Näin totesi omassa puheenvuorossaan Marjo Kaartisen syntymäpäiväseminaarissa Keijo Virtanen, kulttuurihistorian professori emeritus ja Turun yliopiston entinen rehtori. Virtanen oli yksi kahdestatoista Marjon seminaarissa puhuneesta pitkäaikaisesta opettajasta, kollegasta, ystävästä ja oppilaasta. Juhlaesitelmät keskittyivät uuden ajan alkuun, ajanjaksoon, joka oli Marjon ensimmäisten tieteellisten opinnäytteiden ja tutkimusten kohde kulttuurihistorian oppiaineessa Turun yliopistossa.
Marjon pyöreä merkkipäivä oli heinäkuussa, mutta kuten Hannu Salmi seminaarin avauspuheenvuorossaan totesi: ”heinäkuussa yliopisto nukkuu”. Juhlallisuudet, joilla haluttiin kiittää kulttuurihistorian oppiaineessa lukuisissa eri tehtävissä aktiivisesti vaikuttanutta työtoveria ja opettajaa, järjestettiin lukukauden alettua torstaina 28.8.2014. Marjon tiestä kulttuurihistorioitsijaksi paljastui eri puheenvuoroissa muun muassa se, että englannin kieltä opiskelemaan tulleen ja arkeologiksi halunneen Marjon houkuttivat kulttuurihistoriaan Hannu Laaksosen luennot ja syksyiset hätäkaivaukset Mätäjärven alueella – kuraisessa kuopassa seisominen ei lopulta ollutkaan sitä, mistä Marjo oli haaveillut.
Avajaispuheenvuorossaan Hannu Salmi kuvasi seminaaria lahjapaketiksi, jota jokainen esiintyjä avasi. Lahjasta muodostuikin kiinnostavia puheenvuoroja otsikon ”Sukupuoli, tila ja kirjoittaminen uuden ajan alussa” alla. Useiden puhujien esityksissä yhdistyi vähintään kaksi otsikon teemoista. Esimerkiksi Sanna-Kaisa Tanskanen syventyi esitelmässään sukupuoleen, naisten mahdollisuuksiin kirjoittaa ja vastaanottaa kirjeitä uuden ajan alun Englannissa, ja Deborah Simonton pohti sukupuolen ja tilan suhdetta 1700-luvun kaupungissa. Raija Vainio puolestaan opasti yleisöä Erasmus Rotterdamilaisen avulla kirjoittamaan oikeanlaisia ja humanistiseen tyylin mukaisia kirjeitä.
Tilan ja ajan suhdetta pohtivat esityksissään niin Janne Tunturi kuin Jukka Sarjala, joista jälkimmäinen jätti yleisön arvuuttelemaan, mikä esitelmän erityinen linkki Marjoon oli: ”Marjo itse tietää sen kyllä”, Jukka totesi. Kaupunkitilaa, yksityisen ja julkisen välistä dikotomiaa pohti puolestaan Riitta Laitinen Marjon vuonna 2002 julkaiseman artikkelin innoittamana. Samoin Matti Peikola palasi omassa esityksessään Marjon väitöskirjassa esitettyyn ajatukseen jatkuvuudesta muutoksen sijaan reformaatioajan Englantia määrittävänä tekijänä puhuessaan niistä keinoista, joita reformaatioajan kirjapainajat käyttivät.
Marjon roolia opettajana valottivat Tom Linkinen, Eva Johanna Holmberg ja Liisa Lagerstam omissa puheenvuoroissaan. Tom palautti Marjolle aikanaan saamansa alkuperäislähdevinkin ja Eva Johanna muisteli matkoja, joille Marjo oli hänet johdattanut. Liisa puolestaan kertoi, kuinka Marjo oli häntä ohjannut väitöskirjan kirjoittamisessa ja varoittanut kadottamasta ihmistä. Punakynä oli kirjoittanut marginaaliin: ”Liisa, missä ovat ihmiset, missä on elämä?”
Esitelmöitsijät toivat poikkeuksetta esille Marjon tutkijanroolin uteliaana, avomielisenä edelläkävijänä, inspiraation lähteenä, luotettavana ohjaajana ja lukemattomien aiheiden asiantuntijana. Seminaarin viimeisenä puhujana oli itseoikeutetusti Marjon pitkäaikainen ystävä ja kollega Anu Korhonen, joka palasi heidän yhteisen teoksensa Historian kirjoittamisesta teemoihin päivälleen yhdeksän vuotta kirjan julkaisun jälkeen. Teos oli omistettu Keijo Virtaselle tämän 60-vuotispäivänä ja Marjon ehdotuksesta yleisö lauloi yhdessä torstain todelliselle syntymäpäiväsankarille Keijolle Happy Birthday to You.
Kirjoittajat Meri Heinonen ja Marika Räsänen
Kuvat Teemu Immonen ja Marika Räsänen
0 Comments
1 Pingback