Nature, Mind, and Action in Leibniz

Workshop, University of Turku, June 1–2, 2017

Room: SH 150 (Publicum)

 

Thursday June 1

9:30 Stephan Schmid (Hamburg): “Leibniz’s Concept of the Will and the Non-Rational Strivings of Monads”

10:45 Valtteri Viljanen (Turku): “Leibniz and Locke on Deliberation”

13:30 Julia Borcherding (Yale): “Leibniz on Moral Instincts”

14:45 Julia Jorati (Ohio): “Embodied and Disembodied Cognition in Leibniz”

16:15 Peter Myrdal & Arto Repo (Turku): “Leibniz on Ideas”

Friday June 2

10:00 Ohad Nachtomy (Bar-Ilan): “Monads at the Top, Monads at the Bottom, Monads All Over”

11:15 Sebastian Bender (Humboldt): “Leibniz and the Puzzle of Independence”

14:00 Nabeel Hamid (Penn): “Optimality Principles in Leibniz’s Natural Philosophy”

15:15 Paolo Rubini (Helsinki): “Loss of Motion: Leibniz on the Phenomenon of Friction”

 

Organizers

Peter Myrdal peter.myrdal@utu.fi

Valtteri Viljanen valvil@utu.fi
The workshop is open to everyone. No registeration is needed.

Filosofian henkilökunnan ja opiskelijoiden yhteinen kevätjuhla pidettiin 18. pnä toukokuuta Publicumin viheriöllä. Grilli oli kuumana ja ruokaa oli moneen lähtöön. Ainejärjestö Dialectican perinneyhdistyksen laatimassa filosofia-aiheisessa tietovisassa sekajoukkueet (joissa oli sekä opiskelijoita että henkilökuntaa) olivat vahvoilla. Mölkyn pelaaminen kuului tietysti ohjelmaan, ja siinä ensimmäisen kierroksen voittajaksi heitti väitöskirjaansa valmisteleva Anne Salminen. Ainejärjestö muisti opintosihteeri Hanna-Mari Salosta komealla Dialectican paidalla.

Dialectican kevätjuhlia ei ole viime vuosina järjestetty, mutta nyt perinne on taas herännyt eloon – sekä opiskelijoiden että henkilökunnan suureksi iloksi!

– Makea aloitus filosofian oppiaineen ja LIKES-tutkimuskeskuksen välillä

Filosofian oppiaineen oma poika Mika Hämäläinen aloitti tutkijatohtorina LIKES-tutkimuskeskuksessa tammikuussa 2017. Urheilufilosofian tutkija valittiin mukaan MORE-hankkeeseen, jossa tutkitaan vastuullista urheilujohtamista.

Hämäläinen juhlisti uutta pestiään filosofian oppiaineessa maaliskuun alussa – tutkija kestitsi oppiaineen väkeä kakulla. Hämäläinen oli kasannut suklaisen houkutuksen kutkuttelemaan paikallaolijoiden näkö- ja makuaisteja.

Tutkija on aikaisemmin ilahduttanut leipuroinnillaan muun muassa YLE Puheen henkilökuntaa. Odotetaankohan LIKES-tutkimuskeskuksessa jo vesi kielellä?

…

Mika Hämäläinen started as a post-doctoral researcher in LIKES Research Centre for Physical Activity and Health in the beginning of the year 2017. Sometimes, he also bakes.

 

LISÄYS: toinen kirjoitus samasta aiheesta Helsingin Sanomissa (10.2.2017).

Filosofian oppiaineessa järjestettiin 15. joulukuuta seminaari, jossa pohdittiin J. V. Snellmanin (1806-1881) filosofiaa. Heli Rantalan esitelmässä avattiin kansallisfilosofimme historiakäsitystä kiinnostavalla tavalla, ja Rantala painotti Snellmanin pyrkimystä sivistää kansakuntaamme. Muut puhujat dosentti Juho Ritolan järjestämässä seminaarissa olivat Lauri Kallio, Sari Roman-Lagerspetz, Ilmari Jauhiainen ja Eerik Lagerspetz. Useimmat puhujat huomauttivat Snellmanin ajattelun läheisestä suhteesta Hegelin filosofiaan, mutta toisaalta myös ajattelijoiden erot tulivat näkyviin. Eerik Lagerspetz katsoi Snellmanin olevan osittain yhä ajan hermolla, sillä ”tunnustuksen” käsite, jota käytetään nykyfilosofiassa paljonkin, oli avainasemassa joissakin Snellmanin oikeusteoreettisissa teksteissä. Seminaari rahoitettiin testamenttilahjoituksen avulla.

Nordic exploratory workshop on epistemic democracy järjestettiin lokakuun 29. päivänä Ruissalossa. Professori Maija Setälän organisoiman seminaarin osallistujat tulivat mm. Englannista, Venäjältä, Islannista ja Hollannista. Turkulaisista filosofeista tilaisuuteen osallistuivat Marko Ahteensuu, Joseph Almog, Juho Ritola ja Juha Räikkä.

UNESCO Chair in Bioethics Suomen yksikkö palkitsi Heikki Saxénin bioetiikan eteen tehdystä työstä maailman bioetiikkapäivänä Turun yliopistossa 19.10.2016. Saxén viimeistelee väitöskirjaansa bioetiikan aatehistoriasta Tampereen yliopistossa sekä on muun muassa Bioetiikan instituutin hallituksen puheenjohtaja. Innostunut bioeetikko vastasi neljään kysymykseen.

1. Mitä on bioetiikka?

Bioetiikka on tiedonala, joka lähti liikkeelle Yhdysvalloissa 1960- ja 1970-luvuilla tähdäten alun perin haastamaan perinteikästä lääketieteen etiikkaa. Bioetiikan teesi oli, että ”elämän tieteistä” eli lääke-, terveys- ja biotieteistä tulisi käydä avoimempaa, moniäänisempää ja -arvoisempaa eettistä, moraalista ja yhteiskunnallista keskustelua. Myös päätöksenteon tulisi bioetiikan hengessä perustua tällaiselle ajattelulle. Sittemmin bioetiikka on synnyinmaassaan vakiintunut ja noussut keskeiseen akateemiseen ja yhteiskunnalliseen asemaan. Samalla bioetiikka on levinnyt ympäri maailman, muun muassa monelle saralle Eurooppaan. Kuitenkaan Suomessa bioetiikka ei ole kovin tunnettu tai vakiintunut ala, joten työtä riittää tehtäväksi.

Samalla on syytä todeta, että vakiintumisen myötä alan alkuperäinen radikaalius on hieman laimentunut, mikä on ymmärrettävää. Silti bioetiikka on yhä varsin nuori ala akateemisesti puhuen, ja se onkin ala, jolle on tyypillistä poikkitieteellinen ja hyvin avoin suhtautuminen uusiin tapoihin lähestyä eri kysymyksiä. Ala ei ole siis luutunut. Toisaalta on tärkeää yhä todeta, että myös lääketieteen etiikka on muuttunut vuosien saatossa ja näistä kahdesta etiikan traditiosta puhutaankin usein synonyymisesti. Olisi silti mielestäni tärkeää muistaa, että bioetiikka versoi uudelta pohjalta, ja bioetiikan myötä entistä useammat ihmiset ja näkökulmat ovat saaneet tilaisuuden tulla kuulluiksi. Tästä hengestä pitää myös pitää kiinni, muistaen samalla, että bioetiikka on paljon muutakin kuin vain osa filosofiaa: pikemmin se on laaja tiedonala ja myös tietyssä mielessä sosiaalinen liike.

2. Miksi bioetiikka kiinnostaa sinua?

Kun alun perin löysin bioetiikan, olin äimänä: mitä ihmettä tämä sana tarkoittaa, mistä tässä kaikessa on kysymys. En ollut kuullut ikinä sanaa ”bioetiikka”, kuten ei taida yhä olla kuullut suurin osa suomalaisista. Bioetiikka vei kuitenkin nopeasti mennessään, sillä ala on äärimmäisen kiehtova. Esimerkiksi lääketieteen päivittäiset, hyvin huikeat kehitysaskeleet tuovat jatkuvasti mukanaan uutta pohdittavaa. Toisaalta yhteiskunnalliset kysymykset, kuten terveydenhuollon oikeudenmukaisuus, ovat hyvin polttavia ja koskettavat kaikkia. Ala tuntuu ajankohtaiselta, raikkaalta ja relevantilta.

Toinen syy kiinnostukseen on hiljalleen matkan varrella kasvanut moraalinen tuntemus siitä, että erityisesti terveydenhuollossa ja lääketieteen saralla liian harva saa tarpeeksi äänensä kuuluviin. Työ on tärkeää, erityisesti ”sängynreunalla” eli arjen ruohonjuuritasolla. Tämä polte auttaa jaksamaan eteenpäin hieman harmaanpinakin päivinä.

3. Millainen on tyypillinen työpäiväsi?

Ei tällaista tunnu olevankaan: milloin mitäkin. Luen uusista askeleista bioetiikassa, lääketieteessä ja muilla relevanteilla aloilla. Yritän vimmatusti saada väitöstyöni päätökseen. Olen mukana hankkeessa, jossa tutkitaan yksilöllistettyä lääketiedettä erityisesti eturauhassyövän hoitoon liittyen. Hoidan Bioetiikan instituuttiin liittyviä asioita. Pidän luentoja. Istun palavereissa. Tapaan ihmisiä. Vastaan toimittajien kysymyksiin. Koetan muistaa, että elämää on myös bioetiikan ulkopuolella.

4. Kuka on mielestäsi bioetiikan suurin nimi?

Hastings Centerin eli bioetiikan ensimmäisen tutkimuskeskuksen ja ylipäänsä ensimmäisen organisaation perustajaa Daniel Callahania voi varmasti pitää oikeutetusti suurimpana nimenä. Toisaalta tällä hetkellä aktiivisin nimi taitaa olla amerikkalainen bioeetikko Arthur Caplan, jonka työtä ja loputonta energiaa, luovuutta ja aloitekykyä suuresti ihailen. Näiden nimien ohella on tietysti iso joukko monia inspiroivia ihmisiä, mutta ehkä kysymyksen huomioiden on kohtuullista nostaa esille vain kaksi.

…

UNESCO Chair in Bioethics Finnish Unit awarded Heikki Saxénin for his work with bioethics on the World Bioethics Day at the University of Turku on 19th October 2016.

 

Phil unit organizes a seminar to celebarate our docent, professor John Carriero’s (UCLA) 60 birthday. Two-day seminar takes place on September 6-7, 2016, at Department of Philosophy (Assistentinkatu 7), University of Turku, and is titled ”A lifelong Quest for the Natural Light”.

Program:

Tuesday 6th September 2016

10.45 Opening words: Joseph Almog

11.00  Mandel Cabrera: Naturalism, Resignation, and the Religious Temperament in Spinoza

12.00 Jani Sinokki: Descartes and the Voluntarist Axiom

13.00 Lunch

14.30 Valtteri Viljanen: Spinoza’s Ontology Geometrically Illustrated: A Reading of Ethics 2p8s

15.30 Arto Repo and Peter Myrdal: Leibniz on Concepts

 

Wednesday 7th September 2016

10.00 Lilli Alanen: Sympathy and Nature in Hume’s Anatomy of the Moral Mind

11.00 Camilla Serck-Hanssen: From Nothing to Something – The Logical Error of Special Metaphysics

12.00 Joe Hwang: Perceiving Ideas

13.00 Lunch

14.00 Joseph Almog: TBA

15.00  Karolina Hübner: Spinoza on Identity

16.00 Olli Koistinen and Hemmo Laiho: Descartes and Kant: I am, I exist

 

More information:  olli.koistinen@utu.fi

 

Käytännöllisen filosofian professori Eerik Lagerspetz täyttää 60 vuotta maaliskuussa 2016. Merkkipäivää juhlistettiin filosofian oppiaineessa järjestetyllä kahvitilaisuudella ja juhlakirjan julkaisulla. Kirjan latinankielinen otsikko kuuluu E PLURIBUS UNUM. Scripta in honorem Eerik Lagerspetz sexagesimum annum complentis. Teoksen sähköiseen versioon voi tutustua Turun yliopiston julkaisuarkistossa.

Kirjan toimittaja Marko Ahteensuu kuvailee teoksen esipuheessa, että se on kollektiivinen onnittelu professori Eerik Lagerspetzille. Ahteensuu tuo esille myös kirjoittajajoukon laajuuden: ”Kirjoittajina toimii Eerikin väitöskirjan ohjaaja, kollegoita, nykyisiä ja entisiä oppilaita, ystäviä sekä lähisukulainen. Onpa mukana yksi tuntematonkin.” Yhteensä kirjoituksia on 20.

Lagerspetz oli ilahtunut selaillessaan juhlakirjaansa. Hän kiitteli puheessaan filosofian työyhteisöä Turun yliopistossa. Lagerspetzin mukaan näiden ihmisten kanssa on mukava työskennellä.