Elokuussa 2011 julkistettiin Cultural History – Kulttuurihistoria -kirjasarjan yhdeksäs nide otsikolla They Do Things Differently There. Essays in Cultural History (242 s.). Sen ovat toimittaneet Bruce Johnson ja Harri Kiiskinen. Teos pohjautuu vuonna 2009 julkaistuun, Heli Rantalan ja Sakari Ollitervon toimittamaan suomenkieliseen artikkelikokoelmaan Kulttuurihistoriallinen katse. Kirjan tausta on monivaiheinen. Alunperin oli tarkoituksena julkaista osa artikkeleista englanninkielisenä kirjana jaettavaksi Turussa 2010 järjestetyssä International Society for Cultural Historyn kongressissa. Kunnianhimo kuitenkin kasvoi, ja tavoitteeksi otettiin kansainvälisesti vertaisarvioitu teos. Nyt työ on valmis, ja kansien sisästä löytyy kahdeksan tieteellistä artikkelia. Projekti on ollut myös Lapin ja Turun yliopiston kulttuurihistoria-aineiden yhteishanke, ja se lähetetään kaikille toukokuun 2010 ISCH-kongressin vieraille.
Lause “Menneisyys on vieras maa” on historioitsijoille ja kulttuurintutkijoille tuttu. Monet muistavat maantieteilijä David Lowenthalin klassisen teoksen The Past is a Foreign Country, mutta alunperin lentävä lause on L. P. Hartleyn vuonna 1953 julkaisemasta romaanista The Go-Between. Teoksen alussa pohditaan menneisyyttä, ja tuntemukset tiivistyvät seuraavasti: “The past is a foreign country; they do things differently there.” Lauseen loppu on olennainen, ja juuri tähän tuoreen kirjan otsikko viittaa. Menneisyys ei ole vain toinen maailma, kuin vieras maa, jota emme itsestäänselvästi voi tuntea. On hyvä pitää mielessä, että menneisyydessä asiat myös tehtiin toisella tavoin. Kulttuurin tutkimus ei ole vain sitä, mitä menneisyyden ihmiset raapustivat paperille, mitä he sanoivat, käsittivät tai tunsivat: on ajateltava myös toiminnan maailmaa, niitä tekoja, jotka olivat erilaisia kuin omamme.
Teosta voi ostaa lähettämällä viestin osoitteeseen his-toimisto@lists.utu.fi
Viime viikolla ilmestyi dosentti Rauno Lahtisen kirjoittama tietokirja Turun puretut talot 2 (k&h 2011), joka on itsenäinen jatko-osa kaksi vuotta sitten ilmestyneelle teokselle Turun puretut talot. Suomen vanhimman kaupungin Turun katukuva koki 1950–80-luvuilla suurimman muutoksen sitten vuoden 1827 palon. Suuri osa Turun keskustan taloista purettiin modernisaation innossa. Teossarjan edeltävä osa esitteli Turun kauppatoria ympäröivien korttelien purettuja taloja ja kadonnutta kaupunkikuvaa. Jatko-osa Turun puretut talot 2 laajentaa käsittelyä kaupungin ydinalueella ja esittelee 85 keskustan purettua kohdetta. Kirja lähtee liikkeelle Julinin tontista, mistä matka jatkuu kohti Puutorin ympäristöä, rautatieasemaa sekä Humaliston- ja Kristiinankatua. Lahtisen kirja on tärkeä dokumentaatio kulttuuriperinnöstä, jota ei enää ole – paitsi muistoissa ja valokuvissa. Suurin osa kirjan sadoista kuvista on ennen julkaisemattomia.