Arkistot kuukauden mukaan: maaliskuu 2017

Nuorisojärjestöjen jäsenkato heijastuu nuorten kuntavaaliehdokkaiden määrään

Vuoden 2017 kuntavaaleissa alle 30-vuotiaden ehdokkaiden määrä on alhaisin koko 2000-luvulla.

Nuorten ehdokkaiden määrä on pudonnut niin absoluuttisesti kuin suhteellisesti. Yhteensä alle 30-vuotiaita ehdokkaita on hieman alle 3 000, eli 8,9 prosenttia kaikista ehdokkaista. Edellisissä neljissä vaaleissa nuorten ehdokkaiden osuus on ollut 10–11 prosentin välillä.

Nuorten ehdokkaiden osuus on ollut laskussa lähes kaikissa eduskuntapuolueissa. Keskustan, kokoomuksen ja SDP:n nuorten ehdokkaiden määrä on laskenut noin sadan ehdokkaan verran vaali vaalilta. Vihreillä, vasemmistoliitolla ja kristillisdemokraateilla nuorten osuus kaikista ehdokkaista on niin ikään laskenut vuosituhannen mittaan. Perussuomalaisten nuorisoehdokkaiden määrä nousi aluksi, mutta notkahti sekin 2017 vaaleissa.

Ainoa puolue, jossa nuorten ehdokkaiden osuus on pysynyt tasaisena ja jopa noussut, on RKP.

Klikkaa kuvaa suuremmaksi

Ilmeisimpänä syynä nuorten ehdokkaiden katoon on ohentunut rekrytointipohja. Poliittisten nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen jäsenmäärät ovat laskeneet emopuolueiden jäsenmääriäkin nopeammin 2000-luvun aikana.

Klikkaa kuvaa suuremmaksi

Suurimpien nuorisopuolueiden, eli keskustan, kokoomuksen ja SDP:n, nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen yhteenlasketut jäsenmäärät ovat pienentyneet noin puolella – ja SDP:ssa vielä tätäkin enemmän. Trendi heijastuu suoraviivaisesti nuorten ehdokkaiden määrään: alle 30-vuotiaiden ehdokkaiden määrä on lähes puolittunut kaikissa näissä kolmessa puolueessa.

Myös RKP:n nuorisojärjestön jäsenmäärä on puolittunut 2000-luvun aikana. Tästä huolimatta puolue on kyennyt aktivoimaan nuoria ehdolle. Päinvastainen kehityssuunta on ollut KD:n parissa: puolueen nuorisojärjestön jäsenmäärä on kasvanut, mutta nuorten ehdokkaiden osuus laskenut.

Vihreiden ja perussuomalaisten nuorisojärjestöjen jäsenmäärät ovat kasvaneet joistakin sadoista tuhannen ja kahden tuhannen paremmalle puolelle. Myös vasemmistonuorten jäsenmäärä on kasvanut sadoilla jäsenillä. Huomattavaa on, että näiden järjestön emopuolueidenkin jäsenmäärät ovat kasvaneet. Vihreät ja PS aloittivat kasvun jo 2000-luvun alussa ja vasemmistoliitto 2010-luvulla. Emopuolueiden jäsenmäärän kasvu on ollut absoluuttisin luvuin mitattuna huomattavasti nopeampaa kuin nuorisojärjestöjen.

Miksi ehdokkaiden iällä on merkitystä? Ehdokastarjonta määrittelee valitut edustajat. Esimerkiksi naisten määrä niin kunnanvaltuustoissa  kuin eduskunnassa  on kasvanut sitä mukaa kun ehdokkaaksi on saatu enemmän naisia. Naisten nousua on tosin avittanut myös naisten kohonnut äänestysinto. Nuorten äänestysaktiivisuus sen sijaan on muuta väestöä huomattavasti laimeampaa.

Nuorten osallisuus kuntapolitiikassa edistää kunnanvaltuustojen edustavuutta ja tuo päätöksentekoon uusia ääniä ja näkökulmia. Kunnanvaltuustot toimivat myös tärkeinä välietappeina matkalla kohti ylintä päätöksentekoelintä, eduskuntaa.

YTM Annu Perälä

Kirjoittaja on Eduskuntatutkimuksen keskuksen tohtorikoulutettava

 

Facebooktwitterlinkedinrssyoutubeby feather
Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Kansanedustajien vaalirysä

Ehdokkaat, Kansanvalta, Kuntavaalit, Maakuntavaalit, Puolueet, Vaalit

Vuoden 2017 kuntavaaleissa valtuustopaikkaa tavoittelee entistä pienempi joukko ehdokkaita. Kyse on jo pitempään jatkuneesta trendistä, johon ovat vaikuttaneet niin pienentyneet valtuustokoot kuin puolueiden supistuneet jäsenmäärät.

Näiden kuntavaalien ehdokasrekrytointia on lisäksi leimannut suunnitteilla oleva maakuntauudistus, jonka myötä merkittävä osa kuntien tehtävistä siirtyy perustettaville maakunnille. Ensimmäisten maakuntavaltuustopaikkojen on määrä olla jaossa jo alle vuoden päästä, tammikuussa 2018. Epäselvyys tulevien kuntien tehtäväkentästä ja maakuntavaalien läheisyys ovat voineet vaikuttaa ehdokashankintaan kielteisesti.

Vaaliapatian keskellä on kuitenkin yksi ryhmä, jonka into kuntapolitikkaa kohtaan ei ole kadonnut minnekään ­– istuvat kansanedustajat.

kesk. kok. ps. sd. vihr. vas. rkp. kd. kaikki
Ehdolla 2017 olevat kansanedustajat 40 29 31 30 10 10 7 5 162
% 82 78 84 86 67 83 70 100 81
Valtuutettuna 2012–2017 olleet kansanedustajat 39 28 33 29 10 11 8 2 160
% 80 76 89 83 67 92 80 40 80

Vuoden 2017 kuntavaaleissa valtaosa kansanedustajista (81 %) tavoittelee valtuustopaikkaa kotipaikkakuntansa valtuustosta. Kansanedustajien kiinnostus kuntapolitiikkaa kohtaan kasvoi aavistuksen edellisvaaleista: valtuustopaikkaa tavoittelee 162 kansanedustajaa ja istuvia valtuutettuja on 160. Ensi tammikuussa siintävät maakuntavaalit eivät ole siis vaikuttaneet kansanedustajien alttiuteen asettua ehdolle kuntavaaleissa.

Kansanedustajat ovat monin tavoin tärkeitä kuntavaaliehdokkaita puolueilleen. Kansanedustajat kannustavat esimerkillään muita puolueaktiiveja asettumaan ehdolle ja vauhdittavat puolueensa kampanjointia. Kansanedustajaehdokkaat voivat olla jopa ratkaisevia puolueen vaalimenestyksen kannalta, sillä he keräävät tavanomaisesti paljon ääniä. Esimerkiksi vuoden 2012 kuntavaalien ääniharavoista suurin osa oli istuvia kansanedustajia.

Kansanedustajille taas vaalien tuoma julkisuus ja osallisuus paikallisessa päätöksenteossa ovat tärkeitä tavoiteltaessa kansanedustajan mandaatin uusimista.

Kansanedustajien yhtäaikainen jäsenyys kaupungin- tai kunnanvaltuustossa merkitsee väistämättä vallan keskittymistä. Vallan keskittyminen kiihtynee maakuntavaltuustojen aloittaessa toimintansa. Maakuntatasolla kansanedustajien kaltaisten koko vaalipiirin alueella tunnettujen ehdokkaiden merkitys, kansanedustajien saama näkyvyys sekä jaossa oleva valta kasvavat entisestään.

Mikäli kansanedustajien kiinnostus ensimmäisiä maakuntavaaleja kohtaan on yhtä suurta kuin kuntapolitiikkaa kohtaan, meillä voi vuoden 2018 alussa olla reilusti yli toista sataa henkilöä, jotka ovat edustettuina kaikilla kolmella hallinnon tasolla.

 

Ehdokastiedot 2017: Oikeusministeriö

Tiedot valtuutetuista kaudella 2012–2017 koonnut: Jussi Aaltonen, harjoittelija, Eduskuntatutkimuksen keskus

 

YTM Annu Perälä

Kirjoittaja on Eduskuntatutkimuksen keskuksen tohtorikoulutettava

Facebooktwitterlinkedinrssyoutubeby feather
Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather