Cassino uutisoi 15.3.2015
Filosofi, semiotiikko ja historioitsija voi saada sankarin kohtelun Italiassa. Todistin tätä ensin Santa Margheritan kirkossa Roccaseccassa ja seuraavana päivänä Fossanovan sisterssiläisluostarissa 14.-15. maaliskuuta 2015. Kyseisinä päivinä järjestettiin ensimmäinen kansainvälinen Tuomas Akvinolaisen elämään ja pyhyyteen keskittynyt konferenssi hänen synnyin- ja kuolinpaikoillaan. Konferenssin supertähti oli Umberto Eco, joka samalla otti vastaan hänelle myönnetyn Roccaseccan kaupungin kunniakansalaisuuden.
Seminaaripuheenvuorossaan Eco analysoi Tuomasta filosofina ja esteetikkona. Professori Carmelo Pandolfi kiinnitti huomionsa muutamiin Tuomaan filosofian piirteisiin, mitkä näkyvät ennen kaikkea hänen Pariisin aikojensa teksteissä. Professori Andrea Tilatti puolestaan osoitti Tuomaan varhaisen hagiografian monimuotoisuuden. Professori Stefano Pagliaroli keskittyi Tuomaan kuolemaan liittyvään dantelaiseen traditioon. Omassa esitelmässäni pyrin tuomaan esiin erilaiset Tuomaan kuolemaan liittyneet hagiografiset tulkinnat. Seminaarin puheenjohtaja professori Giovanni Minnucci korosti yleisölle Tuomaan tutkimuksen tähdellisyyttä ja sitä mitä tutkimuksella on annettavana meille kaikille pohtiessamme yksilön ja yhteiskunnan vastuuta ja vapautta. Puheenvuorot täydensivät erinomaisesti toisiaan, minkä myös maakunnan sanomalehdistö huomioi kirjoittaessaan laveasti Roccaseccan tapahtumasta.
Ecolle huomionosoitus ei suinkaan ollut ensimmäinen lajissaan, vaan erilaisiakunniakansalaisuuksia hänellä on pitkälti toistasataa. Meille muille konferenssiin kutsutuille puhujille tilanne puolestaan oli uusi ja vaikuttava monesta syystä: Roccaseccassa puhuimme muun muassa täpötäydessä kirkossa marmorisesta lukupulpetista kuin saarnaajat ikään. Fossanovassa esiinnyimme 1200-luvun alussa rakennetussa valtavassa sairastuvassa, missä istuinpaikat eivät riittäneet kaikille läsnäolijoille. Yleisökysymyksiä paikkakunnan suuresta pojasta olisi todennäköisesti riittänyt useammankin päivän ajaksi.
Santa Margherita -kirkko, Roccasecca
Italialaisten kiinnostus omaa paikallishistoriaansa kohtaan hämmästyttää ja riemastuttaa joka kerran kun sen kohtaa konkreettisena. Itselleni tämä oli ensimmäinen kerta, kun yleisön edustajat halusivat kätellä ja kiittää minua sekä ottaa yhteiskuvia kanssani. Joku jopa toivoi minun historioitsijana analysoivan hänen omistamansa Tuomas-reliikin aitoutta. Tällaiset kohtaamiset suuren yleisön kanssa ovat palkitsevia ja innostavia. Seminaarin ehdoton ansio oli myös kollegiaalinen ilmapiiri, mikä syntyi Tuomas-tutkijoiden piirissä ensimmäisistä kädenpuristuksista alkaen. Tähän varmasti vaikutti professori Econ läsnäolo. Sen jälkeen kun hän oli signeerannut satoja kirjoja, poseerannut sadoille kännykkäkameroille kymmenten ihmisten kanssa ja illastanut maakunnan johtavien virkamiesten kanssa tapasimme erilaisen, rennon ja nauravan naurattaja Econ. Pienellä joukollamme oli myös yksi meitä tiukasti toisiimme sitova kiinnostuksen kohde: Tuomas Akvinolainen. Vaikka väitöskirjamme, Econ ja minun, lähestyvät Tuomasta täysin erilaisista lähtökohdista, niiden molempien päähenkilö on Tuomas – totesimme tämän yhdestä suusta ja halasimme toisiamme hyvästiksi.
Tuomas Akvinolaisen synnyinkoti, Roccaseccan linna
Kiitos milenkintoisesta rapostista. On se vaan ihanaa ja upeaa, että meillä Suomessakin ollaan innostuneita ja kiinnostuneita Pyhästä Tuomaksesta, se on todellista kulttuuria, Enemmän tällaista!