Lauantaina 12. tammikuuta tarkastettiin Bolivia Erazon väitöskirja How Sound Cinema Arrived in Ecuador: Case Study of Quito in the Late 1920s and Early 1930s. Vastaväittäjänä toimi mediahistorian dosentti Kimmo Laine Oulun yliopistosta.
Bolivia Erazon väitöskirja käsittelee nimensä mukaisesti äänielokuvan saapumista Ecuadorin pääkaupunkiin Quitoon 1920–30-lukujen vaihteessa. Yllätys monille lienee kuitenkin se, että kyse on elokuvahistoriasta ilman elokuvia. Tutkimuksen keskiössä on nimittäin äänielokuvasta Quiton sanomalehdissä käyty keskustelu ja sen tärkeimpänä lähdeaineistona on siten runsas sanomalehtimateriaali. Tutkimus osoittaa, että keskustelu aiheesta alkoi Quitossa useita vuosia ennen kuin kaupungissa oli nähty yhtäkään varsinaista äänielokuvanäytöstä.
Ajoittain kiivaana lainehtineessa sanomalehtikeskustelussa äänielokuvasta ja äänestä itsessään tuli sekä hyvässä että pahassa yksi Ecuadorin modernisoitumisen symboleista. Kuten Erazo väitöskirjassaan kiinnostavalla tavalla osoittaa, äänielokuvan ystäville äänifilmien saapuminen Quitoon oli osoitus Ecuadorin astumisesta Latinalaisen Amerikan modernien, teknologisesti kehittyneiden maiden joukkoon. Toisaalta modernisoituva Quito oli monien aikalaisten mielestä jo liiankin äänekäs. Heille hiljaisuus – muun muassa kaduille kaikuvan gramofonimusiikin ja elokuvanäytöksissä meluavan rahvaan vaientaminen – olivat merkkejä Quiton osallisuudesta läntisen maailman suureen sivilisoitumisprosessiin.
Vastaväittäjä Kimmo Laine piti väitöskirjan erityisenä ansiona tarttumista aiheeseen, josta toistaiseksi on tehty hyvin vähän aiempaa tutkimusta. Siten Erazon tutkimus on monin osin pioneerityö, joka sekä kartoittaa tutkimatonta maastoa että korjaa aiemman tutkimuksen epätarkkuuksia ja virheitä. Kuten Laine totesi, lähestymistavaltaan Erazon tutkimus edustaa uutta elokuvahistoriaa (New Cinema History). Se tarkastelee liikkuvan kuvan asemesta varsin laaja-alaisesti elokuvakulttuurin historiaa.
Väitöstilaisuus järjestettiin Turun yliopiston Janus-salissa, jonne oli saapunut 40 kuulijaa. Keskustelu väitöstilaisuudessa oli vilkasta. Tilaisuuden loppupuolella koettiin myös uusi yllätys, kun vastaväittäjä näytti katkelmia muutamista Erazon väitöskirjassa mainituista varhaisista äänielokuvista. Täysin ilman filmejä ei siis filmihistoriasta tässäkään väitöstilaisuudessa keskusteltu.
