Aihearkisto: Valiokunnat

Valiokunnat ja sukupuoli

Annu_kuva 2Viime viikon alussa eduskunnassa jaettiin eduskuntatyöskentelyn kannalta keskeiset valiokuntapaikat. Valiokunnat vastaavat eduskunnan täysistuntoihin päätyvien asioiden valmistelemisesta. Valiokuntien kautta kulkevat esimerkiksi kaikki hallituksen esitykset uusiksi laeiksi. Mutta miltä valiokuntien koostumukset näyttävät sukupuolinäkökulmasta?

Valiokuntapaikat jaetaan eduskuntaryhmien kesken vaalituloksen perusteella. Eduskuntaryhmä saa valiokuntapaikoista suurin piirtein yhtä suuren osuuden kuin, mitä sillä on kansanedustajia. Valiokuntien puheenjohtajiston paikat jaetaan niin ikään suhteellisuusperiaatteen mukaan. Eduskuntaryhmät valitsevat itse joukostaan sopivat jäsenet ja puheenjohtajat omille valiokuntapaikoilleen. Valintakriteereissä painavat tavanomaisesti sellaiset seikat kuin senioriteetti, asiantuntijuus, alueellinen edustus ja sukupuoli.

Tällä vaalikaudella valiokuntien varsinaisista puheenjohtajista lähes kaksi kolmasosaa on miehiä: naisia on kuusi ja miehiä kymmenen. Kun huomioon otetaan myös varapuheenjohtajat, joita suuren valiokunnan kahta varapuheenjohtajaa lukuun ottamatta on jokaisessa valiokunnassa yksi, tilanne tasoittuu huomattavasti. Yhteensä puheenjohtajistoon kuuluu 16 naista ja 17 miestä. Valiokuntia on yhteensä 16, ja niistä 11:sta on miesenemmistö ja 5:ssä naisenemmistö.

Valiokuntien sukupuolijakaumasta puhuttaessa täytyy ottaa huomioon nais- ja miesedustajien suhteellinen osuus kaikista edustajista. Eduskunnan 200:sta kansanedustajasta 116 on miehiä ja 84 naisia. Prosentteina miehiä on 58 prosenttia ja naisia 42 prosenttia. Valiokuntien puheenjohtajista miehiä taas on 62,5 prosenttia ja naisia 37,5 prosenttia. Eli vaikka naispuolisia puheenjohtajia on absoluuttisesti vähemmän kuin miespuolisia puheenjohtajia, naiset ovat naiskansanedustajien kokonaismäärään suhteutettuna hyvin edustettuina. Kun tarkastellaan koko puheenjohtajistoa, naiset ovat itse asiassa yliedustettuina naiskansanedustajien lukumäärään suhteutettuna.

Naispuoliset puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat tulevat tasaisesti eri eduskuntaryhmistä. Tosin eduskunnan suurimmalla puolueella, keskustalla, ei ole naista valiokunnan johdossa. Kokoomuksella ja perussuomalaisilla on molemmilla yhdet naispuoliset puheenjohtajat, SDP:llä heitä on kaksi. Lisäksi vasemmistoliitolla ja vihreillä on naispuheenjohtajat. Naispuolisia varapuheenjohtajia keskustalla on kaksi kappaletta. Myös SDP:llä ja perussuomalaisilla on molemmilla kaksi naista valiokunnan varapuheenjohtajan paikalla, kokoomuksella, RKP:llä, vihreillä ja vasemmistoliitolla yhdet.

Valiokuntapaikkojen jakautumisessa miesten ja naisten kesken vaikuttaisi pätevän vanha totuus politiikan sektorien jakautumisesta koviin ja maskuliinisiin aloihin, kuten talouteen ja puolustukseen, ja pehmeisiin ja feminiinisiin aloihin, kuten tasa-arvoon ja sosiaali- ja terveyskysymyksiin. Tälläkin kertaa naisen johtamia, naisvaltaisia valiokuntia ovat sosiaali- ja terveysvaliokunta ja ympäristövaliokunta. Naisenemmistöisiä, mutta miehen johtamia valiokuntia, ovat laki- ja sivistysvaliokunta. Naisvaltaisiin valiokuntiin tavanomaisesti lukeutuvaan työ- ja tasa-arvovaliokuntaan puolestaan päätyi tällä kertaa miesenemmistö. Valiokuntaa tosin johtavat SDP:n Tarja Filatov (pj.) ja vihreiden Heli Järvinen (vpj.). Naiset ovatkin tavallisesti nousseet puheenjohtajaksi juuri ns. ”naisvaliokuntiin”.

Mies- ja naisvaltaisten valiokuntien välillä on myös hierarkiaeroja. Timo Forstenin vuosia 1945–2002 käsittelevässä tutkimuksessa osoitetaan, että arvostetuimmat valiokunnat ovat valtiovarainvaliokunta, ulkoasiainvaliokunta, perustuslakivaliokunta ja suuri valiokunta. Erityisesti valtiovarainvaliokunta ja ulkoasianvaliokunta ovat olleet historian saatossa varsin miehisiä valiokuntia niin puheenjohtajistoltaan kuin jäseniltään, vaikka ulkoasianvaliokunnassa onkin joillakin kausilla päädytty myös tasaisempaan edustukseen. Perustuslakivaliokunnassa ja suuressa valiokunnassa miehet ja naiset ovat olleet tasaisemmin edustettuina.

Valtiovarainvaliokunta ja ulkoasianvaliokunta ovat myös tällä kertaa hyvin miesvaltaisia valiokuntia: Timo Kallin (kesk.) luotsaaman valtiovarainvaliokunnan jäsenistä 15 on miehiä ja 6 naisia, ja Antti Kaikkosen (kesk.) johtaman ulkoasianvaliokunnan jäsenistä 10 on miehiä ja 7 naisia. Vasemmistoliiton Annika Lapintien vetämän perustuslakivaliokunnan jäsenistä 11 on miehiä ja 6 naisia. Tässä suhteessa merkittävä poikkeus on Anne-Mari Virolaisen (kok.) luotsaama, EU-asioita käsittelevä suurivaliokunta, jonka koko kolmehenkinen puheenjohtajisto koostuu naisista. Myös valiokunnan 25:sta jäsenestä peräti 15 on naisia.

Anne Maria Hollin vuosina 2008–2009 keräämien tietojen mukaan eri valiokuntien arvostuksessa on tapahtunut muutos eduskunnan sisällä. Valtiovarain-, ulkoasiain- ja perustuslakivaliokunnan lisäksi korkeimmalla hierarkiassa nostetaan nyt myös sosiaali- ja terveysvaliokunta sekä vanhastaan uusien kansanedustajien valiokuntana tunnettu talousvaliokunta. Tuula Haataisen (SDP) vetämä sosiaali- ja terveysvaliokunta on naisten valloittama valiokunta: 17 jäsenestä 13 on naisia. Perussuomalaisten Kaj Turusen luotsaama talousvaliokunta taas koostuu peräti 14 miehestä ja vain 3 naisesta.

Valiokuntien sukupuolijakaumat vaikuttaisivat pysyvän vuodesta toiseen pääpiirteissään samoina. Esimerkiksi edellisellä vaalikaudella (2011–2015) naispuolisia valiokunnan puheenjohtajia oli 7 kappaletta (Pirkko Mattila [ps.] tuli kesken vaalikauden hallintovaliokunnan puheenjohtajaksi Jussi Halla-ahon [ps.] tilalle, Mattila jatkaa samassa tehtävässä myös tällä vaalikaudella). Naispuolinen puheenjohtaja oli suuressa valiokunnassa, hallintovaliokunnassa, tarkastusvaliokunnassa, lakivaliokunnassa, sivistysvaliokunnassa, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa sekä tulevaisuusvaliokunnassa. Ylivoimaisia ”naisvaliokuntia” olivat jälleen sosiaali- ja terveysvaliokunta (82 % naisia), sivistysvaliokunta (72 % naisia), työelämä- ja tasa-arvovaliokunta (71 % naisia) ja suuri valiokunta (52 % naisia).

Selitystä valiokuntien eriytymiseen sukupuolen mukaan voidaan hakea monelta suunnalta. Valiokuntapaikkojen jakautumiseen voivat vaikuttaa tiedostetut ja tiedostamattomat käsitykset naisten ja miesten erityisaloista. Toisaalta mies- ja naiskansanedustajilla voi olla toisistaan poikkeavia taustoja ja asiantuntemusalueita sekä mieltymyksiä. Esimerkiksi naisia voi vetää sosiaali- ja terveysvaliokuntaan profiloituminen sosiaalikysymyksissä sekä ammattitausta. Tämänkertaisen sosiaali- ja terveysvaliokunnan 17:sta jäsenestä 10:lla on ammattitausta sosiaali- ja terveysalalla – aina lähihoitajasta erikoislääkäriin.  Toisaalta taas valtiovarainvaliokuntaan ja talousvaliokuntaan tullaan hyvin moninaisista taustoista, ja vain harvan tausta liittyy suoranaisesti talouteen. Näissä kahdessa valiokunnassa on yhteensä vain kaksi kauppatieteilijää ja yksi ekonomi.

Valiokuntapaikkojen eriytyminen sukupuolen mukaan herättää kuitenkin pohtimaan, tulisiko valiokuntapaikkoja jaettaessa kiinnittää entistä enemmän huomiota valiokuntien sukupuolijakaumaan? Voisivatko esimerkiksi miehet tuoda erilaisia näkemyksiä ja painotuksia sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jossa käsitellään niin kansalaisten kuin valtion budjetin kannalta merkittäviä sosiaali- ja terveydenhuollonkysymyksiä.

 

Valiokunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja(t) Sukupuolijakauma
Suuri valiokunta Anne-Mari Virolainen (kok.) 1. Anne Louhelainen (ps.) N 15 / M 10
2. Tytti Tuppurainen (SDP)
Perustuslakivaliokunta Annika Lapintie (vas.) Tapani Tölli (kesk.) N 6 / M 11
Ulkoasianvaliokunta Antti Kaikkonen (kesk.) Pertti Salolainen (kok.) N 7 / M 10
Valtiovarainvaliokunta Timo Kalli (kesk.) Maria Tolppanen (ps.) N 6 / M 15
Tarkastusvaliokunta Eero Heinäluoma (SDP) Olavi Ala-Nissilä (kesk.) N 4 / M 7
Lakivaliokunta Kari Tolvanen (kok.) Eva Biaudet (RKP) N 10 / M 7
Hallintovaliokunta Pirkko Mattila (ps.) Timo Korhonen (kesk.) N 4 / M 13
Liikenne- ja viestintä Ari Jalonen (ps.) Mirja Vehkäperä (kesk.) N 8 / M 9
Maa- ja metsätalous Jari Leppä (kesk.) Reijo Hongisto (ps.) N 4 / M 13
Puolustusvaliokunta Ilkka Kanerva (kok.) Mika Kari (SDP) N 6 / M 11
Sivistysvaliokunta Tuomo Puumala (kesk.) Sanna Lauslahti (kok.) N 12 / M 5
Sosiaali- ja terveys Tuula Haatainen (SDP) Hannakaisa Heikkinen (kesk.) N 13 / M 14
Talousvaliokunta Kaj Turunen (ps.) Harri Jaskari (kok.) N 3 / M 14
Tulevaisuusvaliokunta Carl Haglund (RKP) Merja Mäkisalo-Ropponen (SDP) N 4 / M 13
Työelämä- ja tasa-arvo Tarja Filatov (SDP) Heli Järvinen (vihr.) N 7 / M 10
Ympäristövaliokunta Satu Hassi (vihr.) Silvia Modig (vas.) N 10 / M 7

 

Lähteet:

Tiedot valiokuntapaikoista ja kansanedustajien ammattitaustoista, ks. www.eduskunta.fi.

Forsten, Timo (2005) Valiokuntapeli eduskunnassa 1945–2002. Turku: Turun yliopiston julkaisuja C:233.

Hart, Linda; Kovalainen, Anne & Holli, Anne Maria (2009) Gender and Power in Politics and Business in Finland. Teoksessa Kirsti Niskanen & Anita Nyberg (toim.) Kön och Makt. Nordic Council Of Ministers.

Holli, Anne Maria (2014) Valiokuntalaitos. Teoksessa Tapio Raunio & Matti Wiberg (toim.) Eduskunta: Kansanvaltaa puolueiden ja hallituksen ehdoilla. Helsinki: Gaudeamus.

Mattila, Mikko (2014) Valiokuntalaitos. Teoksessa Tapio Raunio & Matti Wiberg (toim.) Eduskunta: Kansanvaltaa puolueiden ja hallituksen ehdoilla. Helsinki: Gaudeamus.

 

Annu Perälä

Tutkimusavustaja, Eduskuntatutkimuksen keskus

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather
Facebooktwittergoogle_pluslinkedinrssyoutubeby feather