Kesäisen lämpimänä elokuun 15. päivänä Arcanumissa juhlittiin 60 vuotta täyttänyttä professoria ja yliopistomme tuoretta rehtoria Marjo Kaartista. Marjon kunniaksi järjestetty seminaari Modus Vivendi – Living and Believing in the European Past rakentui Marjon tutkimusaiheiden ja tähänastisen uran eri vaiheiden ympärille ja sen toteutuksesta vastasi runsaslukuinen ja kansainvälinen joukko päivänsankarin kollegoja, ystäviä sekä entisiä että nykyisiä väitöskirjaohjattavia ja opiskelijoita. Osallistuin seminaariin sekä järjestelyissä auttaneena tutkimusavustajana että aiheista kiinnostuneena yleisön jäsenenä. Koska olen myös kulttuurihistorian maisteriopiskelija, on aina mukava päästä tutustumaan erilaisiin akateemisiin tilaisuuksiin ja kuulemaan eri vaiheissa uraansa olevia tutkijoita.
Professori Sari Katajala-Peltomaan tervetulotoivotusten jälkeen seminaari alkoi Etelä-Tanskan yliopiston apulaisprofessori emerita Deborah Simontonin Keynote-puheenvuorolla Inscribing the Town on Women’s Bodies: Public Health and Public Order in Eighteenth-century Aberdeen kuljetti kuulijat 1700-luvun Skotlantiin. Simonton valotti arkistolähteistään nousevin esimerkein sitä, millä tavoin uudistumaan pyrkivä kaupunki kontrolloi hygieniaan ja terveyspolitiikkaan vedoten naisten, erityisesti työväenluokkaisten naisten, näkymistä ja liikkumista kaupunkitilassa. Tämä Aberdeen oli hyvin erilainen kuin se, jossa Deborahin ja Marjon yhteistyö ja ystävyys alkoi reilut 200 vuotta myöhemmin.
Esitelmä pohjusti Anu Korhosen ja Anni Hellan toimittamaa ja Marjolta visusti salassa pidettyä projektia, jonka he saivat viimein esitellä myös päivänsankarille. Deborahin puheenvuoro perustui hänen artikkeliinsa, joka on osa Cultural Perceptions of Health, Illness and the Body in Medieval and Early Modern Europe -Festschriftiä eli juhlakirjaa. Myöhemmin syksyllä ilmestyvä, Amsterdam University Pressin julkaisema kirja on kansainvälisen yhteistyön tulos, jonka teemat ulottuvat ajallisesti myöhäiskeskiajalta uuden ajan alkuun. Artikkelit lähestyvät hyvin- ja pahoinvointia, sairastumista, parantumista ja parantamista useista näkökulmista ja nojautuvat moninaisiin lähdetyyppeihin hagiografiasta henkilökohtaiseen kirjeenvaihtoon.
Juhlakirjan teemassa ja hengessä juhlat jatkuivat Anu Korhosen vetämällä paneelikeskustelulla Centuries of Spiritual and Bodily Health. Panelisteina toimivat Thomas V. Cohen (York University, Toronto), Elizabeth S. Cohen (York University, Toronto), Matti Peikola (Turun yliopisto), Teemu Immonen (Turun yliopisto) ja Anni Hella (Turun yliopisto). Keskustelu toi hienosti esiin sen, kuinka monenlaisista tutkimusaineistoista ja -aiheista on löydettävissä vihjeitä tai suoriakin viittauksia henkiseen ja ruumiilliseen hyvinvointiin, kunhan säätää näkökulmansa tai vastaanottimensa oikealle taajuudelle. Terveyden horjuminen voi päätyä kirjatuksi oikeuden pöytäkirjoihin ja Ferrara-Firenzen konsiilin osallistuja joutuukin sairastuttuaan pyytämään kirjeitse itselleen sijaista. Vaikka enemmistö panelisteista oli historioitsijoita, filologeja edustaneen Matti Peikolan puheenvuorot synnyttivät hyvää keskustelua tieteenalojen rajat ylittävistä menetelmistä ja näkökulmista sekä yhteistyön eduista.
New Approaches to Cultural History -esitelmien aikana kuultiin joukkoa Marjon entisiä ja nykyisiä opiskelijoita ja ohjattavia. Niina Siivikon, Marika Ahosen, Pekka Kolehmaisen, Reima Välimäen ja Marika Räsäsen lyhyet puheenvuorot toivat ajoittain koskettavallakin tavalla esiin sen, kuinka merkityksellinen ohjaajan ja ohjattavan välinen suhde on akateemisen työskentelyn – ja elämän – tarjoilemien yllätysten ja haasteiden keskellä. Ohjaajan ohjattavaansa valama luottamus siitä, että tämä on oikealla polulla, oikea-aikaisesti kysytyt tiukatkin kysymykset, napakka aikatauluttaminen, rohkaisu sekä tarvittaessa syvemmän henkilökohtaisen tuen tarpeen ymmärtäminen olivat ne puhujien syvästi arvostamat ominaisuudet, jotka Marjosta opettajana, ohjaajana ja kollegana löytyvät.
Seminaarin lopuksi professori Hannu Salmi tarkasteli yhteistyötään Marjon kanssa seminaarin pääteema modus vivendin kautta ja esitteli sille parin, modus operandin. Tämä sitoi hienolla tavalla yhteen aikaisemmissa puheenvuoroissa käsitellyt, Marjon laaja-alaista kiinnostusta ja osaamista kuvastaneet aiheet siihen tapaan, jolla hän näitä teemoja on uransa aikana käsitellyt paitsi tutkijana myös ahkerana ja rohkeana yhteiskunnallisena keskustelijana.
Kiinnostavien, viihdyttävien ja liikuttavien esitelmien ja keskustelujen ohella seminaarista jäi vahvasti mieleen lämmin, välitön ja iloinen tunnelma sekä vähintään kourallinen oivalliseksi koettuja neuvoja muistiin talletettaviksi ja kokeiluun otettaviksi.
Vastaa