vain juosta ja olla.”

Kristina ja Tapani Kunttu

Lähteet:

Katarina Pihan (e. Nurmi) arkisto, Kristina Kuntun hallussa

  • Päiväkirja v. 1945, jossa Turun Kesäyliopiston ohjelma 26.7.-4.8.1945 ja sanomalehtileike 27.6.1945: ”Turun Kesäyliopiston viidennen lukukauden avajaiset eilen”.
  • Juhlamainokset. Juhlien ajankohtaa ei ollut merkitty kaikkiin mainoksiin, mutta vuoden 1945 päiväkirjan, Turun Ylioppilaslehtien sekä kalenterin avulla ne sai selvitetyksi. 

Olkkonen Tuomo: Suomalaisen populaarikulttuurin nuoruusvuodet. Teoksessa Suomalaisen arjen historia 3. Modernin Suomen synty. Weilin+Göös Oy, WS Bookwell Oy, Porvoo 2007.

Turun Ylioppilaslehti 1945 vuosikerta.