Vuoden 2017 kuntavaaleissa alle 30-vuotiaden ehdokkaiden määrä on alhaisin koko 2000-luvulla.
Nuorten ehdokkaiden määrä on pudonnut niin absoluuttisesti kuin suhteellisesti. Yhteensä alle 30-vuotiaita ehdokkaita on hieman alle 3 000, eli 8,9 prosenttia kaikista ehdokkaista. Edellisissä neljissä vaaleissa nuorten ehdokkaiden osuus on ollut 10–11 prosentin välillä.
Nuorten ehdokkaiden osuus on ollut laskussa lähes kaikissa eduskuntapuolueissa. Keskustan, kokoomuksen ja SDP:n nuorten ehdokkaiden määrä on laskenut noin sadan ehdokkaan verran vaali vaalilta. Vihreillä, vasemmistoliitolla ja kristillisdemokraateilla nuorten osuus kaikista ehdokkaista on niin ikään laskenut vuosituhannen mittaan. Perussuomalaisten nuorisoehdokkaiden määrä nousi aluksi, mutta notkahti sekin 2017 vaaleissa.
Ainoa puolue, jossa nuorten ehdokkaiden osuus on pysynyt tasaisena ja jopa noussut, on RKP.
Klikkaa kuvaa suuremmaksi
Ilmeisimpänä syynä nuorten ehdokkaiden katoon on ohentunut rekrytointipohja. Poliittisten nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen jäsenmäärät ovat laskeneet emopuolueiden jäsenmääriäkin nopeammin 2000-luvun aikana.
Klikkaa kuvaa suuremmaksi
Suurimpien nuorisopuolueiden, eli keskustan, kokoomuksen ja SDP:n, nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen yhteenlasketut jäsenmäärät ovat pienentyneet noin puolella – ja SDP:ssa vielä tätäkin enemmän. Trendi heijastuu suoraviivaisesti nuorten ehdokkaiden määrään: alle 30-vuotiaiden ehdokkaiden määrä on lähes puolittunut kaikissa näissä kolmessa puolueessa.
Myös RKP:n nuorisojärjestön jäsenmäärä on puolittunut 2000-luvun aikana. Tästä huolimatta puolue on kyennyt aktivoimaan nuoria ehdolle. Päinvastainen kehityssuunta on ollut KD:n parissa: puolueen nuorisojärjestön jäsenmäärä on kasvanut, mutta nuorten ehdokkaiden osuus laskenut.
Vihreiden ja perussuomalaisten nuorisojärjestöjen jäsenmäärät ovat kasvaneet joistakin sadoista tuhannen ja kahden tuhannen paremmalle puolelle. Myös vasemmistonuorten jäsenmäärä on kasvanut sadoilla jäsenillä. Huomattavaa on, että näiden järjestön emopuolueidenkin jäsenmäärät ovat kasvaneet. Vihreät ja PS aloittivat kasvun jo 2000-luvun alussa ja vasemmistoliitto 2010-luvulla. Emopuolueiden jäsenmäärän kasvu on ollut absoluuttisin luvuin mitattuna huomattavasti nopeampaa kuin nuorisojärjestöjen.
Miksi ehdokkaiden iällä on merkitystä? Ehdokastarjonta määrittelee valitut edustajat. Esimerkiksi naisten määrä niin kunnanvaltuustoissa kuin eduskunnassa on kasvanut sitä mukaa kun ehdokkaaksi on saatu enemmän naisia. Naisten nousua on tosin avittanut myös naisten kohonnut äänestysinto. Nuorten äänestysaktiivisuus sen sijaan on muuta väestöä huomattavasti laimeampaa.
Nuorten osallisuus kuntapolitiikassa edistää kunnanvaltuustojen edustavuutta ja tuo päätöksentekoon uusia ääniä ja näkökulmia. Kunnanvaltuustot toimivat myös tärkeinä välietappeina matkalla kohti ylintä päätöksentekoelintä, eduskuntaa.
YTM Annu Perälä
Kirjoittaja on Eduskuntatutkimuksen keskuksen tohtorikoulutettava
by 
by
Luvut näyttävät entistäkin huonommilta, jättäessäsi eduskunnan ulkopuoliset puolueet kokonaan huomiotta. Ei ole sopivaa puhua ”puolueista”, jos lasket mukaan vain eduskuntapuolueet. Nuoret alkavat olemaan kurkkuaan myöten täynnä Suomen vanhoja puolueita ja ovat alkaneet perustamaan omiaan. Esimerkiksi näissä kuntavaaleissa Eläinoikeuspuolueella ja Piraattipuolueella on vaalien nuorimmat ehdokkaat.
Ei ihme, että äänestysinto laskee, kun edes eduskuntatutkimuskeskus ei välitä mainita uusia puolueita. Juuri tällainen käsittely on osa sitä ongelmaa, miksi Suomessa ei ole ollut uutta eduskuntapuoluetta 34 vuoteen. Se ei ole hyväksi demokratialle, jota käsittääkseni pidätte varsin suuressa arvossa. Voin toki olla erehtynyt.
Kiitos kommentista.
Alle 30-vuotiaden ehdokkaiden kokonaismäärä on laskenut reilussa kymmenessä vuodessa niin absoluuttisesti kuin suhteellisesti. Vuonna 2004 vaaleissa oli yhteensä noin 4 500 ehdokasta (11,3 prosenttia kaikista ehdokkaista), kun taas vuoden 2017 vaaleissa alle 30-vuotiaita ehdokkaita on noin 2 900 (8,9 %). Ehdokkaiden määrä on laskenut siis noin 1 600 hengellä.
On totta, että uudemmilla puolueilla on suhteellisesti paljon nuoria ehdokkaita. Piraateilla alle 30-vuotiaiden ehdokkaiden osuus on 38,7 prosenttia, eli 53 ehdokasta. Eläinoikeuspuolueella alle 30-vuotiaita ehdokkaita on kuusi (40%) ja feministisellä puolueella kymmenen (25 %).
Kuinkahan paljon noissa jäsenmäärien laskussa on kyse todellisesta jäsenkadosta, ja kuinka paljon siitä, että takavuosina poliittisten nuorisojärjestöjen jäsenmäärissä oli runsaasti haamujäseniä? Itsekin muistan vielä yli 40-vuotiaanakin saaneeni postitse erään järjestön jäsenlehtiä ja muita kirjeitä. Nykyään noita rekistereitä on ymmärtääkseni siivottu lähemmäksi totuutta. Toinen asia mikä vaikuttaa jossain määrin, on ikäluokkien jatkuva pieneneminen.