Käytännöllisen filosofian professori Eerik Lagerspetz täyttää 60 vuotta maaliskuussa 2016. Merkkipäivää juhlistettiin filosofian oppiaineessa järjestetyllä kahvitilaisuudella ja juhlakirjan julkaisulla. Kirjan latinankielinen otsikko kuuluu E PLURIBUS UNUM. Scripta in honorem Eerik Lagerspetz sexagesimum annum complentis. Teoksen sähköiseen versioon voi tutustua Turun yliopiston julkaisuarkistossa.
Kirjan toimittaja Marko Ahteensuu kuvailee teoksen esipuheessa, että se on kollektiivinen onnittelu professori Eerik Lagerspetzille. Ahteensuu tuo esille myös kirjoittajajoukon laajuuden: ”Kirjoittajina toimii Eerikin väitöskirjan ohjaaja, kollegoita, nykyisiä ja entisiä oppilaita, ystäviä sekä lähisukulainen. Onpa mukana yksi tuntematonkin.” Yhteensä kirjoituksia on 20.
Lagerspetz oli ilahtunut selaillessaan juhlakirjaansa. Hän kiitteli puheessaan filosofian työyhteisöä Turun yliopistossa. Lagerspetzin mukaan näiden ihmisten kanssa on mukava työskennellä.
Philosophers had a workshop that concerned philosophical issues of conspiracy theories. After Juha Räikkä’s brief introduction, Lee Basham (Texas) presented a paper about “toxic stories”. Those stories (or news) are dangerous for the social stability and economy and many people feel that they should not be investigated. Often they are conspiracy theories.
Matthew Dentith (Auckland) pointed out that the question of the definition of “conspiracy theory” is crucial. Conspiracy theories are plausible if “conspiracy theory” refers to type of explation that is plausible. Talking about “types” may be misleading, however, as all conspiracy theories should be evaluated on a case by case basis.
VM Jani Sinokki puolusti väitöskirjaansa ”Descartes’ Metaphysics of Thinking” lauantaina 20.2.2016. Hänen vastaväittäjänsä oli Denis Kambouchner Pariisin 1. yliopistosta (Université Paris 1 Panthéon-Sorbonne). Kustoksena toimi professori Olli Koistinen Turun yliopiston filosofian oppiaineesta.
Millainen on ajattelun suhde todellisuuteen? Tavanomaisen tulkinnan mukaan ranskalaista Descartesia (1596-1650) pidetään representationaalisen mallin tyypillisenä edustajana, jonka mukaan ihmisen mielen ajatellaan olevan välittömässä suhteessa erityisiin mielensisäisiin, mielenulkoista todellisuutta esittäviin, ideoihin. Näin syntyy ideoiden välittämä suhde ihmismielen ja todellisuuden välille. Kuten on hyvin tunnettua, näkemys johtaa helposti ongelmaan, että mielessämme oleva ideoiden maailma voisi olla täsmälleen samanlainen, kuin se on nyt, vaikka todellisuutta ei olisi lainkaan olemassa tai vaikka se olisi radikaalisti erilainen, kuin ideat antavat ymmärtää. Mikäli näin on, voidaan perustellusti kysyä, onko ihmisellä lainkaan yhteyttä todellisuuteen.
Jani Sinokin väitöskirja jatkaa Turun yliopiston teoreettisen filosofian kunniakkaita perinteitä uuden ajan alun filosofian tutkimuksessa. Hän kiistää edellä kuvatun Descartes-tulkinnan ja esittää, että kaikki, mitä on olemassa—ideat mukaan lukien—ovat Descartesin mukaan tavalla tai toisella kausaalilakien alaisia. Sinokki kutsuu tätä ”todellisuusperiaatteeksi” korostaakseen sen kaikenkattavuutta. Todellisuusperiaate estää todellisuutta ja ideoiden maailmaa jakautumasta kahdeksi toisistaan riippumattomaksi maailmaksi ja selittää suhteen ajattelun ja todellisuuden välillä välttäen ”ideoiden verhon” syntymisen. Todellisuusperiaatteeseen tukeutuen Sinokki kykenee myös tarjoamaan uskottavan selityksen, mitä Descartes tarkoitti ”formaalisella” ja ”objektiivisella” todellisuudella.
MSSc Jani Sinokki defended his doctoral dissertation Descartes’ Metaphysics of Thinking in University of Turku on February 20th 2016. Professor Denis Kambouchner from Université Paris 1 Panthéon-Sorbonne acted as the opponent, and Professor Olli Koistinen (University of Turku) acted as the custos (chairperson).
Publicumissa järjestettiin 5.2.2016 juhlaseminaari Filosofia, ympäristö jaetiikka. Tapahtumassa juhlistettiin 50 vuotta täyttävää dosentti Markku Oksasta.
Tilaisuuden avasi Helena Siipi. Hän kehui Oksasta ympäristöfilosofiksi, joka elää oppiensa mukaisesti. Oksanen ei esimerkiksi nähnyt omaa väitöstilaisuuttaan perustelluksi syyksi käytää henkilöautokyytiä vaan saapui puolustumaan väitöskirjaansa pyörän satulassa.
Puhuijina juhlaseminaarissa olivat Anne Kumpula, Rauli Mickelsson, Elisa Aaltola ja 50 vuotta täyttävä ympäristöfilosofi itse. Oksanen toimii tällä hetkellä filosofian yliopistonlehtorina Itä-Suomen yliopistossa.
Järjestyksessään viides politiikan filosofian workshop järjestettiin Turun yliopistossa 15. – 16. lokakuuta. Tänäkin vuonna kokouksessa esitelmöi joukko nimekkäitä vieraita, mm. Susan Mendus, Ian Carter, Jon Olafsson ja Lars Vinx, joka on suureksi iloksemme nimitetty vierailevaksi professoriksi filosofian oppiaineeseen lukuvuodeksi 2015 – 16. Kuvassa dosentti Sirkku Hellsten (Upsala) alustaa globaalin oikeudenmukaisuuden kysymyksistä.
VTT Mika Hämäläinen osallistui kansainvälisen urheilufilosofian yhdistyksen konferenssiin, joka järjestettiin Cardiffissa Walesissa 2.–5.9.2015. Hämäläinen esitteli kokouksessa käsikirjoituksensa aiheesta testi, paremmuus ja kilpailu. Käsikirjoitus palkittiin konferenssissa R. Scott Kretchmar -opiskelijaesseekilpailun voittajana. Esseekilpailuun saivat osallistua opiskelijat, tohtorikoulutettavat sekä samana vuonna väitelleet tohtorit.
Lyhyen johdatuksen esseeseen voi lukea Hämäläisen Kuka kamppasi? -sivustolta, jossa tutkija tarjoilee maistiaisia urheilun filosofisesta tutkimuksesta.
***
Doctor Mika Hämäläinen was awarded the Fifth F. Scott Kretchmar Student Essay Award by international Association for the Philosophy of Sport (IAPS) in Cardiff in 43rd annual IAPS meeting. The title of Hämäläinen’s text was ”Test, Betterness and Competition”.
Perjantaina 21. elokuuta juhlittiin professori Juha Räikän 50-vuotispäivää Res Cogitans -lehden teemanumeron julkaisutilaisuudessa. Kansainvälisen kirjoittajajoukon artikkeleiden aiheet liikkuvat Räikälle läheisissä aihepiireissä: oikeudenmukaisuuskysymyksissä, tunteissa ja uskonnonfilosofiassa.
Räikkä sanoo, että rajallisin resurssein toimivissa oppiaineissa opettajien on hyvä tuntea oma tieteenalansa melko laajalti, koska jokaiseen erityiskysymykseen ei löydy omaa asiantuntijaa kuten joissakin ulkomaisissa jättiyliopistoissa. Räikkä kertoo olevansa kiitollinen paitsi kollegoilleen myös opiskelijoille, joiden kanssa työskentely on sekä hauskaa että tieteellisesti palkitsevaa. ”Opiskelijat kyllä huomaavat, jos opettaja itse ei ymmärrä mistä puhuu.”
Professori Eerik Lagerspetz on valittu oikeus- ja yhteiskuntafilosofian maailmanjärjestön hallituksen jäseneksi toimikaudelle 2015-19. Järjestö, The International Association for Philosophy of Law and Social Philosophy (IVR), on alan järjestöistä suurin ja vanhin. Se on perustettu jo 1909, ja sillä on aktiivisesti toimivia jäsenjärjestöjä 47 maassa.
Järjestöön voi tutustua tarkemmin sen kotisivuilla.
Turun yliopiston tohtoripromootio järjestettiin 28. – 30.5.2015
Promootion kolmipäiväisiin juhlallisuuksiin kuulua erilaisia tapahtumia. Näyttäviä osia ovat promootioakti ja promootiokulkue. Promootioaktissa Turun konserttitalolla promoottori asettaa hatun promovoitavan tohtorin päähän ja ojentaa tälle miekan. Promootiokulkue taas marssii konserttitalolta Tuomiokirkolle.
Filosofian oppiaineesta promootioon liittyviä tehtäviä olivat hoitamassa professori Olli Koistinen ja valtiotieteiden tohtori Mika Hämäläinen. Koistinen toimi yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan promoottorina. Hämäläinen kantoi promootioaktissa Suomen lippua ja promootiokulkueessa Turun yliopiston lippua. Promootiojuhlallisuuksiin osallistui myös professori Juha Räikkä.
Two international researchers of philosophy of sport visit the Unit of Philosophy
Unit of Philosophy organised a seminar “Doping, Death, Danger, Sport and Philosophy” on 18th of February in 2015. The seminar had two speakers from the Charles University in Prague: Professor Jim Parry and Doctor Irena Martínková. Parry is, amongst others, Series editor in Routledge’s Ethics and Sport book series and Martínková has, for instance, published articles in the journal Sport, Ethics and Philosophy.
Parry asked in his presentation “What’s wrong with doping?” and discussed various arguments which have been offered to show that doping is problematic. Martínková focused on talking about dangerous sports from the phenomenological viewpoint.