Rasismi ja filosofia -kirja on ensimmäinen suomenkielinen filosofinen teos rasismista. Teoksen keskeinen viesti on, että rasismi on huomattavasti laajempi ja monimutkaisempi ilmiö kuin usein ajatellaan.
Kirjan julkistamistilaisuus järjestetään 10.1.2017 Publicumin ala-aulassa (Assistentinkatu 7). Teos on saatavilla tilaisuudessa alennettuun hintaan.
Rasismi ja filosofia -teoksessa tarkastellaan rasismia eri tavoin aina rasistisesta huumorista rasismin teoreettisiin ongelmiin. Kirja tuo esiin uusia ja tarpeellisia näkökulmia rasismiin ja sen lieveilmiöihin.
Kirja on tarkoitettu kaikille filosofiasta ja rasismin ongelmista kiinnostuneille. Se auttaa selkiyttämään sitä, mitä rasismi on, sekä sitä, minkä vuoksi rasismi on moraalisesti tuomittavaa.
Teos haastaa lukijansa tarkastelemaan vaikeaa ja suuria tunteita herättävää yhteiskunnallista aihetta järkiperäisesti ja tunnistamaan rasismia myös lukijan omasta ajattelusta ja toiminnasta.
Teoksessa tarkastellaan muun muassa suhdettamme etniseen ruokaan, salaliittoteorioita sekä historiallisten rasististen rotuoppien teoreettista perustaa.
Teoksen toimittanut Jani Sinokki työskentelee apurahatutkijana Turun yliopiston filosofian oppiaineessa, jonka edustus näkyy vahvasti myös kirjan kirjoittajistossa.
The first workshop of the Improving Ourselves as Moral Agents cluster group was held at the Philosophy unit on February 26th. Kickstarting the workshop, Professor Neil Levy (Oxford/Florey) talked about externalist self-control. He argued that the role of willpower in self-control is exaggerated, and that self-controlled behaviour relies more on structuring one’s environment than it does on sheer force of will.
Oisin Deery (University of Arizona), presenting via Skype, talked about compensating for impaired self-control. He argued that an account of free choices as a natural kind can help explain compensation. Sam Sims (Florida State University) argued that ego depletion can decrease the amount of blame deserved for self-control failures.
Tillmann Vierkant (University of Edinburgh) defended ”the crazy view” that judgments and evaluations belong to system 1 thinking, instead of system 2, and that therefore there is no deliberative self-control. Finally, Tom Connor (University of Manchester) described the effects of priming on self-control, arguing that imitation and pretence, both intentional and unintentional, can be used to improve agents’ self-control.
Improving Ourselves as Moral Agents cluster group
In the spring of 2016, the philosophy unit at the University of Turku, Finland, hosts unique opportunities for researchers and postgraduate students in the ethics and science of self-control. Our cluster group, “Improving Ourselves as Moral Agents”, explores both the wider conceptual issues in the research of self-control, and questions concerning self-control implied in the current ethical debate on moral enhancement. In addition to a reading group, a series of three interdisciplinary workshops is organized. For more info, visit turkuselfcontrol.wordpress.com.
Mika Hämäläinen pitämässä lectiota (oikealla). Vastaväittäjänä toimi professori Mike McNamee ja kustoksena profesori Juha Räikkä.
VTM Mika Hämäläinen puolusti väitöskirjaansa perjantaina 20.3. aiheenaan ”paremmuuden käsite ja urheilukilpailut” (The Concept of Betterness and Sport Competitions). Hämäläisen vastaväittäjänä toimi professori Mike McNamee Swansean yliopistosta. Kustoksena toimi professori Juha Räikkä Turun yliopistosta.
Hämäläinen analysoi väitöskirjassaan paremmuuden käsitettä urheilukilpailussa. Toisinaan katsojien mielestä paras kilpailija tai joukkue ei ole virallisten tulosten mukainen voittaja. Hämäläisen mukaan tämä on mahdollista, koska paremmuus määräytyy virallisen tuloksen lisäksi myös ideaalisesti tuomaroidunlopputuloksen ja osoitetun taidokkuuden perusteella.Yhdessä nämä kolme kriteeriä määräävät paremmuuden urheilukilpailussa.
Usean kriteerin vaikutus mahdollistaa sen, että esimerkiksi jalkapallossa joukkue, joka on osoittautunut enemmän taitoa saattaa olla hävinnyt virallisen tuloksen mukaan. Tuomarointi voi olla epäonnistunut siten, että tuomaroinnin virheiden puuttuessa olisi tulos ollut toinen.
Toisaalta joukkue tai kilpailija voi osoittaa enemmän urheilullista taidokkuutta kuin voittanut joukkue. Esimerkiksi jalkapallojoukkue voi osoittaa enemmän taidokkuutta kuin vastustaja, mutta hävitä pelin esimerkiksi tuomarivirheen takia. Näin on mahdollista että voittanut joukkue on tosiasiassa osoittanut vähemmän taidokkuutta ja olisi myös ideaalisesti tuomaroidun lopputuloksen mukaan häviäjä. Tämä kriteerien hajoaminen siten että virallinen tulos ei heijastele niitä kaikkia mahdollistaa erimielisyydet lopputuloksesta.
Hämäläisen väitökirja löytyy sähköisessä muodossa täältä.
***
MSSc Mika Hämäläinen defend his doctoral dissertation The Concept of Betterness and Sport Competitions in University of Turku on March 20th 2015. Professor Mike McNamee from Swnasea University acted as his esteemed opponent. Professor Juha Räikkä from University of Turku acted as the Kustos (chair).
An electronic version of Hämäläinen’s dissertation can be found here.
Turun yliopiston ja Åbo Akademin filosofian yksiköt ovat marraskuussa solmineet sopimuksen, jossa sovitaan opetuksen korvaavuuksista. Jatkossa TY:n opiskelijat voivat vapaasti osallistua ÅA:n filosofian kursseille ja päinvastoin. Kurssien korvaavuuksista sovitaan ”kotiyliopistoissa”. Samalla sovittiin siitä, että englanninkielistä kurssitarjontaa pyritään entisestään lisäämään. Tehokas informaation kulku yksiköiden kanssa varmistetaan.
Yhteistyösopimuksella on merkittäviä synergiaetuja, sillä Turun yliopiston ja Åbo Akademin filosofian yksiköiden tutkimus- ja opetusprofiilit poikkeavat toisistaan. Opiskelijat hyötyvät sopimuksesta huomattavasti.
Sopimus on hyvin linjassa rehtoreiden aiemmin tekemän sopimuksen kanssa, jossa Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteistyötä vahvistetaan.
Sopimuksen yksiköiden välillä allekirjoittivat dekaanit Kimmo Rentola ja Holger Weiss. Neuvottelut opetusta koskevan sopimuksen sisällöstä käytiin hyvässä hengessä molempien filosofian yksiköiden edustajien kesken.
***
Philosophy Units of University of Turku and Åbo Academi sign a cooperation agreement
Turku Phil unit has signed an agreement with the phil unit of Åbo Academi that defines equivalences in the courses given in the universities. From now on the students of University of Turku can freely attend to courses in Academi and vice versa. The compensations will be arranged in the university in which the attendant is a student. The plan is also to increase the number of courses given in English. In addition communication between the units will be enhanced.
The agreement creates significant benefits in terms of synergy, for there is a marked difference in the research profiles of the units. Thus the students will profit from the agreement substantially.
The agreement is well in line with the agreement signed earlier by the rector of the universities, in which the cooperation between University of Turku and Åbo Academi is strengthened.
The agreement between the units was signed by deans Kimmo Rentola and Holger Weiss. Negotiations concerning the agreement were conducted in a friendly atmosphere among the representatives from both units.
Daryl de Bruyn (MA) puolusti väitöstutkimustaan ”Spinoza’s Concept of Emending the Intellect” 18.10.2014. Vastaväittäjäksi oli kutsuttu professori Julie Klein (Villanova University), ja kustoksena toimi oppiaineen professori Olli Koistinen (Turku).
Väittelijä/proponent Daryl de Bruyn. Photograph: Mika Hämäläinen
Väitöstutkimuksen eräs tavoite oli osoittaa, että Spinozan nuoruudessaan aloittama hanke ”älyn parantamisesta” jatkui kantavana teemana myös hänen myöhemmässä filosofisessa tuotannossaan.
Vastaväittäjä toivoi avauspuheenvuorossaan, että itse väitteleminen etenisi Spinozan hengessä. Että väittelijän ja vastaväittäjän yhteisenä ystävänä olisi totuus, että tilaisuuden päämääränä olisi vuoropuhelu keskustelukumppanin selättämisen sijaan, että myös erimielisyydelle löytyisi lopulta sijaa. Pitkään kestänyt väitöstilaisuus saavutti nämä päämäärät erinomaisesti, mutta tästä lämminhenkisyyden ideaalista huolimatta vastaväittäjä ei päästänyt väittelijää helpolla.
Erityisesti erimielisyyden aiheeksi nousi väitöstutkimuksen sivuama käsitys synnynnäisistä ideoista: vastaväittäjä ei täysin hyväksynyt de Bruynin Spinozalle lukemaa karteesiolaista käsitystä synnynnäisistä ideoista. Lopulta päädyttiin toteamaan – professori Kleinin alkupuheenvuorossaan ehdottamaa ideaalia kunnioitten – että vaikka evidenssi tälle tulkinnalle saattaa olla vähäistä, ei sen vastainen todistusaineisto myöskään ole vakuuttavaa.
Filosofian oppiaineen henkilökunta onnittelee Daryliä lämpimästi!
****
Dissertation: Daryl de Bruyn, ”Spinoza’s Concept of Emending the Intellect”
Daryl de Bruyn (MA) defended his thesis ”Spinoza’s Concept of Emending the Intellect” 18.10.2014. Invited to act as the opponent was professor Julie Klein from Villanova University. As the esteemed custodian functioned professor Olli Koistinen from the phil unit.
One of the claims of the dissertation was that the task Spinoza embarked upon in his youth about “emending the intellect” was a theme that continued to play significant a role through out his later works.
In her opening address, the opponent wished to proceed with the event in the spirit of Spinoza: that opponent and proponent would be united by a mutual friend, the truth; that the goal of the defense would be dialogue instead of one’s defeating another; that in the end there would be room from disagreement also. Rather long defense achieved these goals in the end rather well; though despite of the cordial maxim proposed in the opening address, the opponent didn’t let the proponent of the hook easily.
Professor Julie Klein (Villanova University) functioned as the opponent. Photograph: Mika Hämäläinen.
A crucial point of disagreement was found the concept of innate ideas that was only touched upon the dissertation. The opponent couldn’t quite come to accept the rather Cartesian conception of innateness de Bruyn attributed to Spinoza. In the end it was agreed – in the spirit of the ideal professor Klein proposed to follow – that while the evidence in favor of the conception proposed by the proponent might be insufficient, the evidence to the contrary is hardly compelling either.
Filosofian tohtorikoulutettava Rosa Rantanen vieraili kuluneena kesänä Center for the Study of Bioethics -keskuksessa Belgradissa, Serbiassa. Vierailun isäntänä toimi keskuksen johtaja professori Vojin Rakić, joka on myös Serbian UNESCO Chair in Bioethics -yksikön johtaja. Vierailun aikana Rantanen tutustui tutkimustyön ohella keskuksen toimintaan sekä mm. osallistui puhujana Belgradissa järjestettyyn Bioethics of Life and Death -seminaariin. Bioetiikan keskus pyrkii yhdessä UNESCO Chair in Bioethics -yksikön ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa vakiinnuttamaan bioetiikan asemaa Serbiassa sekä lisäämään kansainvälistä yhteistyötä.
Team of researchers and students at the meeting of the Center for the Study of Bioethics.
Visiting The Center for the Study of Bioethics in Serbia
During the summer 2014, Doctoral Candidate Rosa Rantanen visited The Center for the Study of Bioethics in Belgrade, Serbia. The visit was hosted by the leader of the center, Prof. Vojin Rakić, who is also the leader of the UNESCO Chair in Bioethics Serbian Unit. Besides research activities, the center aims to raise public awareness of bioethics in Serbia together with the UNESCO Unit.
Juha Räikkä’s essay collection Social Justice in Practice has been published by Springer last week. The book has twelve chapters. Some of the chapters are revised versions of previously published articles. Others are new papers, including the chapter that criticizes the so-called pragmatic turn in political philosophy. Those who support the “pragmatic turn” argue that political philosophy should have a clear practical relevance so that the redommendations of political theories would have an action-guiding character, here and now. Räikkä points out that much of what political philosophers say is really meant to guide our thoughts rather than the actions of those who make political decisions today, and that there is an excellent justification for this practice (a justification which is based on the analysis of the notion of feasibility). By having an influence on ideas and ideals people have, political philosophy may indeed have action-guiding results, but only in the long run. As Kant once said, “we shall have been long dead and buried when the fruits we helped to sow are harvested”.
The eBook is available at the UTU electronic library. The announcement of the book is available on publisher’s website.
