Avainsana: tutkimus (Page 2 of 2)

Yllätyslöytö – tilaustutkimus johti kadonneen sukukirjan jäljille

Historiantutkimus – ja tutkimus ylimalkaan – on siitä jännittävää, että matkan varrella voi löytää jotain aivan muuta kuin mitä alun perin lähti etsimään. Tällainen löytö on ruotsalaisen kielitieteilijän, mystikon ja muinaistutkijan, Johan Buren (Johannes Bureus 1568-1652) alkuperäinen sukukirja.

Käsinkirjoitettu pergamenttikantinen kirja on erityinen virstanpylväs pohjoismaisen sukututkimuksen historiassa. Se sisältää poikkeuksellisen varhaisen selvityksen Ruotsin Länsipohjan talonpoikaisista sukuverkostoista. Kyse on ajankohtaan nähden harvinaisesta ei-aatelisesta sukututkimuksesta, joka huomioi poikkeuksellisesti sekä mies- että naiskantaiset jälkeläiset.

Kirja löytyi alun perin aivan toisen hankkeen yhteydessä, kesällä 2008, kun kulttuurihistorian k&h-tilauskirjat sai toimeksiannon tutkia Salossa sijaitsevan Fulkilan kartanon historiaa keskiajalta 1700-luvulle. Tilaustyöhön ryhtyivät tutkijat FT Anu Lahtinen (Turun yliopisto) ja FL Tiina Miettinen (Tampereen yliopisto).

Fulkilan kartanon omat arkistot olivat kadonneet, joten johtolankoja oli kerättävä monenlaisista lähteistä kuten hää- ja hautajaisrunoista sekä erilaisten sukujen arkistoista. Johan Buren sukukirja löytyi eräästä tällaisesta arkistokokonaisuudesta. Tiina Miettinen ei heti tunnistanut kirjaa, mutta genealogisen tutkimuksen asiantuntijana hän totesi, että kyseessä oli poikkeuksellisen oloinen varhainen sukuselvitys.

Pari vuotta myöhemmin Tiina Miettinen ja palkittu ruotsalainen genealogi Urban Sikeborg tulivat yhdessä siihen tulokseen, että kirja oli Johan Buren omakätisesti kirjoittama, alkuperäinen sukukirja. Teoksesta tunnetaan myöhempiä kopioita, mutta niissä on epäselviä tai puutteellisia merkintöjä, joita alkuperäinen teos auttaa nyt selvittämään. Ylimalkaan kirja antaa käsityksen siitä, millaisia merkityksiä entisajan ihmiset antoivat sukujuurilleen.

Ruotsalaiset ja suomalaiset genealogiset lehdet ovat viime kuukausina uutisoineet arkistolöydöstä, jota ei olisi tehty ilman Fulkila-hanketta ja monien asiantuntijoiden yhteistyötä. Asiasta raportoi ensimmäisenä Släkthistoriskt forum 3/2011.

Aiheesta muualla
Tiina Miettinen: Kuka löysi Sursillin suvun? Genealogian alkuvaiheita Ruotsissa ja Suomessa. Genos 2/2010.
Nya rön kring Bureätten. Släkthistorisk Forum 3/2011.
Tiina Miettinen: Johan Buren kadonnut sukukirja löytyi Suomesta. Sukutieto 4/2011 (painossa).

Pop ja elämän monimuotoisuus

Kimi Kärki oli Yle Turun vieraana ja ohjelma on nyt kuunneltavissa netissä.

Siteeraan Ylen juttua:

”Inhimillisen kulttuurimme monimuotoisuus jäisi tutkimatta, jos yliopistoissa keskityttäisiin vain suoraa hyötyä tuottaviin tutkimuksiin, toteaa Kimi Kärki. Populaarikulttuurin tutkijan mukaan pop- ja rock-tähtien vaikutus maailmankatsomukseemme on tarkastelun arvoinen asia.

Populaarikulttuurin tutkijat Turun yliopistossa ovat mukana kansainvälisessä tutkijaringissä, joka julkaisi hiljakkoin kolme tutkimusartikkeleista koostuvaa kirjaa pop- ja rocktähdistä. Turkuun perustettiin jo vuonna 2006 populaarikulttuurin instituutti, joka on lajissaan Skandinavian ainoa, ja alan tutkimuksella on Turussa pidemmätkin perinteet.

Akateemisen mielenkiinnon kohteena ovat olleet 80-luvun futuristinen elektro-pop yhtye Kraftwerk Saksasta, brittiläinen indiebändistä suursuosioon noussut The Smiths, sekä Genesiksen riveissä uransa jo 1960-70-luvun taitteessa aloittanut Peter Gabriel.

Viimemainittua käsittelevässä kirjassa tutkija Kimi Kärki on ollut itsekin mukana, ja hänen mukaansa esimerkiksi Gabrielia käsittelevää kirjaa on koottu yli kymmenen vuotta.

Kaikista kolmesta on kirjoitettu palstakilometreittäin lehdissä ja erilaista fanikirjallisuutta on julkaistu pilvin pimein, joten kummastusta saattaa herättää, miksi aiheeseen tartutaan yliopistotasolla.”

 

 

Silja Laine väittelee 5.3.2011

Lauantaina 5. maaliskuuta 2011 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Tauno Nurmela -sali, päärakennus, Yliopistonmäki) julkisesti tarkastettavaksi filosofian maisteri Silja Elina Laineen kulttuurihistorian alaan kuuluva väitöskirja ”Pilvenpiirtäjäkysymys.” Urbaani mielikuvitus ja 1920-luvun Helsingin ääriviivat. Virallisena vastaväittäjänä toimii dosentti Anja Kervanto Nevanlinna Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Hannu Salmi. Lisätietoja löytyy Turun yliopiston väitöstiedotteesta. Väitöskirja löytyy sähköisenä osoitteesta http://www.doria.fi/handle/10024/67365

Silja Laine: ”Pilvenpiirtäjäkysymys”. Urbaani mielikuvitus ja 1920-luvun Helsingin ääriviivat. k&h, kulttuurihistoria, Turun yliopisto 2011. (334 s.), ovh 32 €, ISBN 978-951-29-4544-3 (painettu), ISBN 978-951-29-4545-0 (verkko)

Newer posts »