Elina Lahdenniemi
Mahdollisuus opiskella kulttuurihistoriaa oli yksi monista syistä, jotka asettivat Turun etusijalle yliopistoon hakiessani. Perus- ja aineopintojen aikana pysyin silti avoinna kaikille syventävien opintojen vaihtoehdoille. Kiinnostuksenkohteeni, vaatteet, arki ja talous, olisivat voineet viedä suuntaan jos toiseen.
Kandini aiheen löysin pitkäaikaisen kesätyöpaikkani ullakolta, sata vuotta täyttävän vaateyrityksen arkistoista. Työstämisen alkuvaihe oli hieman epätoivoista, sillä aineisto ei vastannutkaan odotuksiani: tuotekuvien ja mainosten sijasta se painottui tili- ja pöytäkirjoihin. Pääsin vauhtiin vasta, kun seminaariryhmän rohkaisemana jätinkin vaatteet tutkielmassa sivurooliin. Päädyin tutkimaan perheyrityksen sisäistä dynamiikkaa.
Yrityshistoria kannatti, sillä kandin jälkeen olen päässyt toteuttamaan yrityksen juhlavuoden tiimoilta ihania projekteja. On ollut ilahduttavaa löytää tuosta minulle aiemmin tuntemattomasta maailmasta moninaisia merkitysverkostoja kulttuurihistoriallisen lähestymistavan avulla. Kandisyksyn aikana vahvistui ajatus siitä, että tällä tiellä on hyvä jatkaa, ja ilmoittauduin tammikuussa syventävät opinnot aloittavalle intensiivikurssille.
Valinta oli niin luonteva kuin oikeakin. Kulttuurihistorian henkilökunta ja kanssaopiskelijat ovat paitsi nerokkaita, myös avoimia ja ystävällisiä. Eniten olen nauttinut kursseilla kukoistavasta keskustelusta. Etenkin seminaarimuotoinen työskentely on antoisaa. Satoi tai paistoi, semmasta tullessa hymyilyttää; on niin inspiroivaa kuulla erilaisista tutkimusaihioista ja oivalluksista!
Kulttuurihistorian horisontti näyttää näin opiskelijan näkökulmasta aavalta. Mielenkiintoisia aiheita, kokonaan uusia tai uusista näkökulmista, tuntuu löytyvän koko ajan. Opiskelijaharjoittelijana FaFFe-hankkeessa näin, kuinka alan tutkijat asemoituvat ekokriisiin ajautuneessa maailmassa. Tietokirjallisuuteen katsauksen tehnyt kurssi taas osoitti tuoreiden kulttuurihistoriallisten teemojen kiinnostavan yliopistomaailman ulkopuolellakin.
Opinnot ja syksyllä alkava graduprosessi tulevat varmasti tarjoamaan paljon seuraavan parin vuoden aikana. Mutta ensin annan ajatusten hetken levähtää Vartiovuoren lehmusten varjossa.
Teksti on julkaistu alun perin vuosikertomuksessa Kulttuurihistoria Nyt 2024. Toimittajat: Jirka Louhio ja Mari Jaakkola.