Kevään 2019 Kulttuurihistorian kirjoittaminen -kurssin päättyminen näkyy ja kuuluu Kulttuurihistoria nyt! -blogissa. Seuraavana teksti, jossa pohditaan podcastia avaruusaiheisen historiatiedon popularisoijana.

Teksti: Mari Kuismanen

Tieteen popularisoituminen näkyy muun muassa erilaisten radiokuunnelmien ja podcastien lisääntymisenä internetissä. Nämä mahdollistavat sen, että tieteellisiin aiheisiin pääsee käsiksi yhä useampi. Kuunneltavat podcastit ovat kaikkien ulottuvilla, sillä ne eivät ole aikaan tai paikkaan sidottuja.

Reetta Isoviita pohti pro gradussaan ”Vain radioleikkiä? Podcastaus suomenkielisen harrastajan näkökulmasta” (2012) podcastien syntymistä ja niiden merkitystä nimenomaan harrastuspiireissä. Isoviidan mukaan podcast on syntynyt Englannissa 2000-luvun alussa. Se on muotoutunut radio-ohjelmista ja keskittynyt alun perin harrastajapiireihin. Podcast poikkeaakin Isoviidan mukaan radio-ohjelmista yksinkertaisuudellaan. Sitä pystyy harrastamaan kuka tahansa. Näin ollen on hyvinkin loogista, että harrastuspiirit ovat ensimmäisenä tarttuneet podcastien mahdollisuuksiin.

Podcastien siirtyminen ammattimaiseen käyttöön tapahtui vähitellen. Isoviidan mukaan esimerkiksi Yle aloitti ohjelmiensa jakamisen podcasteina 2000-luvun puolivälissä. Ylen podcastit poikkeavat kuitenkin harrastajien podcasteista siten, että ne ovat tehty Ylen ohjelmissa kuulluista ohjelmista. Tämä mahdollisesti tarkoittaa myös sitä, että Ylen podcastit ovat suunnitellumpia ja kohdistettu tietylle kohderyhmälle. Nykyään on vaikea kuvitella, ettei olisi mahdollisuutta kuunnella vaikkapa juuri Ylen sivuilta ammattimaisesti tehtyjä podcasteja.

Suomen tähtieteen historia -podcast

Kuuntelin podcastin Suomen tähtitieteen historiasta yle.fi sivulta. Aihe oli jaettu kahteen osaan, kumpikin kesti puoli tuntia. Ensimmäinen osa keskittyi vuosiin 1500–1700 ja jälkimmäinen osa käsitteli Suomen tähtitieteen etenemistä Turun palon jälkeen. Molemmat osat sisältyivät Sisko Loikkasen toimittamaan tähtitiedettä maailmalla käsittelevään kymmenosaiseen sarjaan. Yle Radio1:n Radiaattori tiedesarjassa vuosina 2009–2010 alun perin kuullun sarjan aiheet etenivät melko kronologisesti . Haastateltavat vaihtuvat jaksoittain, Suomen tähtitieteen historiaa käsittelevässä jaksossa haastateltavana oli Helsingin yliopiston professori Tapio Markkanen.

Podcast-sarja on jaksotettu sopivan mittaisiin pätkiin. Kuulija voi halutessaan valita koko sarjasta tietyn jakson. Koska koko sarja on edelleen kuunneltavissa, sen voi kuunnella rauhassa omalla ajallaan. Tällaiset kuunneltavat alustat ovat loistavia nimenomaan sen vuoksi, että ne mahdollistavat muun tekemisen samanaikaisesti. Podcastin aihe on kerrottu erittäin selkeästi ja informoivasti. Haastattelijan kysymykset tukivat hienosti haastattelun rakennetta. Suomen tähtitieteen historian jaottelu kahteen osaan on tehty osuvasti käyttäen Turun paloa podcastin jakajana.

Merkittävä käänne oli uuden tähtitornin rakentaminen Helsinkiin. Näin tähtitieteen pääkaupunki Suomessa ikään kuin sinetöityi. Alusta alkaen tähtitieteen opetuksessa uskonnolla oli merkittävä vaikutus. Almanakkaa käytettiin käytännössä auringonlaskujen laskemiseen, mutta myös niin sanottujen liikkuvien pyhien, kuten pääsiäisen laskemiseen. Taivaan ilmiöt merkitsivät monia asioita, kuten sotia. Almanakkaan merkittiin myös erilaisia arkisia ennustuksia, kuten milloin kannattaa leikata hiukset tai tehdä kauppoja. Podcast keskittyy hyvin vahvasti tähtitieteeseen ammattina, mutta antaa mielenkiintoisen kuvan siitä, miten yhteiskunnalliset muutokset vaikuttivat tähtitieteen harjoittamiseen Suomessa. Podcastit ovat muutoinkin oivallisia tapoja tuoda historiatietoa suurelle yleisölle. Ne antavat laajoja näkökulmia historia-aiheisiin ja tarjoavat monenlaisia mahdollisuuksia kertoa historiaa.

 

Lähteet

Isoviita, Riitta 2012: Vain radioleikkiä? Podcastaus suomenkielisen harrastajan näkökulmasta. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopiston historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos.

Tähtitieteen historiaa, https://areena.yle.fi/1-1670342 [haettu 26.3.2019].