Kansainvälinen kulttuurihistorian seura kokoontui tänä vuonna Istanbulissa. Noin sata tutkijaa pohti neljän päivän ajan artefaktien, kulttuurin ja identiteetin välistä suhdetta. Suomalaisia oli konferenssissa taas paljon, jopa normaalia enemmän. Konferenssiohjelma kertoo turkulaisia olleen 20, Lapin yliopiston kulttuurihistorioitsijoita kahdeksan ja muiden yliopistojen edustajia kuusi.
Konferenssi järjestettiin Istanbulin yliopistossa. Päänäyttämönä toimi Medical Humanities Centre, joka on ennen ollut dervissiluostari. Aloituspäivän pääsessiot olivat lääketieteen tiedekunnan pääkampuksella, jossa viimeistään saimme huomata Istabulin olevan täynnä kulkukissoja; yksi kunnioitti konferenssisaliakin läsnäolollaan.
Ensimmäisenä päivänä esittelivät Turun ja Mainzin yliopiston tutkijat yhteishankettaan Memory Boxes – Dynamics of Cultural Transfer in Europe 1500 – 2000. Deutscher Akademischer Austauschdienstin ja Suomen Akatemian rahoittama hanke pyrkii kehittämään kulttuurisen vuorovaikutuksen tutkimusmenetelmiä pohjautuen Bernd Roeckin memory boxes -käsitteeseen. Roeck pyrki käsitteellistämään kulttuurien välisiä suhteita keskittymällä siirrettäviin esineisiin, joiden voidaan ajatella kiteytyvän ”muistilaatikoiksi”. Turkulaisten ja mainzilaisten hankkeessa pyritään laajentamaan Roeckin käsitteen alaa ja tutkitaan sekä materiaalisia että immateriaalisia ”muistilaatikoita”. Konferenssissa hankkeen turkulaisista tutkijoista puhui Heta Aali merovingiajan ranskalaisista kuningattarista ja Anna-Leena Perämäki juutalaisten naisten päiväkirjoista. Hankkeen tutkijat julkaisevat artikkelikokoelman vuonna 2014.
Kansainvälisen kulttuurihistorian seuran konferensseille tyypillisesti Istanbulissakin esitelmöitiin ajallisesti, maantieteellisesti ja aihepiireiltään hyvin laajalta alueelta. Puhujiakin oli saapunut eri puolilta maailmaa. Saimme kuulla esitelmiä mm. museoista, turismista ja kulttuuripolitiikasta, uskonnollisista esineistä, taiteista ja populaarikulttuurista, muistomerkeistä ja muistamisesta, matkustamisesta ja rajoista, teksteistä ja kirjoista sekä turkkilaisesta kulttuurista.
Turkkilaiseen kulttuuriin ja Istanbulin kaupunkiympäristöön saimme tutustua myös hotelliemme terassien tarjoamien maisemien, konferenssin sosiaalisen ohjelman ja pienten vapaahetkinä tehtyjen turistipyrähdysten aikana. Joukko suomalaisia tutkijoita esimerkiksi majaili Hali-hotellissa, jossa aamiaisen sai nauttia loistavaa maisemaan katsellen.
Konferenssipaikalle pääsi kätevästi pikaraitiovaunulla, mutta pariin otteeseen pääsimme myös tutustumaan paikallisiin liikenneruuhkiin. Niiden arvaamattomuudesta ja mittakaavasta kertoo se, että konferenssin ohjelmaan kuuluvalle Bosporin risteilyalukselle meitä kuljettavista kahdesta bussista toinen käytti aikaan puoli ja toinen puolitoista tuntia. Kaikki pääsivät kuitenkin lopulta perille ja saimme nauttia kaupungin vaikuttavista maisemista.
Konferenssin yhteydessä pidettiin myös seuran vuosikokous, jossa hallitus sai useita uusia luottamushenkilöitä. Hannu Salmi luovutti puheenjohtajuuden Veronan yliopiston Alessando Arcangelille. Turun kulttuurihistorian panos seuran asioiden hoitamisessa säilyy kuitenkin voimakkaana, koska seuran sihteeriksi valittiin tutkija Heta Aali ja Hannu Salmi jatkaa hallituksen rivijäsenenä. Kokouksessa sovittiin myös, että kahden vuoden päästä konferenssi järjestetään Bukarestissa. Ensi vuonna on Johannesburgin Monash University South African vuoro aiheella ”Cultures of Damaged Societies: from Post-Conflict Resolution to Intercultural Dialogue”. Esitelmäkutsu julkaistaan vielä tämän vuoden puolella kulttuurihistorian seuran sivuilla http://www.culthist.org/.
Vastaa