Vaalikahvit hypermarketin edessä, rintanappeja ohikulkijoille, lentolehtisiä naapuristoon, somemarkkinoinnin kohdentamista, mainos lehteen tai ehkä jopa televisioon..
Hyvä vaalikampanja maksaa. Suurella vaalibudjetilla kampanjoivat saavat tutkitusti etulyöntiaseman muihin ehdokkaisiin nähden. Osalle ehdokkaista vaalirahoituksen kerääminen on kuitenkin huomattavasti helpompaa kuin toisille.
Yksi vaikeassa asemassa oleva ryhmä ovat nuoret ehdokkaat, joilla on käytössään keskimääräistä vähemmän rahaa, mutta jotka tarvitsisivat rahaa mahdollisesti kaikkein kipeimmin.
Nuorilla muita vähemmän kampanjarahaa
Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa oli ehdolla yhteensä 521 alle 35-vuotiasta henkilöä. Lähes joka neljäs ehdokas oli alle 35-vuotias.
Kuvio 1. Kaikkien eduskuntavaaliehdokkaiden vaalibudjetit ikäryhmittäin vuoden 2015 eduskuntavaaleissa (%). Lähde: MTV 3:n vaalikonevastaukset. (Kuvio suurenee klikkaamalla sitä.)
74 prosenttia oman vaalibudjettinsa ilmoittaneista alle 35-vuotiaista ehdokkaista kampanjoi alle 10 000 euron budjetilla. Vanhemmista ehdokkaista taas noin 40 prosenttia käytti vaaleihin yli 10 000 euroa. Edellisvaaleissa läpimenneiden kansanedustajien keskibudjetti oli puolestaan yli 38 000 euroa.
Nuorten ehdokkaiden enemmistö raportoi kampanjoivansa alle 5 000 eurolla. Samaisissa vaaleissa näin pienellä budjetilla eduskuntaan pääsi vain kolme kansanedustajaa. Yksi heistä oli silloin 28-vuotias Tiina Elovaara (ps, myöh. sin), joka valittiin eduskuntaan ensimmäistä kertaa.
Nuoret kansanedustajat eivät ole tyhjätaskuja
Kuvio 2 Valittujen kansanedustajien keskibudjetit ja ulkoisten lahjoitusten määrä vuoden 2015 eduskuntavaaleissa (€). Lähde: Vaalirahailmoitukset. (Kuvio suurenee klikkaamalla sitä)
Vuoden 2015 vaaleissa valittiin yhteensä 35¹ alle 35-vuotiasta kansanedustajaa. Jokainen heistä käytti vaalikampanjaansa keskimäärin 40 300 euroa (mediaani 36 200).
Nuoret kansanedustajat käyttivät siis keskimäärin 2 300 euroa enemmän kuin heidän vanhemmat kollegansa, joiden keskibudjetti oli 38 000 (mediaani 34 900).
Nuoret kansanedustajat eivät myöskään joutuneet turvautumaan yhtä usein omiin säästöihinsä tai ottamaan henkilökohtaista lainaa kuin vanhemmat kansanedustajat. Nuorten kansanedustajien kampanjarahoituksesta keskimäärin 70 prosenttia oli peräisin ulkopuolisilta lahjoittajilta, yli 35-vuotiailla noin puolet.
Rahan ei siis voi sanoa olevan ongelma kaikille nuorille. Menestyksekkäät nuoret poliitikot ovat keränneet rahaa kaiken kaikkiaan kiitettävästi. Vuoden 2015 vaaleissa eduskuntaan nousi useita silloisia tai entisiä nuorisojärjestöjohtajia, joilla voidaan olettaa olevan monipuolisia kontakteja ja verkostoja, mikä helpottaa varainhankintaa.
On myös mahdollista, että nuorille haastajille suuri vaalibudjetti on erityisen tärkeä heidän kampaillessaan vanhempia ja tunnetumpia ehdokkaita vastaan. [Lue lisää nuorten kampanjointiedellytyksistä esimerkiksi täältä.]
Sosiaalinen media apuun?
Sosiaalisesta mediasta on odotettu vaalirahoituksen demokratisoijaa, sillä verkossa taitava ehdokas voi tavoittaa suuriakin ihmisryhmiä pienellä rahalla. Sosiaalinen media ei kuitenkaan ole siinä mielessä lunastanut tätä lupausta, sillä vaaleihin käytetyn rahan määrä on trendinomaisesti kasvanut vuosien saatossa.
Tämän kertaisissa vaaleissa huomattavaa on kuitenkin ollut, että useampi nuori ehdokas on pyrkinyt kerryttämään kampanjakirstuaan sosiaalisessa mediassa lanseeratuilla varainkeruukampanjoilla. Tarkoituksena on kerätä pienlahjoituksia yksityishenkilöiltä käyttäen apuna esimerkiksi MobilePayn kaltaisia mobiilimaksusovelluksia.
Nähtäväksi jää, tuovatko pienlahjoitukset ja muut uudet varainkeruumuodot helpotusta nuorten ehdokkaiden vaalirahatuskaan. Rahalla olisi taatusti käyttöä.
¹Mukaan on laskettu myös valintahetkellä 34-vuotias Mikko Kärnä (kesk), joka nousi eduskuntaan Paavo Väyrysen siirryttyä Europaan parlamenttiin kesällä 2015.
Kirjoittaja on Eduskuntatutkimuksen keskuksen tohtorikoulutettava
by 
by