Lukupiirit ovat palanneet kulttuurihistorian syventäviin opintoihin kuluneen lukuvuoden aikana. Niiden tarkoituksena on tukea ennen kaikkea graduntekijöitä kulttuurihistorian teemoihin perehtymisessä ja mahdollisesti opinnäytetyön aiheen ideoinnissa. Varsinainen graduohjaus toki tapahtuu edelleen maisteri- ja teemaseminaareissa.  Lukupiirit ovat avoimia myös muille aiheista kiinnostuneille opiskelijoille.

Tammikuun alussa pyörähti käyntiin Ennen modernia-lukupiiri, joka tarkastelee 1600- ja 1700-lukujen kulttuurihistoriaa. Opiskelijat saavat valita itseään kiinnostavia teoksia kurssilla luettavaksi. Strukturoidun opetuksen sijaan, kirjoja ja niiden pohjalta nousevia ajatuksia käsitellään vapaamuotoisesti keskustellen, aivan kuten tutkijayhteisössä on muutenkin tapana vaihtaa ideoita kollegoiden kesken.

 

Kuva kirjoittajan.

Alustuksena kurssille käsittelimme norjalaisen Karsten Alnaesin teosta Kiihkon aika. Euroopan historia 1600–1800. Jokainen kurssilainen sai valita melkein 800-sivuisesta kirjajärkäleestä itseään kiinnostavan luvun.  Painotuksissa näkyivät muun muassa aikakauden monimuotoinen seksuaalisuuskäsitys, itsevaltius sekä sodat ja väkivalta.

Keskustelua herätti myös kirjan pääotsikko. Oliko varhaismoderni aika kiihkon aikaa? Siinä mielessä toki kyllä, että 1600-luku oli yksi sotaisimpia vuosisatoja Euroopan historiassa, kun taas 1700-luku oli suhteellisen rauhallinen. Toisaalta asiaa voi miettiä myös tunnehistorian näkökulmasta. Käsitykset siitä, mitkä tunteet ovat sallittuja tai miten tunteita tulee ilmaista ja kontrolloida, vaihtelevat aikakaudesta ja kulttuuripiiristä toiseen. Varhaismoderni aikakausi voi vaikuttaa nykynäkökulmasta väkivaltaiselta ja aggressiiviselta. Väkivalta oli kuitenkin osa vallankäyttöä. Toisaalta liiallinen tunteiden ilmaisu suuntaan tai toiseen oli merkki kontrollin menettämisestä, mikä ei myöskään ollut ihanteiden mukaista. Toisaalta taas etenkin 1700-lukua leimasi keveys ja huumori sekä vapaamielinen, leikillinen suhtautuminen seksuaalisuuteen valistuksen järjen palvonnan vastapainona.

Jotta lukupiiristä jäisi jokin pysyväkin muisto, opiskelijat laativat jokaisesta käsitellystä kirjasta ja sen pohjalta käydystä keskustelusta lyhyet koonnit, jotka julkaistaan täällä Kulttuurihistoria Nyt-blogissa kevään mittaan. Toivottavasti ne tavoittavat muitakin varhaismodernista aikakaudesta kiinnostuneita.

Kirjoittaja on lukupiirin vastuuopettaja.